MS-merikytkin lohkes! Ja akselista...

[Korhonen]

Nyt viisaillle ihmisille visainen kysymys!

Merikytkin on Volvo Penta MD3B koneesta ja on mallia MS.

Eli kävipä tuossa ilkeästi että koneen vaihdelaatikko sanoi sopimuksensa irti!
Temppuilu alkoi ensin kytkimen luistamisena jolloin koneen vetoa ei saanut johdettua potkurille asti. Tilanne paheni koko ajan.
Paikallinen Volvo-huoltaja sanoi että sisässä olevat kartiot ovat kiillottuneet ja ne kannattais hialtaa kevyesti sameiksi. No kytkin irti ja pajalle. Toimenpiteen jälkeen vaihteet kolahtivat erittäin vaimakkaasti kiinni. Jopa niin voimakkaasti ettei vaihdetta saanut vapaalle ilman vaihteiden rysähtämistä vastakkaiseen pyörimissuuntaan.

Oliko kyseessä oikea korjaustoimenpide??
Millä keinoilla normaalin kytkimen liukumisen voisi saada takaisin?

Laatikko kesti vielä jonkin aikaa... Vaihteet rysky mutta loppu ajasta vapaakin alkoi löytyä helposti ja kytkimessä oli havaittavissa jo pientä liu'untaa normaaliin tyyliin. Yhdellä reisulla kuitenkin vaihdelaatikon kuori halkes ja sisukset lensi pilssiin.

JES!! Oli aika voittajaolo!!

Mistähän moinen mahtaa johtua?
Voiko sisuskaluissa olla jotain vikaa mikä saa aikaan noin täydellistä tuhoa?

Vaihdoimme koneen alle uudet kumityynyt jotka sallivat huomattavasti suuremman liikkumavaran. Voiko tämä lisääntynyt koneen heilunta aiheuttaa kyseisen tilanteen? Akselia ei ole laakeroitu koneen vannasputken pilssinpuoleisesta päästä vaan siellä on pelkästää liukulaakeri kumisella joustolla... näin ollen sen ei pitäisi rasittaa laatikon laakereita liikaa...??!?

Millä keinoilla akseli kannattais varustaa jos haluaa säilyttää joustavat kumityynyt koneen alla jos vika on niissä?

Kaikki vinkit ynnä muuta otetaan hyvin mielellään vastaan!!! Uusi kuori on jo tulossa laatikkoon kun sisuskaluissa ei näyttänyt olevan vikoja, ja tätä uutta kuorta ei kehtais tuhota samalla tavalla...

[MD11C]

kytikinhän on kiinni moottorissa, joten en usko sen aiheuttaneen halkeamista. Voisiko olla asennusvirhe sisuskaluissa? Joku hammas hypännyt yli tai jotain. Veneessäni luistaa kytkin eteenpäin, koska kitkapinta narttukartiosta on niin kulunut. Kytkin vuotaa öljyä koneeseen päin(vaikka uusistefa laitettu) jostain, ja öljyä joutuu lisäilemään n. 6h ajon jälkeen(menee mittatikun alarajan alapuolelle, josta ei enää kulu). Jos vahingossa laittaa liikaa öljyä, ei vaihde eteen mene kuin kierroksilla härnäämällä. Ja tämähän on luonnollisesti mukavaa laituriin tullessa. Pakki menee ok päälle, koska kitkapinnassa olevat öljyurat ovat vielä normaalin syvyiset. Olen purkanut kytkimen kahdesti. Etukartiota joutui shimmaamaan lähemmäksi suunnanvaihtajaa kuluneisuuden takia. Lukkorengasuraa levennettiin ym., että sai lisää simmiä. Uusivanha kytkin pitäisi olla myös tulossa lähiaikoina. Vähäisillä öljyillä toimii moitteettomasti, mutta ei uskalla kovin etäälle vajaalla öljyn tasolla ajella, ettei kitkat kulu loppuun(uusi varaosa kartio on n. 1000€) kuulemma. Vaijeristakaan ei voi enää säätää, koska suunnan vaihtaja kampi menee "pohjaan asti".

[Korhonen]

Onko kellään kokemuksia jonkinlaisten joustojen tekemisestä potkuriakselilla? Aattelin suojella uutta laatikkoa jonkinlaisella patentilla. Esim painelaakerit ynnä muuta kävi mielessä?

Onko kokemuksia tasanopeusnivelistä joihin on yhdistetty painelaakerit?
http://www.mepratuote.fi/venetarvikkeet ... ikkeet.htm
Esim tuollainen python-drive kävi mielessä?
Hinta vaan on aika kova...

Voiko jollain tehdä itse vastaavan (100% toimivan) vekottimen? Tilaa ei ole kauheesti joten mitään hulluja viritelmiä en pysty laittelemaan...

Kattelin SKG:n laakerikuvastoista löytyiskö niiltä valmiina helposti asennettavia painelaakereita, mutta en ole varma mitkä toimii...
Onko jollaine enemmän tietoa?

[Mile]

voihan niitä rakennella itsekin , parit nivelet ja painelaakeri veneen rungon ja potkurinakselin väliin. mutta sen verran hommassa tarvitaan koneinsinööriä, että voi olla parempi ostaa valmiina.

painelaakerin tulee toki olla kartio kuula, tai rullalaakeri ja vielä kaksinkertainen - ottaa voimaan sekä potkurin työntö että veto pakilla. Osien teettäminen tällaiseen viritelmään voi maksaa enemmän kuin valmiin paketin hankinta. toki noita joku on tehnyt .

jos pakko tehdä itse, niin luepa ensin koneen osien suunnittelu - kirjasarjasta sopivat osiot, akselin mitoitus, laippaliitokset, laakerointi , sekä nivelien toiminnat, niin homma voi onnistua , osat kyllä on helposti tehtävissä kunnon metallipajalla ( koneistuspaja).

sen sijaan helpompi vaihtoehto voisi olla joustava laippa, joka sallii ihan pienen kulmavirheen sekä vaimentaa vääntövärähtelyt .

periaatehan on että jos on jäykkä akselin tuenta, pitää myös kone olla jäykästi asennettu - joustava tuenta, joustava akselin ripustus.

lisäksi tulee miettia akselin vapaa pituus , siis akselin tuennan välinen etäisyys , sillä jokaisella akselilla on tietty nopeus jonka jälkeen akseli alkaa taipumaan notkolle pyöriessään ja aiheuttaa perkuleenmoisen väristyksen ( täristyksen) .. tähän siis vaikuttavat tekijät: akselin materiaali ( tiheys, kimmokerroin) , tukiväli, akselin paksuus, pyörintänopeus . Ohut pitkä akseli jossa tuenta kaukana toisistaan alkaa värähtelemään alhaisemmalla kierrosluvulla kuin lyhyeltä väliltä tuettu paksumpi akseli. TUo värähtely on saattanut aiheuttaa vaihteen hajoamisen ... eikä sitä saa kuriin muuten kuin lisäämällä tukilaakeri akselille entisten tukien väliin.

David Gerr .. Propeller Handbook on hyvä hankinta, tai lainattava, sieltä löytyy akselin mitoitus sekä tukivälin mitat ... tarkka laskenta edellyttää värähtelymekaniikan tuntemusta .

[Matti Laurila]

Onko koneessa niin paljon tehoa, ettei perinteistä rättiniveltä voi ajatella?

t.Matti

[Korhonen]

Mile: hyviä vinkkejä, mutta menee tosiaan ammatti-ihmisten hommiksi. Mutta onko tietoa vielä näihin kysymyksiin?! Vaimentaako tuollainen Python Drive -tyyppinen vakionopeusnivel myös poikittaiset värähtelyv ja onko se täysin staattinen akselin suunnassa? Noita joustojahan tarvitaan ettei koneen tärinä rynkytä painelaakerin kiinnikkeitä liian rajusti, vai?

Ja ihan peruslaatuinen kysymys: onko tollaisen asentamisessa mitään järkeä?

Entä miten tuollainen rättinivel kannattaa toteuttaa? Purkaamolleko pitää mennä vai onko olemassa valmiita asennuspaketteja kohtuu hintaan? Kestääkö se itsessään potkurin työntö- ja vetovoiman vai pitääkö asennella painelaakerit? Konehan ei ole mitenkään tehokas, vain 36 heppanen ja vääntöjäkin löytyy vain rapiat 100. Massaa tosin on isommankin koneen edestä eli hiukan alle 300 kg.

Kumpi vaihtoehto edellisistä on tehokkaampi/kestävämpi/helpompi, eli toisin sanoen parempi ratkaisu? Kumpi sallii suuremman liikeradan koneelle?

Veneessä oleva kolmipytty-Volvo ravistaa railakkaasti, se ainakin on fakta tällä hetkellä =)

[hkhk]

Onkos sulla muuten konepeti tarpeeksi järeä ja hyvin veneessä kiinni. Onko moottori hyvin kiinni.
Eikös tuo 3-pytty kone käy niin nätisti, että euro pysyy kantillaan pystyssä lohkon päällä!. Käykö kone yksikseen nätisti.
Ja vielä, mitä muutkin sanoivat, onko akseli sopivista väleistä tuettu.
Onko akseli ylipäätänsä suora. Onko potkuri tasapainoinen.
Kautta aikain kiinteitä asennuksia on tehty paljon. Ne jyristävät, mutta oikein asenntuna kait ikuisia.

[simo]

[Mile]

Painelaakerin tehtävä on tosiaan ottaa vastaan akselin suuntaiset voimat, työntö eteen ja veto taakse, kuten edellinenkin kirjoitteli.

Rättinivel? Mikäs sellanen on?

Noita akselin liitokseen käytettäviä kytkimiä on monenlaisia, ketjukytkintä, joustavaa kumikytikintä, jäykkää laippakytkintä jne.

Normaalisti merivaihteen sisäänrakennettujen painelaakereiden on tarkoitus ottaa vastaan ne akselin suuntaiset voimat, mutta jos käytetään välillä joustavia kytkimiä, tulee kytkimestä riippuen käyttää painelaakeria tai ei. Kytkimellä tarkoitetaan tätä akselin toiseen liittävää elintä.

Eri kytkinratkaisut voivat sallia pieniä akselien välisiä yhdensuuntais tai samankeskisyysvirheitä, jotkut molempia.

Akselin poikittaisvärähtelyt on ongelma, jota ei saada kuriin muutoin kuin tukemalla akseli sopivasti ( kierrosluku, tukiväli, paksuus) - näihin ei mikään nivel auta.

Suurin syy nivelakselin käytölle on yleensä se että silä saadaan aikaan kulma koneen ja akselin välille, jolloin kone voidaan asentaa mahdollisimman vaakasuoraan ja alas. Näissä tulee kulmien olla siten että kokonaiskulma on puolitettu kummallekin nivelelle - yksinivelisiä ei taida olla käytössä.

Nivelakselissa oltava erillinen painelaakeri aina. Tämän painelaakerin tuenta runkoon oltava riittävän tukeva kantamaan koneen tuottama työntövoima, sekä suunnattu tarkasti akselin suunnassa.

Vääntövärähtelyjen ( johtuvat epätasaisesta käynnistä ) vaimentamiseen tarvitaan joustavaa akselikytkintä tai vetolevyä koneen ja vaihteen välissä.


Korhonen, mitä tarkoitit poikittaisella värähtelyllä? Jos sitä että kone pomppii paikoillaan , niin sellaista nivelakseli kyllä sietää , mutta epätasaisesta käynnistä ei sekään pidä , koska siellä nivelissä on metalli-metalli kosketus, eikä mitään joustavaa kumia välissä. Noissa nivelakseleissahan pituus pääsee muuttumaan , ainakin sen olisi hyvä olla rihlatuilla aksiaaliliikkeen sallivilla liitoksilla tehdyn.

Pieniä tehoja kai voisi siirtää kumiletkusta tehdyllä joustavalla kytkimelläkin ... kovin pitkäikäinen sellainen ei taida olla. Eli kahden akselin väliin pannaan tukevasta kumiletkusta pätkä ( ei kovin pitkää tyhjää välilä) , ja muutamalla klemmarilla kiinni ... .. onkohan kellään sellasta?

[corona]

Mulla oli samalainen volvo vanhassa veneessä, huoltokirjan mukaan mikäli kkoneeseen on md kytkin ei saa asentaa painelaakeria koska potkuri työntää kartion kiinni . minulla oli yanmarin kuminen vaimennus laippa koneen ja akselin välissä. Tarkista koneen asennus akseliin nähden ja potkuri akselin suoruus ja perälaakerin kunto lisäksi potkurin tasapainoitus jos tarviset huoltokirjaa koneen ota yhteyttä

[köli]

Itselläni on volvon MS kytkin varmaan jostain -80 luvun alkupuolelta. Kytkimen ja potkurinakselin välissä on nivel-akseli kahdella nivelellä, akseli on pituussuuntaan joustavaa mallia, eikä resonoi runkoon kun moottori on kumityynyjen päällä. Itse pinnoitutin kitkakartiot verstaalla ja ovat pelanneet moitteetta jo vuosia, ei muistaakseni maksanut silloin kuin 700 mk.(uudet 3700mk). Ihmiset ne ovat ne alkuperäisetkin rakentaneet.
PS. (öljyn kestävää jarruhihnaa jota käytetään muutamissa traktoreissa, ja eikun sorvarin pakeille, öljyurat täytyy itse soveltaa vaikkapa rautasahan terällä ja kapealla kolmioviilalla.)

[Korhonen]

Soittelin tuossa VolvoPentalle ihan vain varmistaakseni Coronan ajatuksen vääräksi. Eli kyllä tuohon laatikkoon saa päinelaakerit laittaa väliin. Jossain vanhoissa RB-kytkimissä painelaakerit on kuulemma kielletty.

Tarkastelin potkuriakselin suorutta silmämääräisesti ja sen kanssa ei ollut ongelmia. Perälaakeri oli ainakin vielä keväällä ihan timmissä kunnossa. Akselin suoruudesta koneeseen nähden en vielä osaa sanoa mitään, mutta kunhan saan vaihdelaatikon paikalleen niin sittenhän sen näkee... Aikaisemmilla kerroilla kun olen akselin irrottnut laatikosta niin enpä ole kummoista vääntöä suuntaan tai toiseen nähnyt. Nätisti on laipat pakittanut suoraan taakse päin...

Akselilla ei ole minkäänlaisia tukilaakereita, vain perälaakeri ja sen jälkeen akselitiivisteenä toimiva laakeri ennen vaihdelaatikkoa.
Vannasputkeen laakereita tuskin laitetaan :)
Potkuri taas on tasapainotettu viime keväänä...

Mikä muuten olisi nyrkkisääntö tukilaakereiden asentamisessa? Onko 2m tukematonta 30mm akselia liian pitkä matka??

Vaihdoimme ensimmäisen purkamisen yhteydessä koneen ja vaihdelaatikon väliin uuden "ristikkokumin". Nyt se oli kuitenkin jälleen kerran murentunut paikalleen... Onkohan tälle olemassa jotain hyvää selitystä? Liian korkea öljyn lämpötila, iskut, hankaus? Paikoitellen näyttää ihan kuin se olisi sulanut..!? Lämpötila jäähdytyspuolella on pysynyt aina käytössä normaalissa...

[Mile]

Se akselin tukivälin tarve riippuu myös akselin kierrosnopeudesta .. se viipottaminen alkaa jollakin nopeudella , ja pahenee siitä ylöspäin.

Itsellä on 35 mm akseli tuettuna n. 160 cm välillä ja kierroksia karvan vajaa 2000 , eikä vielä pahemmin vatkaa .


vannasputkeen on aika paha mennä laakeria laittamaan .. ei niin etteikö se olisi mahdollista , vanhoissa laivoissahan on laakeripukkeja pitkin akselia ... ennen kuin alkoivat käyttämään perämoottoreita niissäkin ( Azipod :-)

Itsellä ei ole vannasputkea ollenkaan, akseli menee suoraan pohjan lävitse, mutta ei sinne pohjan ulkopuolellekaan viitsisi mennä laittamaan lisälaakeria menoa jarruttamaan.

[MD11C]

ettei olisi kytkin ollut huonosti koneessa kiinni, kun ristikkokumi on mennyt rikki, eli linjaus moottorin ja kytkimen välillä ei toimi. Tai sitten kytkimen sisuskalujen virheellinen asento jarruttanut menoa ja lopulta hajoittanut kuoret. Tai sitten kytkin muuten vaan jumissa, ja rikkonut kumin moottorin kovasti vääntäessä.

[köli]

MS laatikossa on simmilevyjä ja laakeripronssista tehtyjä liukuprikkoja jotka pitävät akselit, laakerit ja hammastukset kohdallaan. jos ne on päässeet pahasti kulumaan niin on mahdollista että hammastukset jumiutuvat ja se voinee "räjäyttää" koko boksin. Samasta syystä laatikko voi alkaa kolahtelemaan, koska pitkittäisakseli ja hammastukset pääsevät elämään.
Hammasrattaissa on neulalaakereita yht. 8kpl. joiden välissä sovitus helat. Laakerit kannattaa vaihtaa jos kytkimen joutuu aukaisemaan, ne eivät ole kalliita, se on halvin ratkaisu ja takaa toimintavarmuuden. muuten kytkinkartioita osaa pinnoittaa
sellainen firma kuin KITKALIIMAUS OY vantaa.