Puuvene.net

Aikaisimmissa veneissäni pakoputken sai tyhjennettyä talveksi pelkästään sillä, että kiskoi sen ylös vähän jyrkempää luiskaa pitkin. Moottorit olivat makeavesijäähdytteisiä ja sillä puolella ei ollut ongelmia. Nyt kun D. innon moottori on kokonaan raakavesijäähdytteinen ja pakoputkessakin kaikenlaista mutkaa, niin kysyisin, miten helpoimmin saan glygoolit sisään. Ymmärtäisin siten, että vedenottoputkea pitää jatkaa siten, että se kiskoo jostain paljusta nesteet sisään. Miten te olette hoitaneet tämän Pitääkö pakoputkesta tulevaa vettä jotenkin kierrättää sitten, kun paljun glygolipitoista vettä alkaa tulla ulos Onko glygoli jotenkin ympäristöhaitallista ainetta, joka ei saa valua maahan. Siis yleisesti ottaen, miten menettelen. Ensi viikolla tämä operaatio on joka tapauksessa edessä.
Donna 28

Vesipumpun imuletku kannuun, jossa sopivaa pakkasnesteseosta ja kone käyntiin, kunnes pakoputkesta tulee sitä tavaraa. Helpommin löytyvä etyleeniglykoli on "myrkkyä", ja suotavaa ottaa ylimennyt astiaan. Propyleeniglykolit ovat myrkyttömiä, mutta turha kai niitäkään on varsinaisesti maahan valuttaa.

Ja kyllä myös makeavesijäähdytteisessä on erittäin fiksua täyttää "merivesipuoli" pakkasnesteellä talveksi. Eipä jää taskuja, jossa on pelkkää vettä, ja syöpyy vähemmän.

Vaihtoehtona on myös bioglykoolin käyttõ, mutta kyllä meilläki imuletku kannuun tai vtolaitellisilla korvalapuilla imutamalla. Moottria käytettään kunnes pakoröörista tulee nätisti glykoolia ja pikkase vielä sen jälkeen. Sun moottorin kaltaisiin menee keskimäärin 10 litraa, silloin on käynyt läpi tarpeeksi.

Kiitokset CC ja Qubik.
Donna 28

Mulla on ennen merivesi suodatinta messinkinen T-kappale, jonka sivuhaarassa on kuulahana, josta menee letku veneen pohjalle. Laitan glykolikanisterin pohjalle ja letkun sinne, sitten koneen käydessä T-haaran venttiili auki, pohjahana kiinni, jolloin moottori imee glykolia. Jos vene on ylhäällä, silloin pitää pohjahana olla kiinni, muuten ei synny imua glykoolikanisteriin. Jos on pakkasia luvassa käytän systeemiä myöhään syksylläkin, imemällä laihaa glykolia järjestelmään. Vesillä olevan veneen moottorin jäätymistä ei tapahdu yhden yön alle -6 asteen pakkasessa, jos pakkasta on vielä päivälläkin ja vesi jäätyy veneen ympärillä, toisena yönä voi jo kilahtaa . Monelle puuveneilijälle sopisi hyvin tuo pohjalta imevä letku, varsinkin keväisin

Olen oman paatin kanssa pähkäillyt miten paljon termostaatti päästää läpi glykoolia koneeseen kun kylmänä suorittaa tämän toimenpiteen? Suurin osa menee luultavasti suoraan pakoputkeen, riippuen tietenkin koneen mallista sekä termostaatista ja miten sen minimikierto on tehty.

Minun Volvo B20ssä on lämppärille ulosotto lohkon takaosassa joka muuten on tulpattuna mutta kytkin siihen letkun ja suppilon jolla täytin hissukseen lohkoon glykolit. Tämän jälkeen tulppa kiinni ja vielä imuletku pönikkään jossa oli glykoliseos ja kone käyntiin kunnes pönttö tyhjeni.

En tiedä oliko välttämätöntä, mutta nyt on ainakin mielenrauha että lohkossakin on varmasti glykolit

Talvea vasten termari pois ennen glygoolin ajoa moottoriin.

Moi,

Oon tehnyt niin, että otan pohjahanasta merivesiletkun irti ja ämpäriin. Kone käyntiin ja sitten ruuttaan makeaa vettä siihen ämpäriin sitä mukaa kun kone imee. Ajelen näin koneen lämpimäksi, ja lopussa suljen letkun ja täytänkin kanisterista glykoliseosta koneen imettäväksi.

Makeanvedenkiertoon lisäilen riittävät glykolit jo kesällä, joten siellä on aina kylmää kestävä soppa.

Volvo B20: Missä siinä lohkossa on ulosotto lämmittimelle? Minulla on B18, ja olen ajatellut hankkia siihen Caloricin ajolämmittimen. Mielestäni sen ulosoton täytyy tapahtua termostaatin jälkeen, muuten koneen käyntilämpö laskee turhaan.

Kannen takaosassa löytyy luultavasti myös B18 koneessa kierteellä tulpattuna sama reikä josta myös autoissa on lämppäri kytketty jäähdytysveden kiertoon.
Jos lämppärin kytkisi termostaatin jälkeen olisi ainakin mun järjen mukaan lämpötilanvaihtelu jotakuinkin "merivesilämpötila-moottorilämpötila" sitä mukaan kun termostaatti avaa ja sulkee ainakin merivesi jäähdytteisessä?
No, anyway, en ole kytkenyt vielä lämmitystä omaan paattiin, mutta ensi talven töihin on suunniteltu

Luulen,että koneen lämmöt ei laske "liian alas" vaikka lämppärin laittaa ennen termostaattia, kuten se kuuluu laittaa.
Jos sen laittaa jälkeen, niin vesi ei taida edes kiertää, ainakaan kunnolla.
Mulla on veneessä lämminvesivaraaja ja lämppäri laitettu sarjaan ja kytkentä on ennen termostaattia (ainoa mahdollisuus liitin,tosin sokeana ilman kierteitäon termarikotelossa), toimii moitteetta.

Moi,

Tein sunnuntaina juurikin tässä kuvatulla tavalla. Volvoon merivesipuolella ämpäristä ensin makeaa vettä, niin että suurimmat suolat häipyvät, sitten ämpäristä 50%-50% glykoliseosta, kunnes sitä tuli jo pakoputkestakin. Koneen makeavesipiirin varmistin niin, että kaadoin lämmönvaihtimeen pelkkää glykoolia kannusta, ja ajoin viimeisen ajon muutaman minuutin ilman termostaattia.

Lisäksi kaatelin vessanpyttyyn ja septiin jonkun verran.

Viereisessä veneessä ajoin wickströmmiin ämpärillä ja letkulla, eli niin että jäähdytysvesi kiertää ämpäristä koneeseen ja takaisin ämpäriin. Kun kone oli lämmin, niin vaihdoin ämpäriin glykoliseoksen kiertämään. Se on siinä, antaa talven tulla.

Tosta Volvon ajolämmittimen lämmönotosta..

Ajattelin siis kytkeä sen lämppärin niin, että sen kautta kiertäisi koneen makeavesikierto siten, että se menisi kannesta lämmittimeen ja vasta sitten lämmönvaihtimeen meriveden jäähdytettäväksi. Näin lämppäriin pitäisi mennä jatkuvasti sitä 92-asteista nestettä. Ja mun mielestä tämä saadaan aikaan vain niin, että termostaatti säätää sen kierron sinne. Muutenhan neste kiertäisi koko ajan ja kone kävisi suunnilleen minkä sattuu lämpöisenä. Jos termostaatti olisi vasta ajolämmittimen jälkeen, niin silloinhan se ei varmaan koskaan aukeaisi..?

Eli: moottori - termostaatti - lämmitin - lämmönvaihdin (pakosarjan yhteydessä) - moottori

Vaiko: moottori - lämmitin - termostaatti - lämmönvaihdin - moottori ?

Minä otin Perkinsissä kannen molemmista päistä ja hyvin toimii. Mulla on kyllä kiertovesipumppu lämmittimessä. Lämmöt nousee 87asteeseen likimain yhtä nopeasti kuin ennenkin.

Volvon isommissa tulee pumpulta ja palaa temostaatin alle. (Kad42) pikkuisissa uusissa on ulosotto pumpun päallä ja paluu sylinterikannen takaosaan. Hieman mielestäni liioittelette sen lämppärin vaikutusta siihen moottorin käyntilämpötilaan. Toki jos nyt puhuttaan ykispyttyisista, sitten saattaa olla oikeesti vaikutusta, mutta isommissa 30+ hevosvoimasissa pitää ollaa kyllä mielettömän kokoinen lämmitinkennosto, ettei moottori saavuttais käyntilämpötilaa. Muistateks te keskustelua ns "auto mallisesta" jäahdytyksestä, missä usempi oli sitä mieltä, ettei millään riittää ajoviima+flekti veneen moottoria jäähdyttämään? Miten sitten se lämppäri voi pitää moottoria liian kylmänä jopa?

Ok, on se varmaan noinkin. Poltetun bensamäärän perusteella matka-ajossa olis joku 15 kw käytössä. Jos siitä noin maagiset 30% pyörittää akselia, niin jäähän siitä vielä ruhtinaallisesti lämpöä muualle hukattavaksi. Ei kyl autossakaan riitä pelkkä lämppäri koneen jäähdytykseen, tuli todettua kun yksi hihna pomppas pois.

Ainakaan Caloricin lämppäristä en löytänyt mitään taustatietoa netistä, mutta nimellisteho taisi olla noin 4 kw.