Puuvene.net

Minulla on moottorissa kierroksia max 4000 rpm ja vaihteisto alennus noin 1 :2 tai toisin päin :).
Esittivät uppoamarunkoiseen veneeseeni 17 x 11 potkuria.
Ei voi kuulema olla suurempi halkaisija tuolla välityksellä.
Myyjillä on varmaankin jokin ohjelma millä he laskevat potkurin koon?
Miten lienee voisikohan jostain löytyä rakentelijalle ohjelmaa jolla voisi pikaisesti ostaa potkurin itselleen, kun se tulee vastaan käytettyjen markkinoilla?

Aiheesta hyvä käsikirja : David Gerr : The Propeller Handbook

ohjelmia : esim. www.alberg30.org/maintenance/ MechanicalPropulsion/Propeller/propcalc.xls

googlella kun hakee, niin löytyy useita , panee hakusanaksi vaikka propcalc
tai propeller calculation

Perskeles tuohan vaikutti antavan ihan oikeita tuloksia :-)

Omalla kohdalla tuo Propcalc antaa nousun vähän yläkanttiin .. johtuneeko että vene on sitten sen heavy planing boatin ja high speed runaboutin välimaastosta ... että nopeuden arviointi ei tolla laskurilla ihan onnistu.

Mutta kyllähän noita kannattaa apuna käyttää, jos on ihan tyhjän päältä liikeelle lähdössä , ja etenkin jos ottaa noususta tuuman pari pois.

Itse pääsin käsin laskemalla paljon lähemmäksi .

Kiitos linkistä.
Kokeilin ohjelmaa ja sain tulokseksi 16 x 11.
Kauppiashan esitti tarjouksessaa 17 x 11.
Aika lähelle menee.
Ihmettelen vain sitä, että potkurikauppias ei tiennyt veneen massaa eikä vesilinjan pituutta joita arvoja tarvitaan linkin ohjelmassa.
C lukuna käytin 150 = runaboat, joka tarkoittanee puhtaasti uppoamarunkoa ja runkonopeutta.
Lisäksi huomasin, että kun vaadin yhtä solmua suurempaa nopeutta kuin runkonopeus, muuttui potkuriksi 16 x 12 (eli tuuma enemmän nousua).
Ja päinvastoin tuuma vähemmän kun pienensin haluttua nopeutta yhdellä solmulla.
Huonommin on kuitenkin moottorin tehojen suhteen.
Minulla on 70 hv moottorissa voimaa, muutama laakeri ja merikytkin. Ohjelman mukaa minulla pitäisi olla parikymmentä hevosta enemmän moottorissa, että saavuttaisin runkonopeuden.
Nykyisellä 70 hv moottorilla jään noin puoli solmua runkonopeudesta.
Ja lopulliseksi potkuriarvoiksi tuli 16 x 9.

Terve!

Se runabout tarkoittaa sellasta liukuvaa venettä , joko akselivetoista tai perämoottori/perävetolaitteella varustettua ... vanhan Chris Craftin tai Rivan tapaista jossa omistajapariskunta istuu tuulilasin takana nahkasohvalla ja anoppi takaboksissa ( koneen takana noissa akselivetoisissa) .
Siinä taulukossa oli se ensimmäinen osio uppoumaveneitä varten = full displacement .

Tosta uppoumaveneen nopeudesta vielä ( en ole kovin syvällisesti tähän puoleen tutustunu) on minulla sellainen käsitys että ns. runkonopeuden laskentaan riittää lähinnä vesilinjan pituus, mutta tehontapeen laskenta edellyttää myös painon ( = uppouma) , ja rungon muodon , tai vähintään sen täyteläisyyden ( vesinjan leveys) huomioonottamista.
Oikein solakka ja kevyt voi jopa ylittää ns. runkonopeuden kevyestikin - ts. sellaiselle runkonopeus pitää laskea eri kaavoilla kuin tavalliselle raskaalle ja paksukaiselle fiskarityyppiselle rungolle .

siis runkonopeushan on vesilinjan pituus ;-)
mutta runkonopeuden ylittämiseen tarvitaankin sitten jo aika perkuleesti lisää heppoja... ainakin näissä meriläismallisissa paateissa

Juu, näinhän se suurinpiirtein , tosin kyseessä on vain peukalosääntö eikä mikään ehdoton luonnonlaki.

Pelkkään pituuten perustuva ajatus runkopeudesta ei päde aluksille joilla hyvin pieni uppouma ( erittäin kevyet suhteessa mittoihin) ja samanaikaisesti hyvin korkea pituus/leveys-suhde. Näistä esimerkkinä vanhan ajan hävittäjäalukset jotka ylittivät pituudesta lasketun runkonopeuden selvästi , ilman mitään järkyttäviä konetehoja.

Runkonopeus perustuu veden aallon nopeuteen , siis laineen etenemisnopeuteen silloin kun alus muodostaa yhden aallon huipun keulaan ja toisen perään, jolloin vesilinjan pituus on sama kuin tuon allon pituus. Laineen etenemisnopeus taas riippuu sen pituudesta - huom. sama juttu kuin tsunamissa , missä mitala mutta erittäin pitkä aalto etenee hyvin suurella nopeudella.

Kun taas kevyt ja pitkän kapea alus voi muodostaa useita pieniä aaltoja pituutensa matkalla , ja pienestä uppoumasta johtuen nämä eivät pääse kasvamaan kovin korkeiksi , jolloin niiden sitoma energia jää pienemmäksi kuin yhden suuren aallon .

Jotain tuonne päin ;-) .... itse olen perehtynyt enemmän tuohon plaanaavien teoriaan.