Puuvene.net

Minulla on b20 volvon kone johon on itse tehty makeavesijäähdytys. Asioitten virallista nimeä en tiedä joten yrittäkää oikolukea, kiitos. Eli tämän järjestelmän osa jossa glykoli on ja johon sitä lisätään jota amatöörinä syyläriksi kutsuisin niin korkki tähän laitokseen otti vähän siipeensä. Korkki itsessään ehjä mutta "kierre" osa meni viksin voksin, samanlainen korkki kuin perus auton syylärissä.

Niin se kysymys. Tarvitseeko makeavesijäähdytys järjestelmä painetta toimiakseen? Onko tätä painetta liian vähän jos korkki käytännössä puuttuu kokonaan? Koska nyt tekisin mieli ajaa pakkasnesteen sisään ja sitten ihmetellä sen rikkoutuneen korkin tarinaa.

Kiitos.

Joo vaatii ylipaineen normikäytössä, mutta pelkän glykolin voinee ajaa sisään ilman korkkia, ei ehdi lämmetä niin paljon että vaatisi ylipainetta kiehumisen estoon.

Okei, joo tarvii vähän antaa sille korkille monoa jotta oikenee. Se kone on seissy aika pitkään niin olis ihan hyvä että saisi glykolitkin kiertämään hyvin, kun ne nyt vaan sitten seisoo möllöttää paikoillaan kun ei painetta kerry.

Kyllä se vesi siellä glykoileneen kiertää ilman sitä korkkiakin, toki hitaammin kylmänä kun termostaatti on vielä kiinni.

Se on kyllä aivan tapauskohtaista, tarviiko se järjestelmä olla paineinen. Läheskään kaikissa, jossei jopa useimmissa ei tarvitse.

Mulla oli suht paljon korkeuseroa jäähdytysveden kierrossa, kun oli pohjajäähdytys alumiiniveneessä. 0,4 bar painekorkki päästi nestettä järjestelmästä, sen lopetti vaihto 0,6 barin painekorkkiin. Puuveneissä on paljon käytetty köliputkijäähdytystä, ainakin silloin, kun itse marinoitiin moottoreita venekäyttöön. Niissä oli paljon korkeuseroa, mutta myös pituutta, luulisin että niissä oli kierron kanssa ongelmia. Oli halpaa jäähdyttämistä, vaati vain kupariputkea pohjanläpi ja paisunta-astian, jossa painekorkki. Nykyään valmiissa venemoottoreissa korkeus ero jää n. 300 milliin, niissä paineeton järjestelmä varmaan toimii.

Mitenköhän se järjestelmän staattinen paine liittyy korkeuseroon, ja miten se vaikuttaa siihen toimimiseen? Lähinnä se, miten liian matalapaineinen korkki voi korkeuseron takia päästää nestettä...

Korkeusero voisi ehkä teoriassa aiheuttaa kavitointikiehumista vesipumpun imupuolella, joka vaatisi painetta sen ongelman hoitamiseen. Liian pieni systeemi vaatii painetta, koska teho ei riitä pitämään sitä alle normaalipaineen kiehumispisteen. Yleensä paine kuitenkin varmistaa sitä, ettei moottorin joissain oikein kuumissa pisteissä kiehumispiste ylity, vaikka keskimäärin lämpö onkin oikea. Ja toimii tosiaan suojana hetkittäisiä jäähdytyksen "ylikuormitus" tilanteita varten.

Voisiko peräti ajatella noin, että jäähdytysjärjestelmään vain tulee painetta, kun neste hiukan laajenee lämmetessään. Tämä tilavuuden muutos hoidetaan korkilla, tai paisuntasäiliöllä. Muuten se tulisi tiivisteistä ulos. Glykolin lisääminen veteen kai nostaa kiehumispistettä sen verran, että neste ei kiehu vaikka lämpö käy yli satasessakin.

Moro

Jäi vaivaamaan eittä mihinkös sinä ajat sitä glykolia kun sitä korkkia aukaiset?
Eli makeavesipuolella, siis lohkossa ja lämmönvaihtimessa (se on se "syyläri") pitää olla glykoli-vesiseos ympäri vuoden, joka ehkäisee lohkon korroosion. Lämmönvaihtimen korkki on tiivis, jotta neste nousee laajentuessaan paisuntasäiliöön eikä karkaa korkin alta pilssiin.

Talventullen sitten merivesi poistetaan raakavesipuolelta eli merivesipumpusta, lämmönvaihtimen raakavesipuolelta ja pakoputkesta ja tilalle imetään glykoli-vesiseos, jotta vesi ei jäätyessään riko mitään osia. Tällöin ei makeavesikierrolle tarvitse tehdä mitään kun siellä pitäis olla ne glykolit ympäri vuoden.

Helpoin tapa imeä merivesipuolelle glykoli on laittaa Y-venttiili meriveden imuputkeen, jolloin suljettavalla letkunhaaralla saa imettyä suoraan gallonasta glykoli-vedet järjestelmään. Y-venttiilillä on toinenkin erittäin tärkeä käyttö: jos vene sattuu saamaan suuren vuodon, niin merivesipumpun voi tällä Y-venttiilä ja letkulla kääntää imemään vettä pilssistä (eli ylimääräinen pilssipumppu).

Kannattaa muuten olla sitten huolellinen sen glykolin kanssa touhutessa. Se on sokeri ja jos sitä kaatuu lattialle tai pilssiin iskee talven aikana sitten home ankarasti sisätiloihin.

Nortti

Toinen helppo tapa ajaa glykolit koneeseen on kaadelle ne merivesisuodattimen kupin kautta koneen käydessä.

Tuota että ajaa koneella vettä pois pilssistä olen monesti miettinyt. Tuollainen systeemi olis kyllä hyvä. Tosin siellä putken päässä on tietenkin oltava sihti. Ja toinen huomio on, että pilssiveden riittävyyttä on syytä tarkkailla, ettei kone käy kuivana.

Moi.
Itse tuossa viimekeväänä just rakensin tuon haarasysteemin omaan veneeseen. Laitoin "kiinteästi" veneeseen kiinni sen letkun jossa on sihti ja imee pilssistä. Haaraventtiilissä on sitten tuossa ylimääräisessä haarassa pikaliitin. Näin on helppo vaihtaa se glykolinpurlausletku jossa siis myös on pikaliitin. Jos vaihtaa öljyt maissa pitää ajaa kone lämpöseksi. Tuosta haarasta on helppo laittaa pitkäletku tynnyriin johon sitten pakoputkesta roiskuu vesi takaisin. Näin on helppo ajaa kone lämpöiseksi.

Olen ratkaissut sihtiongelman näin http://aijaa.com/oz5iUh" onclick="window.open(this.href);return false; , merivesisuodattimen alapuolella on T-kappale, jonka oksassa on kuulahana, siitä sitten on letku paatin pohjalle. Glygoolin ajo koneeseen käy helposti, pohjahana kiinni, toinen auki, sitten letku vaan kanisteriin. Jos sattuisi käymään niin ikävästi, että tulisi massiivinen vuoto, josta vesi tulisi moottorin alle, silloin suljettais pohjahana ja avattaisiin T-kappaleen hana, jolloin moottori imisi pohjalta. Kovin massiivista vuotoa ei pysty 1/2" letkulla eliminoimaan, mutta yhdessä käsipumpun kanssa uppoamista voisi ehkä sen verran hidastamaan, että pääsis matalaan. . Kuvassa lähempänä oleva hanan kahva on pesupumpussa, pesuvesi tulee myös merivesi suodattimen läpi.

Miksi merivesipuolelle pitäisi ajaa glygolia?????

Ainakin minun guttaperkkaveneen moottorin ( Lombardini ) käyttöohje käskee vain valuttamaan merivesipuolen talveksi tyhjäksi. Siellä on vain suolavettä kestäviä aineita, jotka eivät kaipaa mitään huuhtelua.

Siks että jos jonnekkin mutkaan jää vettä se ei ainakaan jäädy rikki.

Mä oon tykänny ajaa glykolit kyllä merivesipuolellekin niin ei ainakaan jää paikkoja mitkä jäätyis. Otan merivesi-imuletkun irti läpiviennistä ja tungen ämpäriin jossa glykolit ja annan koneen kiertää hetken aikaa et tupee putken päästä glykolia ulos. Vai onks tää ihan väärä tapa. Ja turkulaisittain "Juu ei" ole pelkkää glukolia että on kyllä vettäkin seassa. Joku mestari kuitenkin antaa noottia että "älä tonttu pelkkää pakkasnestettä koneeseen aja"