Kun tässä on taas pikkuhiljaa ruvennu rappailemaan pirtuvenettä niin akselin tukemisesta tuli mieleen että mites se oikein tehdään tuon tyyppisessä veneessä? Siinähän akseli tulee kölin läpi n. 40cm ja se tuetaan sitten potkurin edestä lattaraudoilla pohjaan. Meikäläisen maalaisjärki sanoo että tuennan pitää olla tarpeeksi tukeva mutta antaa kuitenkin periksi esim. karilleajotilanteessa ettei pohjaan tule kahta reikää. Venetyyppi on täälläpäin aika outo joten olisko kellään kuvaa tai linkkiämistä näkisi akselituennan sisäpuoliset rakenteet? Melkeinpä kaikki kuvat mitä olen löytänyt on vaan kiiltävista lakkakansista tai messinkiknaapeista ;(
Eikös Vikingissä tulleet karille ajon yhteydessä juuri akselituennat sisään ja vene upposi vieden mukanaan kymmenkunta ihmistä?
Elikkäs näinhän se tulee mullakin, kuten näkyy rakennehan on aika herkkä jos kurmuttaa pitkin matalikoita vahingossa ;) http://smartfritid.se/iversen/bilder/pages/DSC01893.htm
Akselin tukeminen perään pirtuveneessä
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Akselin tukeminen perään pirtuveneessä
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07.03.2005 19:05
Ehkä näin
En kehtaa neuvoa, kun tiedän että olet asiaa jo miettinyt.
Meillä hinaajassa on samanlainen rakenne. Siinä vannasputki tulee pohjasta läpi. Vannasputken päässä on teräspesä. Pesässä on akselin laakerina bronssiholkki. Pesä kohdalta vannasputki on tuettu kahdella säteen suuntaisella latalla veneen pohjaan ja yhdellä latalla potkurin ali kulkevaan kölirautaan. Köliraudan päätä on käytetty peräsimen alapään tuentaan.
Tulee mieleen, että tasasaumaiseen puuveneeseen voisi laakeripesän kohdalle taivuttaa pohjan muotoisen lattaraudan ja hitsata pesän pohjatuennat lattaan. Veneen sisälle voisi laittaa samanlaisen latan tai pari lyhyempää. Kun vielä poraisi reijät ulko- ja sisäpuoliste lattojen ja pohjan läpi ja puristaisi latat ja pohjan sikkikantaruuveilla ja muttereilla tiiviiksi paketiksi, niin taitaisi saada aika asiallisen kiinnityksen. Pesän alapuoli tuettaisiin potkurin ali kulkevaan kölirautaan pesän säteen suuntaisella lattaraudalla.
Meillä hinaajassa on samanlainen rakenne. Siinä vannasputki tulee pohjasta läpi. Vannasputken päässä on teräspesä. Pesässä on akselin laakerina bronssiholkki. Pesä kohdalta vannasputki on tuettu kahdella säteen suuntaisella latalla veneen pohjaan ja yhdellä latalla potkurin ali kulkevaan kölirautaan. Köliraudan päätä on käytetty peräsimen alapään tuentaan.
Tulee mieleen, että tasasaumaiseen puuveneeseen voisi laakeripesän kohdalle taivuttaa pohjan muotoisen lattaraudan ja hitsata pesän pohjatuennat lattaan. Veneen sisälle voisi laittaa samanlaisen latan tai pari lyhyempää. Kun vielä poraisi reijät ulko- ja sisäpuoliste lattojen ja pohjan läpi ja puristaisi latat ja pohjan sikkikantaruuveilla ja muttereilla tiiviiksi paketiksi, niin taitaisi saada aika asiallisen kiinnityksen. Pesän alapuoli tuettaisiin potkurin ali kulkevaan kölirautaan pesän säteen suuntaisella lattaraudalla.
-
msalmi1
- Viestit: 226
- Liittynyt: 26.10.2005 14:55
- Paikkakunta: turku
Nettiveneessä on myynnissä kuidutettu pirtuvene. Näyttää olevan hieman eri mallinen kuin sinun projektisi. Myyntikuvissa on säkki juuri tuennan kohdalla, mutta kuitenkin linkki ilmoitukseen:
http://www.nettivene.com/viewBoat.php?i ... find_agent
http://www.nettivene.com/viewBoat.php?i ... find_agent
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
ok. luettu ja vastattu
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25.02.2005 11:44
Omassa paatissa on kanssa tuo perinteinen liukuvan veneen akselirakenne; akseli tulee pohjasta läpi, ja on takaa tuettu tukilaakerilla .
Ostin valmiina sen laakerin , siinä on valettu kannatin ja siinä pesä kumilaakerille. Noita löytyy valmiina periaatteessa kahta eri mallia, pohjan läpi menevää ja pohjaan pultattavaa. Pultattavassa on lattajalka jossa pultinreiät.
Itse kiinnitin ton läpimenevän jalan sisäpuolella valamalla sen epoksilla puisen laatikon sisään, joka tuettu kaareen ja kölipuuhun - on tukeva, mutta takaan että vettä tulee sitten jos sen rysäytän kiville.
Onhan se arka rakenne, mutta ei noita kannata mihinkään työveneisiin rakentaakaan. ... eli ei kannata kiville kolistella menemään.
Lattarautaviritelmiä en lähtisi tekemään jos veneessä pirtuvenemäisesti tehoja ( esim. 300 kaakkia) , vaan hitsaten kunnon rosterista, tai sitten ostaa valmiin valetun tukilaakerin.
kattelkaa noita vaikka Glen L:n sivuilta, tai ElicheRadicen sivuilta ( www.elicheradice.com), tai Meredinin uudesta luettelosta ( siellä huomasin "uuden" merkin)... näkee noista ainakin mallia ottaa.
Ostin valmiina sen laakerin , siinä on valettu kannatin ja siinä pesä kumilaakerille. Noita löytyy valmiina periaatteessa kahta eri mallia, pohjan läpi menevää ja pohjaan pultattavaa. Pultattavassa on lattajalka jossa pultinreiät.
Itse kiinnitin ton läpimenevän jalan sisäpuolella valamalla sen epoksilla puisen laatikon sisään, joka tuettu kaareen ja kölipuuhun - on tukeva, mutta takaan että vettä tulee sitten jos sen rysäytän kiville.
Onhan se arka rakenne, mutta ei noita kannata mihinkään työveneisiin rakentaakaan. ... eli ei kannata kiville kolistella menemään.
Lattarautaviritelmiä en lähtisi tekemään jos veneessä pirtuvenemäisesti tehoja ( esim. 300 kaakkia) , vaan hitsaten kunnon rosterista, tai sitten ostaa valmiin valetun tukilaakerin.
kattelkaa noita vaikka Glen L:n sivuilta, tai ElicheRadicen sivuilta ( www.elicheradice.com), tai Meredinin uudesta luettelosta ( siellä huomasin "uuden" merkin)... näkee noista ainakin mallia ottaa.
Mile
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07.03.2005 19:05
Ompas meidän Besser Wisserillä taas varmat mielipiteet, vaikka tietoa ihmisten eri veneiden rakenteesta ei voi olla kovin paljon.Mile kirjoitti:
Onhan se arka rakenne, mutta ei noita kannata mihinkään työveneisiin rakentaakaan. ... eli ei kannata kiville kolistella menemään.
Samanlaista kaikkien asioiden ylivoimaista tietoa ja hallintaa ole tavannut vain viistoistavuotiailta.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
No, no, pojat veneily on niin mukavaa hommaa ettei sitä kannata pilata ottamalla se tosissaan!
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Ehkä pikkasen pitää selvittää tuon pirtuveneen perärakennetta se kun on jossain vaiheessa pätkäistu makkullopilla poikki n. metrin verran...
"Normaalisti" useimmissa tämänmallisissa veneissä potkurin ulostulokohdan jälkeen perä jatkuu pelkällä laudoituksella veneen pituudesta riippuen vajaan metrin taaksenpäin. Ja tähän osaan se akseli sitten tuetaan eli pelkkään laudoitukseen.
Oma ratkaisuni lyhennyksen takia oli tehdä eräänlainen köli ja selkälauta perälautaan asti jatkuvana. 7 paria laudoituksesta on jatkettu alkuperäisistä jatkoksista eli ovat 1,5-3,5m metriä pitkiä ja loput 6 paria sitten jatkoskohtaa tehdyn 50mm leveän veistokaaren kohdalta. Veden alapuolinen 120mm leveä "köli" tulee laudoituksesta n. 15-30mm ulos ohentuen perää kohti. Lisäksi perälauta on tuettu polviolla köliin.
No, onko tämä sitten vahvempi kuin alkuperäinen rakenne - hyvin todennäköisesti on...
Akselirakenne ja ullkopuolinen tuenta ja sen materiaalit on selvää pässinlihaa , niihin en kaipaa neuvoja. Mutta olisin kiinnostunut siitä että kuinka vahvasti tuet sitten otetaan rakenteisiin kiinni. Mile kertoi valaneensa epoksi laatikot jotka taas olivat kiinni kaarissa ja totesikin että kun johonkin osutaan niin vettä tulee sisälle noiden laatikoiden kohdalta. Liian jämerä tuenta?
Omassa tapauksessa päätuki/laakeri tulee (uusio)köliin kiinni ja sitten sivutuet laudoitukseen mutta kuinka tukevasti sitä en vielä ole ratkaissut.
Veneilyssähän homman nimi on se että ei KOSKAAN ajeta matalaan eikä KOSKAAN osuta mihinkään vieraaseen esineeseen. Mutta niin se vain on että jos veneilet tietokonepöytää ja lehtihyllyä kauempana rannasta niin ennemmin tai myöhemmin kolahtaa ;) ;) ;)
Privaattisähköpostiin on tullut ihan kiitettävästi kuvia erilaisista rakenteista ympäri Suomea - kiitos niistä!
Valitettavasti sisäpuolisesta rakenteesta ei yhtään...
ps. tuosta "pirtuvenemäisestä tehosta yli 300hp" voisin pikkasen vääntää Milen kanssa kun se on täyttä puppua. Suomessa on tiettävästi ollut vain yksi oikea pirtuvene jossa on ollut yli 300hp - Kiiski jossa oli alunperinkin Junkersin kone. Ja noita lentokoneenmoottoreita on ollut vain yhdessä veneessä - vai voiko joku muuta todistaa? Tähän voisi lainata ohjaaja J. Fordia: "jos et tunne totuutta niin kerro legenda." (tjsp)
Jälkiasennuksessa on sitten viime vuosikymmeninä asennettu todella isojakin koneita kuten vaikkapa Puuvene-lehdessä esitellyssä Linnussa. Ja sitten toinen asia mistä voisi vääntää on se että mikä on "pirtuvene" ja mikä on pirtuvene?
Minulla oleva pirtuvene on pirtuvene ;)
"Normaalisti" useimmissa tämänmallisissa veneissä potkurin ulostulokohdan jälkeen perä jatkuu pelkällä laudoituksella veneen pituudesta riippuen vajaan metrin taaksenpäin. Ja tähän osaan se akseli sitten tuetaan eli pelkkään laudoitukseen.
Oma ratkaisuni lyhennyksen takia oli tehdä eräänlainen köli ja selkälauta perälautaan asti jatkuvana. 7 paria laudoituksesta on jatkettu alkuperäisistä jatkoksista eli ovat 1,5-3,5m metriä pitkiä ja loput 6 paria sitten jatkoskohtaa tehdyn 50mm leveän veistokaaren kohdalta. Veden alapuolinen 120mm leveä "köli" tulee laudoituksesta n. 15-30mm ulos ohentuen perää kohti. Lisäksi perälauta on tuettu polviolla köliin.
No, onko tämä sitten vahvempi kuin alkuperäinen rakenne - hyvin todennäköisesti on...
Akselirakenne ja ullkopuolinen tuenta ja sen materiaalit on selvää pässinlihaa , niihin en kaipaa neuvoja. Mutta olisin kiinnostunut siitä että kuinka vahvasti tuet sitten otetaan rakenteisiin kiinni. Mile kertoi valaneensa epoksi laatikot jotka taas olivat kiinni kaarissa ja totesikin että kun johonkin osutaan niin vettä tulee sisälle noiden laatikoiden kohdalta. Liian jämerä tuenta?
Omassa tapauksessa päätuki/laakeri tulee (uusio)köliin kiinni ja sitten sivutuet laudoitukseen mutta kuinka tukevasti sitä en vielä ole ratkaissut.
Veneilyssähän homman nimi on se että ei KOSKAAN ajeta matalaan eikä KOSKAAN osuta mihinkään vieraaseen esineeseen. Mutta niin se vain on että jos veneilet tietokonepöytää ja lehtihyllyä kauempana rannasta niin ennemmin tai myöhemmin kolahtaa ;) ;) ;)
Privaattisähköpostiin on tullut ihan kiitettävästi kuvia erilaisista rakenteista ympäri Suomea - kiitos niistä!
Valitettavasti sisäpuolisesta rakenteesta ei yhtään...
ps. tuosta "pirtuvenemäisestä tehosta yli 300hp" voisin pikkasen vääntää Milen kanssa kun se on täyttä puppua. Suomessa on tiettävästi ollut vain yksi oikea pirtuvene jossa on ollut yli 300hp - Kiiski jossa oli alunperinkin Junkersin kone. Ja noita lentokoneenmoottoreita on ollut vain yhdessä veneessä - vai voiko joku muuta todistaa? Tähän voisi lainata ohjaaja J. Fordia: "jos et tunne totuutta niin kerro legenda." (tjsp)
Jälkiasennuksessa on sitten viime vuosikymmeninä asennettu todella isojakin koneita kuten vaikkapa Puuvene-lehdessä esitellyssä Linnussa. Ja sitten toinen asia mistä voisi vääntää on se että mikä on "pirtuvene" ja mikä on pirtuvene?
Minulla oleva pirtuvene on pirtuvene ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
jansix
- Viestit: 578
- Liittynyt: 25.12.2003 20:24
- Paikkakunta: oulu
- Viesti:
se kiisken veistämön paatti on kulkenut on lehtitietoissa ja venekilpailussa nimellä "nopeakulkuinen" tai junkers ei sillä sen kummempa nimeä ole ollut ainakaan suomalainen puuvenekirjan mukaan. ja eikö algoth ollu myös pirtuhistorian omaava nopeavene? yleesähän ne olivat kalastajien pikku puttareita. ei mahtanu montaa liukuvaa olla.
-
Masa
- Viestit: 459
- Liittynyt: 22.01.2004 3:34
- Paikkakunta: Oulu
Oisko sivutuille paikallaan veneen sisäpuolelle jämerä veistokaari ja siihen läpipulttaamalla sivutuet kiinni??Veli-Matti kirjoitti:Omassa tapauksessa päätuki/laakeri tulee (uusio)köliin kiinni ja sitten sivutuet laudoitukseen mutta kuinka tukevasti sitä en vielä ole ratkaissut.
Määhän en veneenrakennuksesta varsinaisesti mittään tiiä,
mutta ajattelimpahan vaan...
"Elämä on laho puuvene, mutta se on minun ikioma laho puuvene..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Käsittääkseni Algothin pirtuvenehistoria on ihan tuulesta temmattua tai paremminkin on annettu ymmärtää että sillä olisi jonkinlainen historia pirtuveneenä...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Lill-Klas
- Viestit: 84
- Liittynyt: 30.03.2004 21:34
- Paikkakunta: Vantaa
Totuutta noista kieltolain aikana salakuljettajilla olleista nopeista pirtuveneistä ja niiden lukumäärästä en tiedä. Rannikolla syntyneenä ja kasvaneena kuulin poikasena kuitenkin paljon juttuja vanhoilta ukoilta, jotka olivat olleet "pirtuhommissa" nuorena. Niissä jutuissa niiitä poliisin ja tullin partioveneitä nopeampia "pirtuveneitä" oli "laivueittain".Veli-Matti kirjoitti:
ps. tuosta "pirtuvenemäisestä tehosta yli 300hp" voisin pikkasen vääntää Milen kanssa kun se on täyttä puppua. Suomessa on tiettävästi ollut vain yksi oikea pirtuvene jossa on ollut yli 300hp - Kiiski jossa oli alunperinkin Junkersin kone. Ja noita lentokoneenmoottoreita on ollut vain yhdessä veneessä - vai voiko joku muuta todistaa?
Linkissä http://sydaby.eget.net/swe/kanister.htm on Porin seudulla vaikuttaneen Leppäluoto nimisen salakuljettajan konemiehenä olleen Valfrid Lindholm nimisen miehen muisteloita. Tekstissä on myös maininta, että Leppäluodollakin oli "laivue" nopeakulkuisia veneitä jotka olivat tullin partioveneitä nopeampia. Ihan 45 solmun nopeuteen saakka.
Vaikka linkin sivu on ruotsinkielinen, niin se kannattaa vierittää loppuun koska sivun lopussa on mielenkiintoinen linkkilista myös suomenkielisiin artikkeleihin kieltolain ajasta ja salakuljettajista ym.Leppäluoto skaffade sig flera snabbgående båtar, som med lätthet lämnade tullens båtar efler sig. Valfrid var maskinist på den största och snabbaste av dessa, en båt som enligt Valfrid gjorde hela 45 knop och hade fyra mans besättning. I tre år tjänade han smugglarkungen. Gjorde tillsammans med honom flera resor till Estland, där Leppäluoto förhandlade med estniska leverantörer av 96-procentig estsprit, den mest efterfrågade på "marknaden".
Om sina förhandlingar och affärer var Leppäluoto ytterst förtegen. Valfrid var med enbart som "masjonist" och höll sig till sin "läst", men hade förstås ögon i huvudet att se med och egen hjärna att tänka och lista ut saker med. Men stort förtroende för sin maskinist hade L. En gång bodde Valfrid två veckor på hotell i Åbo medan Leppäluoto försvann till Tammerfors i affärer lämnande en resväska i Valfrids vård. Visst var Valfrid nyfiken på väskans innehåll, men tanken att öppna den för att se efter föresvävade honom inte. Återkommen öppnade L. väskan. Den visade sig innehålla 4 miljoner i finska mark. Kanske hade han satt Valfrid på prov.
Mitä "pirtuvene" käsitteeseen tulee niin eiköhän tänäpäivänä sillä tarkoiteta kaikkia keskimoottorilla ja akselivedolla varustettuja liukuvia tai puoliliukuvia puuveneitä.
Jopa näitäkin olen kuullut kutsuttavan "pirtuveneiksi" www.davinciyachts.com
Lill-Klas
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
""Hailuodossa, Lumijoella ja Oulunsalossa kieltolain vastustus oli huomattavan suurta. Oulunsalosta raittiuslautakunta olikin jo vuonna 1924 kirjoittanut:
”Raittiusasiain ajaminen on miltei kokonaan viranomaisten varassa. Asiat eivät täällä ole oikein tolallaan…raittiuslautakunnan työ on surkeaa.” ;) ;) ;)
Olisikohan noissa linkkien haastatteluissa hiukan sitä fordimaisuutta: -20 luvulla oikein laivueittain veneitä jotka pystyvät 45 solmun nopeuteen?
Olisi muuten mielenkiintoista tietää mikä oli se Kiisken alkuperäisen Junkers-moottorin tyyppi - kysymys on ilmeisesti kuitenkin suorasta moottorista sillä tähtimoottori on jo hiukan hankalampi asentaa veneeseen, varsinkin pienehköön puuveneeseen. Ja onko se ollut ns. mahallaan vai selällään toimiva moottori?
Kyllähän se on mennyt siihen, niin kuin LillKlas sanoi että pirtuveneestä on tullut oikeastaan yhdenlainen venetyyppi - vähän niin kuin optimistijollasta.
Valitettavasti noissa linkeissä taas törmätään kaksikkoon Kari Kallonen ja Petri Sarjanen...
”Raittiusasiain ajaminen on miltei kokonaan viranomaisten varassa. Asiat eivät täällä ole oikein tolallaan…raittiuslautakunnan työ on surkeaa.” ;) ;) ;)
Olisikohan noissa linkkien haastatteluissa hiukan sitä fordimaisuutta: -20 luvulla oikein laivueittain veneitä jotka pystyvät 45 solmun nopeuteen?
Olisi muuten mielenkiintoista tietää mikä oli se Kiisken alkuperäisen Junkers-moottorin tyyppi - kysymys on ilmeisesti kuitenkin suorasta moottorista sillä tähtimoottori on jo hiukan hankalampi asentaa veneeseen, varsinkin pienehköön puuveneeseen. Ja onko se ollut ns. mahallaan vai selällään toimiva moottori?
Kyllähän se on mennyt siihen, niin kuin LillKlas sanoi että pirtuveneestä on tullut oikeastaan yhdenlainen venetyyppi - vähän niin kuin optimistijollasta.
Valitettavasti noissa linkeissä taas törmätään kaksikkoon Kari Kallonen ja Petri Sarjanen...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/ ... ml#AEN4042
Kuvasta löytyi muuten sitten varustelumallia...
Kuvasta löytyi muuten sitten varustelumallia...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."