Puuvene.net

Kölipainoilla en tarkoita purkkareiden ulkopuolisia kölejä, vaan pilssiin sijoitettavia lisä/tasapainoituspainoja.
Omatekoisista kölipainoista löytyy palstalta paljon puhetta, muunmuassa rengaspainojen käyttö vaikuttaaa hyvältä idealta mutta kommentoikaapa seuraavaa.
Voisiko pilssiin sijoitettavia muotoon valettavia painoja tehdä siten että sekoittaa valssihilsettä (suihkupuhdistuksessa erottuvaa hienojakoista pölyä) vaikkapa epoksiin tai muihin halvempiin sidosaineisiin. Eli onko kokemusta tai tietoa tai oletuksia puolesta/vastaan. En tiedä ko. aineksen massaa/litra, mutta painavaa se on. Veikkaan että liikutaan teräksen tasossa. Niin ja arvailuja hyvistä sidosaineistakin voisi tulla.
Horisontissa näyttää siintävän taas uusi projekti, kun ei tuo kala-kalle mene kaupaksi ja siinä joudutaan keulaa painottamaan. Kyseessä siiis tällä palstalla kielletty aihe, eli kuitupaatti, mutta painasiahan on yleisen tason jutustelua.

"Kyseessä siiis tällä palstalla kielletty aihe, eli kuitupaatti, mutta painasiahan on yleisen tason jutustelua." - Palonte

Kuka semmoisen aiheen on kieltänyt???

Joku fundamentalisti voi vähän äristä mutta antaa karavaanin vaan kulkea - eiköhän me kaikki olla vaan veneilijöitä ja jos keskustelu on asiallista on aivan sama vaikka keskustelun aiheena on marsipaanista veistelty vene...

Muistathan että epoksi ja muut hartsit kehittävät voimakkaasti lämpöä kovettuessaan. Kokeile ensin miten paksun mötikän pystyt kerralla kovettamaan ettei massa ala savuamaan tai polta ympäriltään sitä lasikuiturunkoa piloille.

Mitenkäs kävisi sementti sideaineeksi? Tai kalkkilaasti.

Laita niihin kahva valmiiksi niin helppo nostaa pois sieltä pilssistä jos vain käsiksi pääsee. Ja teet sopivan lyhyitä, niin sitten helppo säätää painon määrä sopivaksi.

Epoksikin käy, kun ei vala kerralla kovin paksua kakkua. Vanhan vielä vähän lämpimän kerroksen päälle kun kaataa seuraavan niin jämähtää nopeasti ja tarttuu vielä nahkeaan edelliseen kiinni melkein saumattomasti.

Se metallin hilse sitoo lämpöä itseensä, jarruttaa sekä sitä kuumenemista, mutta myös jäähtymistä. Että vaikea arvuutella sitä onnistuuko isokin mälli kerralla ilman liikaa kuumenemista.

Pelkkä styreenikin toimii; sekoitat puhdasta styreeniä siihen jauhoon sopivan paksuksi puuroksi ja sitten se 1-2 prossaa styreenin määrästä polyesterihartsin kovetetta joukkoon kunnolla sekoittaen. Siinä kanssa syntyy lämpöä melkoisen reippaasti , että varovaisesti edeten, ettei tule silmille ja räjäytä koko pajaa.

Sementtiin täyteaineeksi sitä hilsettä - kannattaa ainakin koettaa sillä 25kg säkki maksaa jotain 2,5-3 euroa ja sillä sitoo vähintäänkin sen 25 kg hilsettä kiinteäksi murikaksi eli tekee 50kg k50 "hilsebetonia". Joku k25 voisi myös vielä pysyä kasassa eli silloin tulisi 100kg" hilsebetonia". Sitten vain murikoihin öljymaali päälle...niin ja jo valuvaiheessa ne kahvat...
En tiedä onnistuuko mutta kannatta koettaa ensin sitä ja ehkä sitten vasta epoksia tai styreeniä.

Aikalailla samoja ajatuksia tuntuu olevan. Onko styreeni sama asia kuin polyesterihartsi = "lasikuituhartsi". Tämä on ainakin hinnallisesti epoksia halvempi. Lämmön varominen oli hyvä huomio, olisin varmaankin hölmöillyt ja nykässy kertavaluna.
Sementin heikkous on sen kyky/halu imeä suuriakin määriä vettä. Lääkkeeksi sementtiversioon voisi ajatella lattiakäyttöihin tarkoitettuja vesiohenteisia epokseja seosaineeksi, jolloin valmiiseen valumönttiin voisi ohut epoksimaalauskin tarttua paremmin.
Juu kyllä olin ajatellut kahvat laittaa ja jakaa valun sopiviksi nostokelpoisiksi pätkiksi.

Niin ja jos palstalla muovittelu kelpaa keskustelunaiheeksi, saatan loppukesästä vaikka avata aiheesta oman seurantaketjun. Projektissa on muutama mielenkiintoinen nyanssi, josta varmaan vääntöä saisi aikaan. Raotetaanpa hieman: keulapainoja tarvitaan kun kone on tarkoitus siirtää perään, koneelle tehdään pieni patti "plaanitason" päälle ja käännetään kone takaperin ja tehdään V-tyyppinen voimalinja, että siltä pohjalta, niin paitsi jos paatti saadaan sitä ennen kaupaksi.

Styreeni on styreeniä, sen nimistä liuotinta. Kun siinä saa aikaan kemiallisen polymeroitumisreaktion siitä tulee polysytreeniä, joka on samaa muovia kuin esim. kertakäyttöpikareissa, styroxi on myös samaa ainetta. Polystyreeni tunnetaan myös lyhenteellä PS ; XPS, EPS = expanded polystyrene ( eli paisutettu PS)

Polyesterihartissa on mukana tuo styreeni joka polymeroituu sen polyesterin kanssa. Ja samalla toimii ohenteena. Periaatteessa styreenin polymeroituminen on reaktio joka ei helpolla pysähdy, kun sen kerran saa käyntiin ; kovete vain potkaisee reaktion käyntiin , ei varsinaisesti itse osallistu polymeroitumiseen toisin kuin epoksin tapauksessa jossa sekä hartsi että kovete reagoivat keskenään. Tästä syystä epoksin kanssa sählätessä aineet on mitattava tarkasti jotta kumpikin osapuoli voi reagoida loppuun.

Mitäs se haittaa jos se betonipaino imeekin vettä? Nostaa ne syksyllä kuivumaan ja puhdistaa pilssin samalla - ei kai se muoviveneellekään pahaa tee?

Onhan se pohjan laminaatin paksuus riittävät, meinaan etteivät painot mene pohjasta läpi kunhan riittävästi sitä vasten hakkaavat
Kumia väliin.

Ja voihan betonkin pinnoittaa epoksilla . Sitten ei enää ime vettä kunhan kunnolla pinnoittaa.



Kaipa tuossa rojektissa joku tolkku on, ensiksi vaan tulee mieleen että kun moottorin vie perään, niin painoa joutuu lisäämään rutkasti pitkin kölilinjaa ellei sitä saa aivan keulapiikkiin. Samalla kun paino jakaantuu pidemmälle välille niin pystyakselin suuntainen hitausmomentti kasvaa melkoisesti , mikä voi joko olla eduksi tai haitaksi.
Vrt. VW Kupla - se alkuperäinen takamoottorinen. Niistä sanottiin että kun sen perän saa sladiin, niin sitä sitten mentiin kahva edellä... kun painoa on sekä perässä että keulassa niin kääntymisestä voi tulee entistä jäyhempää ; eli jos aallon alamäessä lähtee kääntymään poikittain niin ei välttämättä ehdi enää oikenemaan aallon pohjalla vaan jatkaa kääntymistä.
No empä tiedä onko tuo todellinen uhka vai mikään, mutta joka tapauksessa kokonaispaino lisääntyy , kulutus kasvaa ainakin himpun verran, vene ui syvemmällä, reagoi aaltoihin eri tavalla kuin on alunperin tehny tai ajateltu tekevän.
Onko runko riittävän jäykkä ja luja? Eri päissä sijaitsevat massat voivat pyrkiä liikkumaan aallokossa vähän eri tahtiim, ja aiheuttavat sitten runkoon vääntelyitä ja rasituksia joita ei myöskään ole ehkä ajateltu siinä määrin syntyviksi.

Jos painopiste sijaitsee veneen etuosassa aivan eri korkeudella kuin perässä, niin vähän hassu tilanne voi seurata jos sivuvastaisessa tai - myötäisessä aallokossa vene kesken kaiken muuttaa keinahdustaan, perä esim. pyrkii jatkamaan kallistusta kun keula jo korjaa vastaan. Siinä sopii toivoa että runko ja kansi pysyvät yhdessä ( muoviveneessä) ettei poksahda irti kuin rasiasta kansi kun vähän vääntää

Niin, mitäpä tuo betonipainojen vettyminen haittaa, syksyä kohden paino vain vähän lisääntyy ja veneen ominaisuudet alkaakin vaikuttaa, kuin puuveneellä ajelis joten turha arastella täällä kirjoittelua

No siksipä minä meinasinkin että kannattaa maalata tai käsitellä edes kostaussululla...siis jos vettyminen haittaa...

Tässä kylällä ennenmuinoin silloisilla pojilla oli erilaisia puisia purjeveneitä ja olisiko se ollut Jussi joka kertoi, että hänellä oli poltettuja tiiliä painona.
Ko painojen hyvä puoli oli, että ne imivät vettä, ei kuulemma tarvinnut sateen jälkeen äyskäröidä kun pohjalla olevat tiilet imivät veden ja haihduttivat sitten hitaasti pois.

Matti

Monta hyvää kommenttia, tässä vähän vastusta.
Kala-kalle kestää kyllä painon lisääntymisen, varsinkin kun sillä ei ole tarkoitus kulkea suurilla henkilömäärillä. Nykykonstruktiolla taitaa ennätys olla 11 henkeä, tosin silloin oli jo kulku aika paksua.
Itsellänikin on kokemusta tiilien käytöstä lisäpainoina pellinkiläisessä, joka on jo aikoja sitten myyty, mutta siinä tiilet eivät nojanneet suoraan veneen pohjaan. Tässä tapauksessa tarkoitus on painottaa venettä etukajuutan lattian alla, jota ei sitten aina viitsi aukoa talveksi, varsinkin kun ei sinne kuulu veden koskaan päästäkään. Mutta ainahan sitä vahinkoja sattuu, niin ei ole kiva että painot välittömästi imee itsensä märiksi.
Mitä tulee kuitupaatin jäykkyyteen, on tämä yksilö vuosimallia -81, jolloin ei vielä laminaattia säästelty, on jäykkä kun metrin pätkä ratakiskoa, ei taivu.

No kiviä menomatkalle, ja pirtua paluureissuun.

Kai ny lattiaankin luukku kannattaa tehdä. Ihan yhtä huonoa se kosteus on suljetuissa tiloissa lilluuko vetenä lattialla vai imeytyneenä betoniin. Ja ellei sinne sitä pääse, niin parastahan se betoni on sellaisenaan. Imee ja haihduttaa tasaten kosteutta.

Muutama säkki uunissa kuivattua kissanhiekkaa sinne suljettuu tilaan niin pysyy taatusti kuivana. Sitä kirkasta silikageeli-kissanhiekkaa.

Ajoittainen kurkistus sinne pilssiin; paat kuparisulfaattia sen betonin sekaan, kuivaat painot uunissa, niin näet koska väri muuttunut sinertäväksi tai tummemmaksi , ja saat taas uudet uunikuivat pilssin painot tilalle.

Mitä se haittaa jos betoni vähän kostuu? ; paat kuparia ja lyijyä sekaan niin ei homeet kasva. Tai imeytät niihin borakolia.

Mikään ei ole veneessä niin huono ratkaisu kuin "tiivis" ja suljettu tila. Kondenssivettä ei mikään pysäytä, paitsi ehkä tiivis pelti tai lasi.