Mitään kilpeä tai moottorin numeroa en ole löytänyt. Mistähän kohtaa koneesta voisi etsiä niin tietäisi vähän osia hankkiessa mistä versiosta on kysymys?
Mistä tunnistaa onko bensakannet vai onko oikea tapa mitata puristuspaineet ja päätellä siitä?
W2:n ikä ja bensakannet?
-
Saima
- Viestit: 502
- Liittynyt: 21 Helmi 2004 09:36
- Paikkakunta: Raasepori
Bensiinikannen tunnistaa ainakin kannen alta palotilan muodosta, joka on paljon matalampi ja pienempi kuin petroolikannen.
Minulla löytyi kilpi paapuurin puolelta moottorin kyljestä, jonka numero paljasti valmistusvuodeksi muistaakseni 1974. (Se piti katsoa taulukosta, jonka mm. venelehti on aikoinaan julkaissut. Minulla on kopio siitä jutusta. Myös Vaasan Moottorilla tietävät.) Malli on siinä kilvessä myös merkittynä, mutta numero sinällään taulukosta katsoen kertoo myös sen. Jos kilpi on irronnut matkan varrella, tarkka valmistusvuosi jäänee ikuisesti hämärän peittoon, mutta moottorin komponenteista voi päätellä aika paljon, jos ne vain sattuvat olemaan alkuperäisiä.
Yhtä kaikki, yleisimmät koneet ovat W-1, W-2 ja W-3 ja niitä valmistettiin pitkälle 70-luvulle. Versioita on esim. magneetolla + veivikäynnistyksellä sekä sähköstartilla ("E" eli dynastart+virranjakaja+puola), mikä on muistaakseni merkitty esim. W-2E. Niissä on muuttunut pitkän valmistuskaarensa aikana muutamia yksityiskohtia, mutta erilaiset komponentit ovat kai kaikki ristiinsopivia myös. Muistelisin kuulleeni että ainakin vesipumppu muuttui joskus 70-luvulla ja uusimmissa on kuminen siipipyörä.
Niin, sen bensakannen palotilan muoto on kolmiomainen, vain ehkä 7-8cm levyinen, kun taas petroolikannessa palotilan reuna kiertää lähellä kannen ulkoreunoja.
Edit. Ai juu, siis kyseessä oli W2, kuten otsikossa lukee. Ja omassani lukee kilvessä muistaakseni W-2E ja siinä oli petroolikannet alunperin. Kun ne alkoivat vuotamaan, ostin uudet bensiinikannet.
Minulla löytyi kilpi paapuurin puolelta moottorin kyljestä, jonka numero paljasti valmistusvuodeksi muistaakseni 1974. (Se piti katsoa taulukosta, jonka mm. venelehti on aikoinaan julkaissut. Minulla on kopio siitä jutusta. Myös Vaasan Moottorilla tietävät.) Malli on siinä kilvessä myös merkittynä, mutta numero sinällään taulukosta katsoen kertoo myös sen. Jos kilpi on irronnut matkan varrella, tarkka valmistusvuosi jäänee ikuisesti hämärän peittoon, mutta moottorin komponenteista voi päätellä aika paljon, jos ne vain sattuvat olemaan alkuperäisiä.
Yhtä kaikki, yleisimmät koneet ovat W-1, W-2 ja W-3 ja niitä valmistettiin pitkälle 70-luvulle. Versioita on esim. magneetolla + veivikäynnistyksellä sekä sähköstartilla ("E" eli dynastart+virranjakaja+puola), mikä on muistaakseni merkitty esim. W-2E. Niissä on muuttunut pitkän valmistuskaarensa aikana muutamia yksityiskohtia, mutta erilaiset komponentit ovat kai kaikki ristiinsopivia myös. Muistelisin kuulleeni että ainakin vesipumppu muuttui joskus 70-luvulla ja uusimmissa on kuminen siipipyörä.
Niin, sen bensakannen palotilan muoto on kolmiomainen, vain ehkä 7-8cm levyinen, kun taas petroolikannessa palotilan reuna kiertää lähellä kannen ulkoreunoja.
Edit. Ai juu, siis kyseessä oli W2, kuten otsikossa lukee. Ja omassani lukee kilvessä muistaakseni W-2E ja siinä oli petroolikannet alunperin. Kun ne alkoivat vuotamaan, ostin uudet bensiinikannet.
Manner
-
Wille
- Viestit: 38
- Liittynyt: 06 Heinä 2006 07:50
- Paikkakunta: Pietarsaari
Miten oli muuten noissa W2 bensa/petroolikannet, kun aikaisemmassa W2:ssa oli alunperin petroolikannet, niin siinä oli tulpat suoraan yläpuolella kannessa, mutta kun sitten ostin siihen bensakannet niin tulpat tulivat vinosti sivusta ulos. Voiko siihen luottaa että aina jos tulppa on yläpuolella niin on petroolikansi, vai löytyykö molemmat versiot?
Wille
Wille
______________________________
-
dieselmoottori
- Viestit: 183
- Liittynyt: 05 Heinä 2006 20:53
-
Saima
- Viestit: 502
- Liittynyt: 21 Helmi 2004 09:36
- Paikkakunta: Raasepori
Minä taas sain bensakannet, joissa tulppa on pystysuorassa. Pieni ero kannessa oli päältäpäinkin kuitenkin havaittavissa: Tulppa upposi siihen syvemmälle ja avaamisen kanssa oli ongelmia. Pitää tasoittaa lenkkiavaimen alareuna.
Bensakansilla taitaa tulla vain hevosvoima enemmän. Kyllä se pirteämmältä tuntui vaihdon jälkeen, mutta hyvin tuo toimi vanhoillakin. Ohjekirja kertoo puristussuhteeksi "polttoöljylle" (petrooli) 4,3:1 ja bensiinille 6,2:1. Vaasalaisena kirjassa nimi on tietenkin ruotsiksi oikein, petr. ja englanniksikin samoin, paraffia (ja petrol joka onkin bensiini).
Bensakansilla taitaa tulla vain hevosvoima enemmän. Kyllä se pirteämmältä tuntui vaihdon jälkeen, mutta hyvin tuo toimi vanhoillakin. Ohjekirja kertoo puristussuhteeksi "polttoöljylle" (petrooli) 4,3:1 ja bensiinille 6,2:1. Vaasalaisena kirjassa nimi on tietenkin ruotsiksi oikein, petr. ja englanniksikin samoin, paraffia (ja petrol joka onkin bensiini).
Manner
-
Saima
- Viestit: 502
- Liittynyt: 21 Helmi 2004 09:36
- Paikkakunta: Raasepori
Jotain voi päätellä veneen tankin asennuksistakin. Jos on tankki ja putket kahdelle polttoaineelle ja kääntöhana ennen kaasutinta, on siinä ainakin joskus ollut petroolikannet, tai ainakin todennäköisimmin. Petrooliahan ei voi käyttää yksinään, vaan kone käynnistetään ja sammutetaan bensiinillä.
Uuden kannentiivisteen kun voitelee vaseliililla, saa siitä helpommin monta avausta kestävän. Kun tietää ettei tiiviste hajoa avattaessa, ei kannen avausta tarvitse kauaa harkita kun mieli tekee kurkata sinne. Voi olla että kannentiivisteitä on ollut erilaisia vuosien myötä, mutta minä sain ainakin sellaiset viimeksi, jotka tarttuvat toiselta puolen kuumaliiman tavoin kiinni, mutta helposti tiiviste voi tarttua niinkin että se hajoaa avatessa. Kummankin puolen kun voitelee, pysyy ainakin paremmin irtonaisena.
Lisäys. Jos oikein muistan, taisi tiivisteessä olla kuparipinta kokonaan toisella puolen. No yhtä kaikki, voitelin senkin. Toisaalta toisen tarttuvan puolen voi antaa tarttuakin jolloin se pysyy kannessa* kun avaa. Käytännössä vain voi käydä niin että kuparin reuna tarttuu sen verran pinnapultin kierteeseen että se hieman rikkoo tai irrottaa tiivistettä. Pinnapultit eivät olleet ihan priimoja vaan sojottivat vähän kuka mihinkin päin.
*Taisi olla myös vanhan ja uuden tiivisteen suhteen eroja rei'ityksessä, niin ettei toisesta voinut päätellä kuinka päin se olisi tarkoitus laittaa. En muista oliko uusi vai vanha sellainen. Vesikanavien rei'istä on kyse. En muista kuinka asian ratkaisin, ehkä juuri niin että täysi kuparipuoli oli alas lohkoon päin. Lieneekö sillä sitten merkitystä yhtään mihinkään?
Uuden kannentiivisteen kun voitelee vaseliililla, saa siitä helpommin monta avausta kestävän. Kun tietää ettei tiiviste hajoa avattaessa, ei kannen avausta tarvitse kauaa harkita kun mieli tekee kurkata sinne. Voi olla että kannentiivisteitä on ollut erilaisia vuosien myötä, mutta minä sain ainakin sellaiset viimeksi, jotka tarttuvat toiselta puolen kuumaliiman tavoin kiinni, mutta helposti tiiviste voi tarttua niinkin että se hajoaa avatessa. Kummankin puolen kun voitelee, pysyy ainakin paremmin irtonaisena.
Lisäys. Jos oikein muistan, taisi tiivisteessä olla kuparipinta kokonaan toisella puolen. No yhtä kaikki, voitelin senkin. Toisaalta toisen tarttuvan puolen voi antaa tarttuakin jolloin se pysyy kannessa* kun avaa. Käytännössä vain voi käydä niin että kuparin reuna tarttuu sen verran pinnapultin kierteeseen että se hieman rikkoo tai irrottaa tiivistettä. Pinnapultit eivät olleet ihan priimoja vaan sojottivat vähän kuka mihinkin päin.
*Taisi olla myös vanhan ja uuden tiivisteen suhteen eroja rei'ityksessä, niin ettei toisesta voinut päätellä kuinka päin se olisi tarkoitus laittaa. En muista oliko uusi vai vanha sellainen. Vesikanavien rei'istä on kyse. En muista kuinka asian ratkaisin, ehkä juuri niin että täysi kuparipuoli oli alas lohkoon päin. Lieneekö sillä sitten merkitystä yhtään mihinkään?
Manner