Puuvene.net

Mitenkäs tuollainen kone kestää,jos siinä on merivesijäähdytyt.Mistä se yleensä ensin hajoo.Jos ko koneessa on kannet Vaasassa korjattu,niin pitäisikö sitten taas kukkua pitkään.Onko nämä muuten toimintavarmoja.En ole ikinä veneillyt ja nyt kipinä fiskariin iskenyt.Lapsellisimmatkin neuvot tarpeen niin pääsee asian ytimeen kiinni.Vastaanotto kyky kuitenkin kohtalainen.Kiitos jo etukäteen vinkeistä.

Nuo W2 koneet taitaa olla melko varmoja vekottimia,kun kenelläkään ei ole mitään kerrottavaa niiden pääasiallisista ongelmista.

Ei niissä vikoja olekkaan, vaan ominaisuuksia =)
Mulla ainakin kesti omaa aikaani ennenku opin ymmärtämään sitä konetta ja sen sielunelämää.
Olen saanut sen käsityksen että kestäviä ovat.

Edellinen omistaja oli tehnyt fixausta mun koneeseen ja ilmeisesti laittanu väärät laakeriluiskat, eli väljät ovat, korjauksena sitten nostanu öljypaineet =).
No nyt pitää laittaa kuntoon sit ennen kun vesille mennään mut kesän sillä ajelin semmosena...
Oma etu on ilmeisesti kyllä jos ymmärtää moottorien päällä kun W-koneitten kanssa räpeltää...niinkuin kaikkien muittenkin.

"Ei niissä vikoja olekkaan vaan ominaisuuksia..."
Olen kuullut tuon saman sanasta sanaan kahden eri Jaguar-miehen suusta.

Toista seurailin viime kesänä 2,5 kuukauden ajan arkiaamuisin kun hän puuhasi töihinlähtöä uudehkolla Jagellaan. Jos minulla olisi yhtä huonosti toimiva auto niin minäkin sanoisin niitä vikoja "ominaisuuksiksi"

Jos mennään tosiasioihin ilman nostalgian tuomia lisävärejä niin kyllä kaikki vanhat lättäpäät ovat melko surkeita moottoreita. Huollon tarve/ajotunti moninkertainen verrattuna moderneihin koneisiin, osat vanhoja, sähkölaitteet alkeellisia, jne...
Mutta silti minä tykkään enemmän lättäpäistä - niissä on ihan oikeasti sielu mitä ei nykykamppeissa enää ole. Puhumattakaa dieseleistä joilla ei ole koskaan sielua ollutkaan.

Olen tuossa puolivakavissani ostattelemassa "uutta" isompaa fiskaria. Siinä on moderni alle 800h ajettu dieselmoottori mutta olen varautunut tekemään siitä poijupainon ja asentamaan tilalle uudenkarhean Alpiinin neliykkösen. Onko järkee vai ei - häh?

kyllä lättäpää on aina lättäpää ja koneiden aatelia.
Vm on kansa huomannut et ruotsalaiset tekee hyviä koneita :O)

Wickström ongelmat ovat lähinnä
- magneetot alkaa vanheta ja semi ei ikinä mikään hyvä o ollutkaan
- kaasuttimet usein jo ruuvattu ja viritelty piloille
- ruoste ja jäätymis vauriot (huonosti korjattuja usein)
- öljyvuodot esim vauhtipyörän takaa. etulaakeri kuluu ja syö stefan rikki.
- lämpö ongelmat johtuvat usein siitä että ajetaan bensalla petroli koneessa. ja oma hammasratas pumppu on aika surkea laite. Ja myös ruoste tukkii koneen.
- kytkin panta katkeaa joskus kun rusauttaa pakin päälle..
muuten yksinkertainen ja halpa kone korjata..

Muuten tuo hb:n analyysi Wee-sarjasta on oikea mutta miksi tulee lämpöongelmia jos ajaa petroolikoneella pensiinillä?
Eronahan on vain puristusuhde (eli kannet) joka petukassa on alempi jolloin pensiini palaa huonommin eli tulee vähemmän lämpöä...

Vesipumppu on varmasti niitä maailman surkeimpia rustinkeja ja sen vaseliini on yksi joka tahtoo tukkia jäähdytyskanavia.

Tuo öljyvuoto vauhtipyörän takaa on tuttu homma. Omassa W1:ssä tihkui hiukkasen öljyä kyseisestä stefasta. Vaihdoin sen nyt talvirempan/yleisen moottoriin tutustumisen /maalaamisen yhteydessä. Sinänsä helppo homma.

Hiukkasen intouduin pohtimaan tietysti syytä stefan vuotoon. Hb77:n ehdottama laakerin väljyys tietysti johtaisi (saattaisi) stefankin tuhoutumiseen. Toisaalta nyt katsoin juuri laakerit (siiis koettelin) erityisen tarkkaan, ja ei niissä kyllä klappia ("väljäliike" SA-Int-kielellä:) tunnu. Toivottavasti siinä stefa keksi muuten vaan levitä..

Nuo paljon mainostetut lämpöongelmat ovat W-sarjan vekottimissa vissiin ihan kestosuosikki. Tältäkin palstalta löytyy hurjasti tekstiä kyseisestä aiheesta. Ainakin omassani on nyt kaikki putket ja kanavat tarkistettu (itse), ja termostaatti kattilassa testattu. Eiköhän siis toimi jäähdytys! W-sarjassa muuten oli aikoinaan edistyksellistä juuri termostaatilla ohjattu jäähdytysveden kierto. VAnhempiin malleihin ero oli se, että se SALLI koneen käydä KUUMEMPANA kuin aiemmin. Ottomoottori nimittäin tarvitsee riittävästi lämpöä kunnolla toimiakseen. Näin ainakin väittävät insinöörit ja alan oppikirjat.

Ruostuminen se onkin sitten koko piru näissä vempaimissa. Omassani on nyt etulämmittäjä aivan tohjona, se hajosi aika moneen palaan irroituksen yhteydessä, ruostunut kun on. No, uusi on tilauksessa ja vanhan aion yrittää korjata pellin ja hitsin avulla. (Tarttee tosin ensin opetella hitsaamaan :=D ) Myös sylinterinkansi on sisäpuolelta sen näköinen, ettei ihan kaikkea ruostetta kannatakaan raapia pois....

Mutta kyllä se on hyvä kone!

Veli-Matti kirjoitti:Siinä on moderni alle 800h ajettu dieselmoottori mutta olen varautunut tekemään siitä poijupainon ja asentamaan tilalle uudenkarhean Alpiinin neliykkösen. Onko järkee vai ei - häh?

Ööö... Eikö sitä sais myyty jollekkin.. tai vaikka lahjoitettu =)

Ehkä se tiisseli joutuu poijunpainoksi ihan aatteellisista syistä..? Lahjoittamalla moinen krääsmoottori eteenpäin ongelma ei poistu, se vaan siirtyy :=D

Kamalaa sanailua, silkkaa leukailua suorastaan, näin viikonloppua odotellessa!

Niin no, voisihan sitä v.ttuillessaan laittaa vahingon miertämään...
Vai leuhkisiko Perämeren kalleimmalla huvivenepoijupainolla...

Kyllähän se karmea tosiasia on että lättäpäät ovat käytännössä mennyttä aikaa isommissa veneissä. Ja luokka "Wikke menee vuosikymmenessä ;-(
Jos aletaan vaatimaan teholuokkaa +30hp niin toimivat vaihtoehdot ovat todella vähissä. Joitakin kutosVolvoja ja Hercules- ja Deltyne-Motors pohjaisia jenkkejä löytyy mutta siinäpä ne ovat. Täysin peruskunnostettu Gray (Hercules) maksaa tänäpäivänä Suomeen toimitettuna 15 tonnin huiteille. Tehoja löytyy versiosta riippuen 50-65hp mutta joku 35hp diesel on livenä luotettavampi ja tehokkaampi sekä halvempi ostaa, huoltaa ja käyttää.
Viime kesänä seilattiin Kinden veneellä MeriViaporin aikoihin ja täytyy sanoa että kyllä 35hp Sole yllätti positiivisesti nätillä käynnillään jopa koppa auki.
Aika entinen ei koskaan enää palaa - pystykorvakaan ei ole enää maailman paras sotilaskivääri (liekko koskaan ollutkaan mutta niin sitä on mainostettu aikoinaan).
Mutta jotakin siinä on kuten lättäpäissäkin

Nyt tyhmä kysymys: mikä on lättäpää?

Ja mullehan ne kaikki moottorit on siellä sitloodan alla olevia häiriötekijöitä, joista olen sitä mieltä että ne pitää vaihtaa sähkömoottoriin heti kun akku- ja polttokennoteknologia halpenee tarpeeksi. ;-)

ma.

PS. Oikeasti olen sitä mieltä, että ei ole tyhmiä kysymyksiä. On vain tyhmiä ihmisiä.

Lättäpää on sivuventtiilimoottori.
Venttiilit ovat siis sylinteriryhmässä eikä kannessa kuten kansiventtiilimoottorissa. "Lättäpää" tulee sitä että rakenne mahdollistaa matalan (3-5cm) kannen kun taas kansiventtiilikoneessa kannen paksuus on lähes poikkeuksetta 10 sentin huiteilla.

Kiitos, asia tuli selväksi. Googlella löytyi paljonkin lisää juttua, tosin huonosti mitään kaaviokuvia.

ma.