Pilssipumpuista

[Northling]

Moi

Kyselin mielipiteitä jo tuolla "laiturilla", mutta aattelin uudistaa kyselyn täällä oikealla osastolla.

Eli kyse on pilssipumpuista.

Taustaa: Vene on 10.60 pitkä limisauma pitkäkölinen purjevene. Keväisin vuotaa aina kohtuullisesti, mutta vuorokaudessa vuoto asettuu pieneksi ja kesän mittaa olemattomaksi. Kovan kelin jälkeen vuotoa on taas pikkaisen enemmän.

Puuveneessä voi äärimmäisessä olosuhteissa vaikka lauta haljeta rustirautojen vedosta, aallon iskusta ja rungon kiertymisen aiheuttamista jännitteistä. Kysessä on melkoiset voimat kun 2800 kg lyijyä kampeaa venettä pystyyn ja 14 metriä korkea riki ja 70m2 purjetta kampeaa venettä kumoon, ja siihen kun vielä lisätään aallokko jossa 6800 kg paatti jää välillä tyhjän päälle ja sitten mäiskähtää puolkyljelleen kivikovalta tuntuvaan vedenpintaan. Jos jotain ratkaisevan vakavaa sattuu kovassa kelissä niin veneen turkkilautojen alle mahtuu tuhannen ellei toista litroja vettä ennen kuin sitä huomataan ulkoa käsin. Tosin nyt pilssiin asentamani kaasuhälytin toimii myös vedestä ja hälyttää, mutta sekin pitäisi kuulla ulos keliin.

Avotilassa on käsikäyttöinen pilssipumppi ja on tarkoitus laittaa ennen pidempää reissua vielä toinen käsipumppu, jota operoidaan sisältä käsin.

Nyt kuitenkin sähköpumpuista. Pilssissä on nyt Rule 1100 jonka pumppausteho on 75 l/min
Päätin vielä asentaa toisen sähköisen varapilssipumpun omaksi järjestelmäkseen, koska tuntuu että nuo perskeleet hajoaa aina kun niitä
tarvittais.
Laskeskelin noita vuotoja, että jos vaikka lavuaarin viemärin letku pullahtaa paikaltaan (vaikka olenkin tarkastanut letkunkiristimet) niin n. 50 cm syvässä olevasta 40 mm putkesta tulee paineella vettä n 150l/min.
Siinä ei pilssipumppuu, joka pumppaa 75 l/min, ei oiken riitä. Sille tulee nyt kaveriksi toinen jonka kapasiteetti on 130 l/min. (Rule 2100)
Onko kokemuksia/perusteluita/ideoita miten nuo kannattaisi asentaa. molemmat saman katkaisijan ja autom. sulakkeen taa, vai erikseen niin että toinen käy aina ensin, vai molemmat yhtä aikaa? Venesähköspesialistini sanoi että pumppujen tulisi käydä säännöllisesti, jotta ne pysyvät kunnossa. Seisoessaan sähkömoottori "jäätyy". Hiilet hapettuvat paikalleen ja ennen pitkään toimitahäiriöitä ilmenee.

Ajattelin asentaa toisen vähän ylemmäksi ja se kävisi vain silloin, kun vettä tulee enemmän esim turkkeja pestessä ja kovassa kelissä kryssiessä, jolloin auringon kuivattamat kylkilaudat vuotavat (huom uskon aurinkoiseen kesää huolimatta viime kesästä).

Ottaisin mielelläni neuvoja mielipiteitä arvosteluja

En minä niinkään omasta puolestani pelkää uppoamista, mutta perheeni on tärkeä!

t:aki

[masoini]

Moi,

Pilssissä on nyt Rule 1100 jonka pumppausteho on 75 l/min
Päätin vielä asentaa toisen sähköisen varapilssipumpun omaksi järjestelmäkseen, koska tuntuu että nuo perskeleet hajoaa aina kun niitä
tarvittais.
Laskeskelin noita vuotoja, että jos vaikka lavuaarin viemärin letku pullahtaa paikaltaan (vaikka olenkin tarkastanut letkunkiristimet) niin n. 50 cm syvässä olevasta 40 mm putkesta tulee paineella vettä n 150l/min.
Siinä ei pilssipumppuu, joka pumppaa 75 l/min, ei oiken riitä. Sille tulee nyt kaveriksi toinen jonka kapasiteetti on 130 l/min. (Rule 2100)
Onko kokemuksia/perusteluita/ideoita miten nuo kannattaisi asentaa. molemmat saman katkaisijan ja autom. sulakkeen taa, vai erikseen niin että toinen käy aina ensin, vai molemmat yhtä aikaa? Venesähköspesialistini sanoi että pumppujen tulisi käydä säännöllisesti, jotta ne pysyvät kunnossa. Seisoessaan sähkömoottori "jäätyy". Hiilet hapettuvat paikalleen ja ennen pitkään toimitahäiriöitä ilmenee.

t:aki

Itse olen myös vähän pähkäillyt tuplapumppuja vm. -36 purkkariimme. Systeemin olen suunnitellut toimivaksi siten, että kytkimiä on kaksi eri korkeudella pilssissä, ja molemmat ohjaa molempia pumppuja, jotka voivat olla samalla korkeudella. Eli, jos toinen (alempi) kytkin hajoaa, on varalla toinen, ja myös jos toinen pumppu hajoaa on toinen vielä toiminnassa. Kummankin kytkimen täytyy tietysti olla korkeamalla kuin pumput, ettei pumppu vaan pääse käymään kuivana. Näin molemmat pumput ovat käytössä, eikä toinen pääse jämähtämään.

Johdotus ja sulakkeet olisi tuplana, eli siinäkin olisi varajärjestelmä. Ne täytyy tietysti mitoittaa siten, että sulake ja johdot kestävät molempien pumppujen kuorman.

Tämmöisiä suunnitelmia itselläni on. En ole sähköalan ammattilainen, mutta uskon, että tuo voisi olla ihan toteutuskelpoinen ajatus.

Terveisin
Markku

[Masa]

Itse laitoin toisen sähköpumpun tänä keväänä.
Venessäni on kaksi akkua, eli laitoin kummastakin akusta omat johtonsa automaattisulakkeiden kautta tasokytkimille ja siitä pumppuihin, eli näin sain kaksi toisistaan riippumatonta järjestelmää aikaiseksi. Toinen pumppu kytkimineen on ylempänä kuin toinen, eli jos toinen kytkin, tai pumppu menee rikki, tai akku tyhjenee, toinen pumppu jatkaa toimintaansa, kun veden pinta hieman nousee.
Tällä systeemillä hain varmuutta, kun tulee joskus oltua kaksikin viikkoa reissussa, eikä pääse katsomaan venettä.

[masoini]

Moi,

Noin itsekin sitä ensin suunnittelin. Tuossa on mielestäni vaan se riski, että jos ylempänä oleva pumppu käyttämättömyydestä johtuen jämähtää, niin käy huonosti. Tai jos sen tasokytkin jää esim jumiin, niin sama juttu.

Noista tasokytkimistä muuten sen verran, että ekaksi meillä oli punainen Johnssonin kuulakytkin, joka toimi noin kuukauden, ja sen jälkeen on meikäläisellä luottamus hiukan hävinnyt noiden kuulajuttujen suhteen. Sitten ostin sellaisen kytkimen, jonka kohon sisällä on taivutettu putki, jossa on elohopeaa. Koho on lisäksi täytetty uretaanivaahdolla, joten se ei voi täyttyä vedellä. Kun koho nousee tarpeeksi, elohopea valahtaa putken toiseen päähän, ja kytkee nastat yhteen. Aika varmatoiminen peli, jossa on jopa viiden vuoden takuu. Merkkiä en nyt muista, mutta ostopaikka oli Nautikulma Turussa, ja hinta noin 50 euroa.

Terveisin
Markku

[Harri]

Paniikkipumppujärjestelmää olen minäkin aina välillä mietiskellyt mutta toteutus puuttuu vielä.

Eikös suuressa maailmassa käytetä moottoriin (siis siihen venettä kuljettavaan) kytkettäviä suurtehopumppuja? Ainoa ongelma lienee sopivan kiilahihnavetosysteemin virittely, vai sattuuko jollain olla kokemusta aiheesta. Olis kiva kuulla.

Noi sähköiset pumput pettävät juuri kun niitä tarvitaan (vrt. tämänpäiväinen viesti veneenlaskusta) eli piuhat on hapettuneet, roskia pilssissä tai automaattikytkin ei pelaa. Kaiken lisäksi niiden ilmoitetut pumppaustehot taitavat pitää paikkansa vain ihannetapauksissa eli nostokorkeus muutamia kymmeniä senttejä? Mikä on teho, kun pumppu on 1,5 m vesirajan alapuolella ja poistoläpivienti esim 30 cm vesirajasta jolloin nostokorkeus on 1,8 m?

Kait käytätte automaattikytkimen rinnalla tavallista kytkintä - ihan vaan varmuuden vuoksi.

t. hh

[Veli-Matti]

Minullakin on tarkoituksena laittaa toinen, hieman varsinaista pienempi, pumppu ylemmäs pohjasta. Paikkakin olisi katseltu sellaiseksi että kytkintä pääsee liikauttamaan jumiutumisen estämiseksi vaikka joka kerta kun veneellä käy ja on sekunti ylimääräistä aikaa. Moottorin vedenoton kohdalle on tehty skötnään reikä jonka kansi nousee sormella irti ja siihen se sitten tulee...

[hannuvartiala]

...jos vaikka lavuaarin viemärin letku pullahtaa paikaltaan (vaikka olenkin tarkastanut letkunkiristimet) niin n. 50 cm syvässä olevasta 40 mm putkesta tulee paineella vettä n 150l/min.

Kuulostaa aika hurjalta ratkaisulta. Onko veneesi vedenalainen runko todellakin osittain viemäriletkua?

Täällä
http://marinesurvey.com/yacht/sinking.htm
ja täällä
http://www.yachtsurvey.com/ (online articles)
löytyy paljon ilmeisen kokeneiden venekatsastajien neuvoja pilssipumpuista ja paljon muustakin.
Pilssipumpuista erityisesti
http://www.yachtsurvey.com/bilge_pumps.htm

Kaikki teksti noilla sivuilla on aika rankkaa ja ravistelevaa...

Hannu

[Northling]

Moro

"Onko veneesi vedenalainen runko todellakin osittain viemäriletkua? "

Mitähän Hannu tuolla tarkoitti?

Veneessäni on pentryssä lavuaarit ja niiden tyhjennysputken (viemäri) läpivienti on styyrpuurin halssilla purjehdittaessa n 50 cm vedenpinnan alapuolella. Vaikkakin se on veneen kölillään seistessä juuri vesirajan alapuolella. Läpivienti on tukevin sulkuventtiilillä varustettu pronssinen mitä löytyi, viemäriletku on kudosvahvistettua ja kaikissa letkuliitoksissa on ruostumattomat tuplat letkuklemmarit.

Lavo'irén tyhjennys ei muulla tavalla onnistunut ilman monimutkaisia harmaavesitankkeja ja pumppu systeemejä. Ja onhan veneessä muitakin veden pinnan alla olevia letkuja: koneen jäähdytysvesi, WC vedenotto, merivesipumpun vedenotto, septin tyhjennys (vain aluevesien ulkopuolella), avotilan tyhjennys putket on normaalisti vesilinjan yläpuolella (kunnes vene alkaa täyttyä) (sitten vielä lokin ja kaiun läpiviennit) että kyllä niitä reikiä pohjassa on pakostikin.

Venehän kelluu letkujensa varassa, yksikin vuotava letku tai liitos niin vene saattaa upota jos tyhjennys teho/automatiikka ei riitä.

Pitäisihän kaikki sulkuventtiilit aina sulkea kun lähdetään veneestä pois tai kun mennään keliin, mutta kuka muistaa aina kaikkea... en minä ainakaan.

Galluppi: kuinka moni sulkee aina kaikki läpivientien hanat kun lähtee veneeltä ja/tai kun niitä ei tarvita/ollaan kelissä?

tämmöttist

aksu

[hannuvartiala]

"Onko veneesi vedenalainen runko todellakin osittain viemäriletkua? "
Mitähän Hannu tuolla tarkoitti?

En minä mitään pahaa tarkoittanut :-)
Alkuperäinen tekstisi "... jos vaikka lavuaarin viemärin letku pullahtaa paikaltaan..." kuulosti vaan äkkilukemalta tosi hurjalta. Eihän siinä aluksi lukenut mitään siitä sulkuventtiilistä :-)

Galluppi: kuinka moni sulkee aina kaikki läpivientien hanat kun lähtee veneeltä ja/tai kun niitä ei tarvita/ollaan kelissä?

Minä suljin aina jäähdytysveden tuloputken karaventtiilihanan (ainoa läpivienti). Sitten yhden vesillelaskun yhteydessä vene meinasi upota kun jäähdytysveden ottoletku ei ollut kiinni siinä läpiviennissä.

Hana oli kyllä kiinni, mutta venttiilissä ei ollut karassa lautasta ollenkaan. Eipä sellaista ollut tullut ikinä tarkastettua.
Eikä ollut pilssipumppua kun ei ollut akkua.
Eikä ollut sitä letkua valmiina lähellä.

Hannu

[Kinde]

Enpä sulje hanaa koskaan. Ainoa vedenalainen läpivienti on jäähdytysveden otto. Pitäis tietty sulkea mutta mutta.

[masoini]

Moi,

Pitäisi ennen vesillelaskua sulkea vanhuuden myötä itsestään syntyneet "läpiviennit"... Tehtyjä läpivientejä ei vesirajan alapuolella ole ainuttakaan, yläpuolella on pilssipumpun ulostulo, ja sitä pitäisi varmaan suurentaa ;)

Että silleen...

Markku

[Matti Laurila]

Moro!
Eipä tule suljettua koskaan. Ent. vesi wc:n vedenottohanaa ei pääsekään sulkemaan, koska vedin kaikuluotaimen anturin johdon sitä kautta, kun en halunnut tehdä lisää reikiä pohjaan. Mutta on sentään molemmista päistään tuhdisti tukittu.

t.Matti

[Vandrock]

Mites olisi pelastuslautta? Perhe ainakin säilyisi. Vaihtoehtona a kuituvahvistenen epoksi elikkä kusilaitu pohjaan, ei takuulla vuoda. Vaihtoehto b ämpäri ja pelästynyt gasti. Vakavasti ottaen, vesi joustaa aina sen verran ettei terve puupaatti mene rikki.

[Northling]

Moikka Lth

"Mites olisi pelastuslautta? Perhe ainakin säilyisi. "
-Joo-o, pelastustuslautta onkin katsastusvarus avomerikäyttöön tarkastetussa aluksissa ja sellainen on tarkoitus hankkiakin jos pidemmälle lähdetään. Mut kivempi olis kuitenkin jos paatti säilyis :)

"Vaihtoehtona a kuituvahvistenen epoksi elikkä kusilaitu pohjaan, ei takuulla vuoda."
-Ei vuoda niin, mutta kauanko rakenne sitten pysyy lujana, kun kantava osa kuitenkin on lauta ja miten sen kantavuuden ja kunnon tutkit? Pois minusta kusilaitu, se on viimeinen konsti.

"Vaihtoehto b ämpäri ja pelästynyt gasti."
-Ämpäri on aina paatissa, paristakin syystä ;) Pelko onkin suurempi tällaisen salakavalan vuodon osalta, jota ei huomata ajoissa ennenkuin paatti on puolitäynnä vettä.

Kauhuskenaarioni on valvottuna yönä sellainen, että kovassa myrskyssä menetetään purjeet ja käynnistäessäni moottoria pelastautuakseni lähestyvältä karikolta, moottori ei käynistykkään ja kun menen sisään niin syyksi selviää että vene on puolillaan vettä ja moottori on upoksissa! Sulassa sekamelskassa kelluu veneen sisällä öljyt, vaatteet, kuukauden eväät ja akkuhapot jne...

"Vakavasti ottaen, vesi joustaa aina sen verran ettei terve puupaatti mene rikki"
-Kylla ne iskut aika kovia voi olla jos 6800 kiloinen paatti putoaa 10 m aallon harjalta kyljelleen aallonpohjaan. Enkä nyt tarkoita että vapaaehtoisesti sellaiseen keliin lähtisin, vaan jos sellaiseen tahtomattaan joskus pidemmällä reissulla joutuu.

Hannu:
Mites siinä sitten kävi kun tajusitte ettei sulkuventtiilissä ollutkaan sitä lautasta ollenkaan? (nykyään suositellaan muuten näitä pikakuulaventtileitä)
Oli mullakin yksi kuulaventtiili viallinen, mutta onneksi huomattiin ennen kuin väännettiin paikalleen.

Viikoloppuja
aksu

[hannuvartiala]

Hannu:
Mites siinä sitten kävi kun tajusitte ettei sulkuventtiilissä ollutkaan sitä lautasta ollenkaan?

Ensin tukittiin se putki kuohuviinipullon korkilla, sitten ämpäröitiin ja sitten pumpattiin käsipumpulla.

Sitten pitikin jo lähteä kotiin (vene 250 km päässä -ilmiö), ja vedettiin vene rantaan kaislikon sisään, ettei viikon aikana tapahtuisi mitään epätoivottavaa.

Eihän tietysti tapahtunutkaan, muuta kuin että meriveden pinta laski muutaman kymmentä senttiä :-(

Hannu