Puuvene.net

Tämä nyt ei koske omaa venettäni eikä minulla ole kuulamoottoria mutta nyt kun oon netissä lueskellut niistä niin on alkanut kiinnostamaan pari asiaa:

Mitenkäs noissa troolareissa ja yleensäkin venekäytössä on jäähdytys järjestetty?

ja toinen että onko tuollainen kuulamoottori käytännössä lähes ikuinen värkki?

Vedellä jo 1800 luvun lopulta asti. Alkuaikoina ehkä muutamia ilmajäähdytteisiä mutta tuskin kovin montaa vuosikymmentä.

Ei ole ikuinen, mikään ei ole ikuista. Jos vertaa modernimpiin vastaavassa käytössä oleviin koneisiin niin kestävät vähemmän ja vaativat huoltoa huomattavasti enemmän/ajotunti.

Joskus kuulee noista pensapetroolivenemoottoreista puhuttavan ikiliikkujina mutta mitä olen jututtanut vanhoja, -30 luvulta asti kalastaneita merikarhuja niin heidän kertoman mukaan koneet olivat suhteellisen epäluotettavia ja ns. täysremontin väli 2-4 kalastuskautta. Meillä oli kerran varsin hauska venemoottorinhakureissu Piikkiöstä kun reilu -90 vuotias ammattikalastaja kertoi ilman muistoja kultaavia laseja mm siitä miten syöpymistä torjuttiin sen ajan merimoottoreista. Yksi konsti oli "jäähdyttää" uutta konetta kuumalla kivihiilitervalla (siis sulaan tavaraa vesikirrossa) jolloin moottorin elinkaari piteni muutaman vuoden. Muutoin sai kuulemma ostaa uuden koneen aina 5 vuoden välein jolloin se oli jo kerran porattu ja laakerit simmattu. Tervaamalla sain 1-2 porauskertaa lisäaikaa...
Makeavesijäähdytys oli iso harppaus eteenpäin moottorin kestoiässä muutoinkin kuin syöpymisen ehkäisyn kannalta.

Veli-Matti kirjoitti:Vedellä jo 1800 luvun lopulta asti. Alkuaikoina ehkä muutamia ilmajäähdytteisiä mutta tuskin kovin montaa vuosikymmentä.

Ei ole ikuinen, mikään ei ole ikuista. Jos vertaa modernimpiin vastaavassa käytössä oleviin koneisiin niin kestävät vähemmän ja vaativat huoltoa huomattavasti enemmän/ajotunti.

Joskus kuulee noista pensapetroolivenemoottoreista puhuttavan ikiliikkujina mutta mitä olen jututtanut vanhoja, -30 luvulta asti kalastaneita merikarhuja niin heidän kertoman mukaan koneet olivat suhteellisen epäluotettavia ja ns. täysremontin väli 2-4 kalastuskautta. Meillä oli kerran varsin hauska venemoottorinhakureissu Piikkiöstä kun reilu -90 vuotias ammattikalastaja kertoi ilman kultaavia laseja mm siitä miten syöpymistä torjuttiin sen ajan merimoottoreista. Yksi konsti oli "jääähdyttää" uutta konetta sulalla kivihiilitervalla (siis sulaan tavaraa vesikirrossa) jolloin moottorin elinkaari piteni muutaman vuoden. Muutoin sai kuulemma ostaa uuden koneen aina 5 vuoden välein jolloin se oli jo kerran porattua ja laakerit simmattu. Tervaamalla sain 1-2 porauskertaa lisäaikaa...
Makeavesijäähdytys oli iso harppaus eteenpäin moottorin kestoiässä muutoinkin kuin syöpymisen ehkäisyn kannalta.

Dänks vastauksesta VM! Siis raakavesikierto! Entisajan maamoottoreissahan oli jonkinlainen verkkolevy jonka kautta se valutettiin ja jäähtyi siinä, ainakin noin olen kuullut useasti mainittavan. Vanhoissa troolareissa näkyy jonkinverran vielä olevan kiinni noita "semidieseleitä" vai miksikä niitä sanotaan. Näissä koneissa viehättää varmaan eniten se nostalgia ja miehekäs meininki mutta jos eteen jostain syystä joskus, jossain sattuisi tulemaan moisella kotuksella varustettu vene niin olisiko se suorastaan järjettömyyden huipentuma mennä sellainen hankkimaan?

Venekäyttöön varuistetuissa kuulamoottoreissa oli/on ns. mäntäpumppu joka jostakin akselinpätkästä sai epäkeskolla käyttövoimansa, samoin kuin 30 luvun vikit ja olympiat kuten kaikki sen ajan koneet.
Myöhemmillä vuosilla tosin tuli rataspumput kuvioihin ja muistan asentaneeni 60 luvulla yhden uuden Sefle kuulamoottorin (semi) missä oli rataspumppu.
Olihan siinä muitakin uutuuksia, kuten dynastartti, hehkutulppa ja mahdollinen patruunakäynnistys, toki puhalluslampulla käynnistäminenkin oli mahdollista.

Mikä on ikuista siinäpä kysymys, toki noita on vielä käytössä, mutta uskoakseni suurin osa museoissa ja hyvä niin

Niinkuin V-M mainitsi, ei ne sen ajan koneet kovin luotettavia olleet, kunhan kalastajat kotirannasta apajille pääsivät ja sieltä ensin "voimakonetta" käyntiin yrittäen 8\ soutivat tai purjeella kotiin pääsivät ja vaimolle hyvä selitys, ei ne känsät ole ennenkään soutamisesta tulleet, mutta tuo halavatun "voimakoneen"kampi 8\

"Näissä koneissa viehättää varmaan eniten se nostalgia ja miehekäs meininki mutta jos eteen jostain syystä joskus, jossain sattuisi tulemaan moisella kotuksella varustettu vene niin olisiko se suorastaan järjettömyyden huipentuma mennä sellainen hankkimaan?"
- Jampe9

Ei suinkaan järjesttömyyden huipentuma vaan hienoa menneenajan elämistä. Ruiskumoottoriturbovälijäähdytysmuoviveneilijöille on ehkä vaikea selittää asian hienompaa puolta ja järkevyyttä mutta liekkö tuo tarpeenkaan

Moro,

Ei liity kuulamoottoreihin, mutta..

Toi on hauskaa millaisiin legendoihin voi törmätä wickströmillä ajaessa, tai siis jos ajelee jossain ihmisten ilmoilla.. Tehtaalla esson laiturissa kun olin tankkailemassa Petronillaa, niin sattui siihen samaan aikaa joku kauluspaitasetä xxxx-busteriaan tankkaamaan. Ukko katseli niitä mun 5 litran kannuja, ja alkoi leukailla, että aiot pitkänkin reissun tehdä, käyhän se wiikke noilla puoli kesää. Huoh. Kertoilin siinä sitten, että itseasiassa W1:n polttoainetalous on jotain järkyttävän huonoa. Kone painaa 120 kiloa ja tuottaa noin 5 hevosvoimaa 1500 kierroksella, ja tähän menee mun kirjanpidon mukaan 0,5 litraa mailille (noin). Ja tällöin matkavauhti on 5 solmua. Sitten vertasin sen ukkelin koneeseen, joka oli sattumoisin samanlainen Honda 50 hp mitä oon ajanu toisessa veneessä: Paino 95 kiloa (noin), tehoa 50 hevosta 5000 kierroksella, ja matkavauhti 18 solmua. Ja kulutus 0,5-0,7 litraa/meripeninkulma.
Eli mailille menee sama määrä bensaa, mutta nykyvärkillä niitä maileja ajaa reilun kolme kertaa enemmän tuntia kohti Eikä tarvitse vääntää vaseliinia vesipumppuun ja potkuriakseliin, ei vilkuilla vedenkiertoa (tai no tarttee tietty) tai öljynpainemittaria (tai tarttee tietty..)...

Mutta kyllä vanhassa on mukavampi tunnelma, siis jos vertailla pitää jostain syystä.

Mulla kanssa yks kauluspaita bayliner setä sanoi että taitaa kone olla mulla tosi rikki, kun on niin öljyinen, todellisuudessa oli venttii koppa irti kun säädin venttiilejä sillä ukolla käy huoltomies laittaan koneen kuosiin

Yksi maailman väännetyimmistä lausahduksista on: "Jos et tiedä totuutta niin kerro legenda" tai " jos sinun pitää valita totuuden ja legendan väliltä niin valitse legenda"

...ja niitähän vilisee noiden vanhojen moottorien ympärillä. Tuo Mösterin p-a kulutus on yksi esimerkki. Viimeisin legendaarinen venemoottori minulla oli Bertta-Lotassa Valmet 4035PM eli 4 sylinterinen lattäpää joka hörsi 6-6,4s marssivauhdilla n. 2,7l/h tai sen vajaa 0,5l/maili. Nyt Dejah Thoriksessa on 85hp Valmet ja 6,5 tonnin vene kulkee per maili käytännössä samalla löpön kulutuksella vauhdin ollessa siellä 7,5 s tietämillä. Mutulla kulutus on 6,2s/900rpm matelussa jotain puolet siitä mitä bensarosvo Bertta-Lotta kulutti.

Mutta toisaalta siinä veneessä ja moottorissa oli "sitä jotain" mitä tulee joskus ihan oikeasti ikävä. Muutaman lättäpää tulee vieläkin vuosittain huollettua tai korjattua ja todellakin niissä on sitä jotakin ja kun homma toimii niin tuntuu että pitäisi sinisten ajatusten saatteeksi juoda kuppi Kulta Mokkaa koneen ääressä

Simon kirjoitti:Venekäyttöön varuistetuissa kuulamoottoreissa oli/on ns. mäntäpumppu joka jostakin akselinpätkästä sai epäkeskolla käyttövoimansa, samoin kuin 30 luvun vikit ja olympiat kuten kaikki sen ajan koneet.
Myöhemmillä vuosilla tosin tuli rataspumput kuvioihin ja muistan asentaneeni 60 luvulla yhden uuden Sefle kuulamoottorin (semi) missä oli rataspumppu.
Olihan siinä muitakin uutuuksia, kuten dynastartti, hehkutulppa ja mahdollinen patruunakäynnistys, toki puhalluslampulla käynnistäminenkin oli mahdollista.

Mikä on ikuista siinäpä kysymys, toki noita on vielä käytössä, mutta uskoakseni suurin osa museoissa ja hyvä niin

Niinkuin V-M mainitsi, ei ne sen ajan koneet kovin luotettavia olleet, kunhan kalastajat kotirannasta apajille pääsivät ja sieltä ensin "voimakonetta" käyntiin yrittäen 8\ soutivat tai purjeella kotiin pääsivät ja vaimolle hyvä selitys, ei ne känsät ole ennenkään soutamisesta tulleet, mutta tuo halavatun "voimakoneen"kampi 8\

Paavo Haavikko määritteli termin "nostalagia" näin, että "nostalagia on sellaisten aikojen kaipuuta mitä ei ole koskaan ollutkaan".

Haavikko kirjoitti usein kärjistäen, mutta olisin jossain määrin valmis olemaan samaa mieltä hänen kanssaan.