Puuvene.net

Noniin,
Bukh DV20 manuaalissa on kuvattu kölijäähdytys ja siinä on 1.5m 28mm Cu putkea veneen ulkopuolella.

Olen suunnitellut laittavani haponkestävästä putkesta tuon ulkoputken. sen lämmönjohtavuus on huonompi, joten sitä pitää olla pitemmästi. Kuinkahan paljon? Onko järkevää laittaa putki kiertämään koko veneen perä? Pituutta putkelle tulisi n. 4-5m

Miten läpiviennit pohjasta kannattaa tehdä, että ei ala vuotamaan?

Kiertovesipumppuna SAAB-99 pumppu. Toimiikohan? Liitokset n.30mm putkilla. Autossa pumppu on koko systeemin yläpuolella lukuunottamatta tietenkin paisuntasäiliötä. Näin tulisi myös olemaan veneessä.

Kuparin lämmönjohtavuus 393 W/m asteC, hopea 420
Raudalla 79, teräksellä 45, 18/8 teräksellä 17.
Alumiini 230, duralumiini 170.

Näinhän se oli fysiikan oppitunnillakin, että kuparinaula tippui paljon ennen rautanaulaa sormista, kun niiden toista päätä pidettiin samassa kuumuudessa. Jos tuo lämmönjohtavuus on oleellinen asia putken pituutta (= pinta-alaa) määrittäessä, niin huonolta näyttää rosterin kannalta.

Näinhän se on. Mutta kun tuolla povattiin että ei kestä kupari.
Kaveri teki lämmönvaihtimen rosterista ja toiminta ei ollut hyvä.

Kuparista se olisi myös helppo tehdä. Taivutukset ja juotokset helppoja. Voi olla että teen sittenkin kuparista.

Tuo läpivienti vaan askarruttaa.

Kupariputkiosat on halpoja je helppoja työstää. Tekee sen niin, että syyläri voi vaihtaa helposti vaikka viiden vuoden välein. Eihän tuohon nin paljon edes kamaa mene.

Omassani on kölijäähdytys tehty galvanoidusta rautaputkesta. Tosin sitä on kyllä sitten lähemmäs kahdeksan metriä pohjassa niin, että se kiertää köliä aina perän ympäri. Moottori on 5.6-litrainen diesel, joten kyllä se ainakin sen on jäähdyttänyt.

Allan

Jossakin oli kuvia noista kölijäähdyttimistä. Oli sellainen malli missä kulki useampi putki rinnakkain, ja päissä oli jakotukit, saa enempi putkea samaan pituuteen.

Ei ole tullut kuparin kestävyys merivedessä vastaan, mutta mahtaako se edes kovasti haitata jos putkeen tulisi pieni vuoto paitsi sisäpuolelle. Kone varmaan kestää vaikka kesän ajan jäähdytysveden sekaan merivettä vuotaisikin, paikkamassaa mukaan ja pienet vuodot saa tukittua, vai kananmunallako ne paikattiin ennen. Paisunta-astia kun on pinnan yläpuolella niin siitä ainakin näkee häviääkö nesteet jonnekin.

Joskus on tullut käytettyä kanelia jopa lievästi palaneen kannentiivisteen korjaukseen siirtoajossa.

aina oppii uutta toimikos tuo kaneli sen kansipahvin kanssa ??

Ajelin kanelin avulla auton kotiin paisarin korkki löysättynä n. 400 km.
En viitsinyt tehdä kestotestiä ;-)

En ole aivan varma, mutta näinköhän tolla materiaalin lämmönjohtavuudella on mitään väliä kun puhutaan venekäytössä olevista lämmönsiirtimistä.

Lämmönjohtavuuden muutoksen vaikutus on suhteellisen pieni kun otetaan huomioon kuinka "suuri vastus" on lämmön siirtymisessä putken pinnalta nesteeseen.

Eli lämmön siirtymisessä jäähdytysnesteestä putken seinämään ja putken seinämästä meriveteen on todella suuri vastus. Itse putkessahan lämpö siirtyy nopeasti metallin lämmönjohtavuuden takia.

Kuparia kannattaa käyttää jos haluaa rakennella vaivattomasti, mutta jos haluaa kestävän niin sitten hapokkaasta, eihän sitäkään ole ihan mahdoton työstää.

Hyvä Necessity! Mietin juuri samaa asiaa kirjoittaessani tuossa aiemmin eri metallien lämmönjohtavuuksista. Lainaan siis omaa tekstiäni.

[/quote] "Jos tuo lämmönjohtavuus on oleellinen asia putken pituutta (= pinta-alaa) määrittäessä, niin huonolta näyttää rosterin kannalta. "

Nyt siis tarvittaisiin joku kuka oikeasti tietää neste / neste putkilämmönvaihtimen suunnittelusta. Luulisi täältä sellainenkin löytyvän. Oman muistini mukaan paikallisdieselmoottoreiden vesi/vesi putkilämmönvaihtimien (esim. "Bowman") putket on messinkiä. Kun taas kaukolämpöverkon levylämmönvaihtimien levyt on kai rosteria?

Tosta löytyy jotakin aiheesta.

http://www.wlv.com/products/databook/ch2_2.pdf

Lämpötekniikan kurssista muistelen sen verran ettei siellä ollut mitään puhetta mistään varsinaisesta "vastuksesta" lämmön siirtymisessä pinnasta väliaineeseen. Sillä on sitten suurikin merkitys onko väliaineen virtaus pinnalla laminaaria vai turbulenttia ; toi jälempi pyörteinen virtaus siirtää lämpöä tehokkaasti kun taas lämmön siirtyminen laminaarisen rajakerroksen läpi ei ole kovin tehokasta.

Eli virtaus pitäisi saada mielellään pyörteilemään sekä putkien sisä-, että ulkopuolella. = joko riittävän suuri virtausnopeus ( Re luku riittävän iso), tai sitten käyttää turbulaattoreita = vaikka klommu putkessa, kaikki olakkeet ja urat, rivat jne.

Muuten ne tärkeimmät tekijät ovat lämmönvaihtopinta-ala, sekä materiaalin lämmönjohtavuus ( kun väliaine ( neste tai kaasu) on määrätty).

Kuparin käyttöä puolustaisi kait se, että se on myrkkymaalaamatta myrkyllinen.

Myrkkymaalin lämmönjohtavuus on varmaan huonompi kuin metallien, mutta levän ja näkkien lämmönjohtavuus on vielä huonompi.

Hannu

Hannu on täysin oikeassa. Yksi lämmönsiirtimien suurimmista ongelmista on juuri tämä likaantuminen.

Teollisuuden lämmönsiirtimien lämmönsiirtotehot putoavat roimasti jos pinnat pääsevät likaantumaan, etenkin jos jäähdytysvetenä käytetään humuspitoista pintavettä.

Toikin on kyllä totta, että lämmönsiirtimien mitoituksessa tärkeimpiä tekijöitä on virtaustekniset seikat ja se pinta-ala, ei niinkään materiaali.

Vuonna miekka ja kirves, pojat rakentivat lämmitysjärjestelmien lämmönsiirtimet kuparista kun aattelivat kuparin olevan paras materiaali. On muistettava et rosterissa / hapokkaassa on omat ongelmansa.

Mut ehkä on parempi jättää noi siirtimien suunnittelut kavereille jotka oli hereillä lämmönsiirtotekniikan luennoilla ja keskittyä ite vaan tekemään hihavakioiden perusteella ja mitottaa aina vähän yläkanttiin... :-)

Ajattelin samaa omaan Albiniin mutta mitenkä mahtaa käydä korroosion kanssa. Haponkestävä ja valurauta ei kuulosta kovin lupaavalta yhdistelmältä. Toki kai glykoli-liemi helpottaa tilannetta mutta onko kellään kokemusta? Olen joskus kuullut joitain "asiantuntijalausuntoja" aiheesta että haponkestävästä itse nikkaroidut lämmönvaihtimet ovat lohkon loppu mutta tiedä näitä.