Vetukseen lämmityskenno yms

[jstrang]

Terve

Keväällä asentelin veneeseen kennopuhaltimen, lämminvesivaraajan ja webaston.
Kaikki ovat "sarjassa" moottorin (Vetus 414) kanssa. Eli normaalisti ajon aikana moottorista tuleva vesi lämmittää kennon ja varaajan. OK
Parkissa webasto pitäisi hoitaa homman. Webasto ei jaksa kierrättää koneen läpi vettä. Ylikuumenee. Lisäsin vielä lisäpumpun tuonne kennon jälkeen. Ei jaksa kierrättää siltikään. Onko siihen väliin olemassa joku automaattinen venttiili?

Onko tietoa miten tuo Vetuksen lämpöliitäntä on tehty? Siinä menee päältä päin katsottuna letku termostaatin päälle: http://oh6lsl.kuvat.fi/kuvat/Vene/Kev%E ... 240054.JPG
Tässä välissä on siis alunperin vain letkulenkki. Vaikuttaa todella siltä että koneen läpi ei pysty kierrättämään ulkoisesti vettä. Jos pystyisi, niin olisi hyvä homma. Sillä koneen massastahan saisi vielä jälkilöylyjä jonkun aikaa ilman webaston pyörittelyä.

"Merkkiliikkeessäkään" eivät tieneet tuosta liitännästä oikein mitään. Eli löytyisikö mitään "aplikaatio noottia?"

Syksy lähestyy

[Veli-Matti]

Näin yhtäkkiä, Vetusta sen kummemmin tuntematta, ajateltuna jos ohitat termarin kierrossa niin sydeemi voi mennä enemmän tai vähemmän sekaisin ilman hanaa jolla kiertoa ohjaillaan manuaalisesti tai sähköisesti asentojen "kone käy" ja "kone ei käy" välillä.
Tai sitten webaston kierron takaiskuventtiilillä mutta tavallaan sitten pitäisi olla se koneen kierto erillisellä liitännällä....?

Mitä minä olen nähnyt noita veneitä niin kaikissa on vesikiertolämmittimet omina sydeemeinään ja sitten on varaajat ja ajolämppärien kennot ovat olleet koneen kanssa samassa sydeemissä.

Mitenkähän ne on asuntoautoissa toteutettu - sieltä voisi löytyä tietoa...?

[matti]

Lämmityslaitteen lenkki on käsittääkseni kaikissa koneissa periaaatteessa sama; koneen käydessä koneen vesipumpun paineella vesi kiertää termostaattikotelosta termostaatin alta=kuumaa, lämmityslaitteelle ja palaa johonkin kiertovesipumpun imupuolelle, alavesiletkuun, lohkoon tms. Siis koneen vettä kierrätetään termarin kuumalla puolella.
Ei koneessa pitäisi olla mitään joka estäisi webaston toiminnan siten kuin olit toivonut.
Ainakin taksit on joskus käyttäneet sähköistä lisäpumppua lämmityslaitteen letkussa jotta lämppäri toimii "jälkilämmöllä" koneen ollessa seis.
Olisikohan jokin muu syy ; liittim(i)en/ letkujen pieni sisämitta, lenkki ylös letkussa=ilmalukko tms, josta huolimatta koneen pumun paine-ero riittää kierrättämään???

Matti

[matti]

Tuli mieleen tuossa vielä; se koneen alkuperäinen letkulenkki joka on nyt korvattu lämppärillä on elintärkeä koneen jäähdytykselle= EI SAA SULKEA, eli ko lenkki pitää olla aina auki.
Eli ulkoiseen lämppärikiertoon ei tule tässä tapauksessa asentaa venttiilejä vuodon tms syyn varalle.
Koneessa tulee olla sisäinen nestekierto, että kuumien pisteiden lämpö siirtyy ja termari tietää milloin aueta ja päästää vesikierron jäähdyttimen kautta.
Tämmöisissä koneissa joissa on "pohjalätkätön" termari on koneen sisäinen kierto toteutettu ulkoisella letkulla/putkella, mulla 3-syl vetus(mitsubishi) kierto on n. 10mm putki termarikotelosta pumppuun=rinnan lämppärikierron kanssa jonka voi sulkea- mulla venttiilit mol päin vuototilanteen varalle.
Toisissa koneissa, esim Volvo, joissa termarissa "pohjalätkä" ko kierto on toteutettu sisäisesti= ei letkua putkea kiertovesipumpussa näkösällä.

Matti

[jstrang]

Kiitoksia selventävistä kommenteista.
Joku kummallisuus tässä on koska kaksi kiertovesipumppua ei jaksa kierättää koneen läpi. Ilmat on painettu painevedellä pois.

http://oh6lsl.kuvat.fi/kuvat/Vene/Kev%E ... uvitus.gif

Tunnustan että runkokaapeli on hiukan ohut (15mm ulkohalkaisija muoviputkella) mutta varaaja kuitenkin lämpenee nopeasti, mutta kenno tuntuu jotenkin vajaatehoiselta.
On kyllä vielä riittänyt syksyn ajoihin.

Pieni on myös se letkulenkki joka "ohittaa" termaria.

Koneestahan tulee lämpöä ajon aikana vähintääkin riittävästi ja se energia olisi mukava saada käyttöön. Ettei tarvisi webastoa käyttää erillisessä piirissä.

Kaverilla on joku eberin 4 porttinen venttiili joka on tullut jonkun eberi-systeemin mukana. Sisällä on joku "kuula". Voisiko sillä saada jotain hyödyllistä aikaan? Löytyykö jostakin listaa jossa eberin osanumerolla näkee mikä komponentti on kyseessä? Ja mihinkä se yleensä on tarkoitettu?


Janne

[matti]

Tunnustan että runkokaapeli on hiukan ohut (15mm ulkohalkaisija muoviputkella) mutta varaaja kuitenkin lämpenee nopeasti, mutta kenno tuntuu jotenkin vajaatehoiselta.
On kyllä vielä riittänyt syksyn ajoihin.

Janne

Yllä kerrot kuinka vesi kiertää=varaaja lämpenee nopeasti.
30l vettä lämpenee jo 1kw teholla tunnissa kuumaksi.(kilowatin tehon siirtämiseen riittää melko pieni letkun sisähalkaisija.)
Jos sinulla on sellainen l-kenno jossa on kolme ilmaputkiliitäntää, niin sen antoteho lienee 4-5kw(ks tarvikeluetteloita, jossain nähnyt 4,8Kw) ja se tarvii ko määrän lämpötehoa jotta puhkuisi kuumaa ilmaa, pienellä letkulla henkäys on haaleaaaa, ko määrä lämpötehoa tulee vain riittävän kokoisesta letkusta kun tulovesi on 90 asteista.
Luulen, että vesiletkussa on samankaltainen matka/pinta-ala suhde kuin sähkökaapeleissa= jos sinulla on esim 3-4m lämppärin letkupituus. niin...
Samoin webaston antoteho lienee jotain 3-4kw, joka tarvitsee riittävän letkunhalkaisijan. (kirjoitit, että ylikuumenee)
Jos olis minun, niin laittaisin 3-4m letkuiksi 16mm sisähalkaisija, jos pitempi, sit 19mm

Matti

[jstrang]

Matin laskelmat ja arviot pitävät paikkansa ja keväällä taitaa olla runkoputken uusiminen edessä. Putkea on 2x 3m.
Ei ollut vaan tarjolla paksumpaa silloin ja oli sitä remonttia muutakin.

Webastossahan on 16mm lähdöt ja silllä olisi hyvä mennä koko matka.
Toisaalta siinä 30L varaajassa on aika ohut kierukka, oisko 10-12mm.

Itse asiassa tuo piirtämäni kuva on väärin. Kuuma vesi menee kennolle ensin ja sitten vasta varaajalle. Kennon teho on 4.5Kw ja varaaja siis 30L

Noh, riittääpä sitä hommaa taas ensi keväällekkin...

Janne