Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Vanhat moottorit ja niihin liittyvä tekniikka, akselistot, ohjausjärjestelmät; puuveneilyn rautapuoli.
matti
Viestit: 1999
Liittynyt: 12.03.2005 16:31

Re: Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Viesti Kirjoittaja matti » 02.08.2016 8:30

Mile kirjoitti:25 mm akselilla tukilaakerien väli saisi olla lyhyempi. Netistä löytyy taulukoita .. 0.9 m tarjoavat noilla kierrosluvuilla maksimi tukiväliksi.
Tarkemman pystyy kaavoilla laskemaan kunhan on tarkat tiedot akselin materiaalista
.

Aiheesta löytyy lisää kun googlettaa:

propeller shaft + whirl + critical speed tai
propeller shaft + bearing spacing
propeller shaft wobble

Aika vahvasti veikkaan että ongelman syynä on tuo voblaus, taikka vippaus, miksi sitä suomeksi sanotaankin; eli potkuri taipuu pyörimisen takia ittekseen , ja pyörii sitten "hyppynarun" tapaan . Täydellinenkään rihtaus ei tätä ongelmaa poista,
Miten laskit, Kimmo sanoi kierrosluvuksi 2200, ilmeisesti tarkoittaen koneen kierroslukua, jos kytkimen välitys esim 2,5, niin akseli pyörii alle tuhat?????

Mile
Viestit: 1178
Liittynyt: 25.02.2005 11:44

Re: Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Viesti Kirjoittaja Mile » 02.08.2016 10:56

no oletin varmaan että kyseessä oli akselin kierrosluku, akselista kun puhuttiin.

jos keirroksia akselilla vain 1000 paikkeilla niin tukiväli ei liian pitkä.

Sinänsä asia joka kannattaa kuitenkin pitää mielessä akseleiden kanssa. Vika ei aina ole pelkässä rihtauksessa tai löysissä koneen kumitassuissa kun akseli vatkaa.
Mile

Avatar
kimsir
Viestit: 349
Liittynyt: 19.03.2013 10:32
Paikkakunta: Kemiönsaari

Re: Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Viesti Kirjoittaja kimsir » 03.08.2016 15:56

Kierroksilla tarkoitn moottorin kierroksia, en akselin kierroksia. En huomannut eritellä näiden välistä eroa. Välityksestä en vielä osaa sanoa sen kummempaa. Pitää tarkistaa.

Niin, ja vanha vannasputki on happosta tai rosteria, en ihan vatmaksi osaa sanoa, mutta ei kuitenkaan kuparia eikä messinkiä.

Pora, eiku saha pitää tehdä. Hieno idea. Jos löytyis vielä uuden vannasputken kokoinen putki, niin sais tehdyksi uudelle vannasputkelle samalla porauksella, eiku sahauksella sopivan reiän.


Kimmo
HELMIIDA

Mile
Viestit: 1178
Liittynyt: 25.02.2005 11:44

Re: Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Viesti Kirjoittaja Mile » 04.08.2016 10:08

tein vannasputkelle "vähän" väljän reijän, teräksisen putken päälle laminoin pari kierrosta lasikangasta epoksilla, sillä ajatuksella että se sitten estää epoksia halkeilemasta, ja samalla täytin "märkää märälle" periaatteella putken ja rungon reiän välisen välyksen paksunnetulla epoksimassalla. Hyvin on vettä pitänyt ja tärinät kestänyt.

Vannnasputken asennuksen aikana potkurin akseli oli paikallaan perälaakerin ja moottorin varassa ja vannasputki tuettuna akseliin, näin siitä sai samalla kertaa akselin suuntaisen. Toki homma vaikeutuu ellei ole perässä mitään mihin akselin ripustaa, mutta onnistuu se sitomalla roikkumaan parilla narun pätkälläkin kunhan pitää huolen että tulee keskelle ja oikealle korkeudelle.

Toki kun sahaa reiän suoraksi, ja juuri oikeaan linjaan ja tekee siitä juuri oikean kokoisen, niin sitten rittää kun rihtaa akselin myöhemmin putken mukaan ; itse päädyin linjaamaan putken akselin mukaan. Mutta kukin taaplaa tavallaan.


- Mile
Mile

Avatar
kimsir
Viestit: 349
Liittynyt: 19.03.2013 10:32
Paikkakunta: Kemiönsaari

Re: Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

Viesti Kirjoittaja kimsir » 08.08.2016 11:16

Joskus homma sujuu kirjaimellisesti itsestään.

Perälaakeria irrottaessani vannasputken vaihto mielessä, irtosi vannasputki yllättäen perälaakerin mukana hyvin kevyellä kiertämisellä. Ei tarvinnut lämmittää, eikä muutenkaan kikkailla tai nuijia. Otin etukäteen vannasputken irti sisäpuolelta vaneri-/teräslaipasta, siinä lienee syy niin helpolle irtoamiselle. Vannasputken peräpäässä oli jotain kumikittiä ja sisäpuolella bitumia sulatettuna putken ympärille ja kaiketi puuvilla- tai hamppurivettä tiivisteenä. Puun sisällä ei ollut juuri mitään, ei ainakaan bitumia, mitä etukäteen ounastelin sen sisältävän ja siksi homman olevan työläs. Vaikuttaa vielä siltä, että uusi 42,4 mm messinkinen vannasputki sujahtaa vanhasta reiästä kohtalaisen helposti läpi tai sit pitää hieman kairata/porata/sahata. Asia selvinee, kun saan uuden vannasputken käsiini.

Steevi vaikutti hieman kostealta, joten se saa kuivaa rauhassa, ennen uuden vannasputken asennusta. Paljonko sitä väljyyttä pitäisi vannasputken ja puun väliin jäädä, jotta puun halkeamiselta myöhemmin varmasti välttyy?

Ajattelin laittaa tiivisteeksi, jotain pehmeää massaa (mehiläisvahapohjaista tms.), joka ei liimaisi vannasputkea puuhun, vaan joustaisi puun turpoamisen ja kuivumisen yhteydessä ja on sitten myöhemmin myös helposti irroitettavissa, jos hankautuu puhki tai muuten vaurioituu. Epoksilla liimaus olisi varmaankin lujuus mielessä hyvä, mutta kokemus helposta irroittamisesta jäi päällimäiseksi mieleen ja soisin sen irtoavan myös myöhemmin yhtä helposti, kuin nyt tapahtui.

Nastaa, kun aina ei tarvitse hamapaat irveessä vääntää.


Kimmo
HELMIIDA

Vastaa Viestiin