Puuvene.net

Vene ollut ylhäällä jo lähes kuukauden päivät, mutta nyt vasta aloittelen normaaleja syyshuoltoja.

Glykolit olen aina sylinterin laskenut, mutta mites magneetto?

Äskettäin kuulin, että magneetto pitäisi ottaa talveksi veneestä pois kosteusvaurioiden välttämiseksi. Tähän asti magneetto ollut koneesse kiinni kesät talvet. Ottaako kukaan plastalaisista magneettoa pois veneestä talven ajaksi?

Taitaa olla niin että tapansa kullakin; minä olen aina ottanut, tai siis otin silloin kun minulla oli vielä magneetollisia "lättäpää"veneitä, magneeton sisälle talveksi ja laittanut ne visusti talteen tarpeeksi arvokkaaseen paikkaan. Viimeisimmät vuodet ne oli työhuoneen kirjahyllyn päällä viettämässä siestaa.



Siitä en ole satavarma että hommasta olisi jotakin hyötyä mutta kotoa opittua kuten melkein kaikki muukin hyvä ja paha. Kuvan Luukakset on vasta menossa sinne kirjahyllyyn syyshuollon jälkeen.

Mutta tästä voisi sorvata jatkokysymyksen; kuinka monella on veneessä aina mukana varamagneetto? Minulla se oli ja vieläpä semmoiseen asentoon lukittuna että vaihto onnistui alle 5 minuutin tarpeen vaatiessa...

aina kun on sem magnetto niin on varalla toinen

Olisi se magneetto hyvä ottaa talveksi pois, jos venettä ja konetta säilytetään vaihtelevissa lämpötiloissa. Kun ilma kovan pakkasen jälkeen laskee nollaan tai plussan puolelle, niin metallipinnoille tiivistyy vettä paljokin. Kondensoitunut vesi ei ainakaan näissä vanhemmissa piki- ja kangaseristeisissä magneetoissa paranna toimintaa, eikä kyllä muissakaan. Myös katkojan kärjet tahtovat hapettua samasta syystä.

Olympian ohjekirja kehottaa ottamaan magneeton pois koneesta, jos kone on pidempiä aikoja käyttämättä ja säilyttämään magneeton kuivassa paikassa.

Hans von Rettigin Clipper-joolin (joka on nykyään suomenruotsalaisten partiolaisten Navigator)
moottori irroitettiin aina talveksi ja säilytettiin lämpimässä.
Ainahan kaiken voi varmistaa viimeisen päälle jos on rahkeissa varaa.

Ottivathan entivanhaan kalastajat magneetot yöksikin uuninpankolle lämpimään kissojen seuraksi varsinkin syys-kalastusaikaan kun niitä kosteusongelmia alkoi esiintyyn isojen lämpötilavaihtelujen takia...

Varamagneettoa itellä ei ole koskaan mukana ollut, jos hätätila iskee, niin sitten mennään kaksoissytytyksen eli "pirrin" voimin.

Jäi muuten se umpipää wikun magneetto sitten veneeseen talveksi

Tuli äkkinäinen komennus troolarille, niin piti lähtee vähä hätäsesti

Toivottavasti siinä on keväällä vielä kipuna tallella

Mites tuo "pirri" oikein toimii jos ei enää saa tehtyä magneetosta jakajaa mekaanisen vian takia? Minullla meni kauan sitten, oliskohan ollut joskus rautakauden alkupuoliskolla, olympian magneetosta akseli poikki ja keinot loppui siihen. Ei lähtenyt enää millään konstilla käyntiin vaan oli odoteltava apua melkien koko vuorokausi ankkurissa jossain huitsin nevadassa väylien ulkopuolella...

Toissa kesänä hinasin mereltä fiskarin jonka magneetosta oli katkojakärkien runko murtunut poikki - eipä siinäkään pirraaminen enää auta vaikka olisi akku takataskussa. Melkeinpä kaikki magneetot alkavat olemaan jo niin vanhaa vuosikertaa että melkein kaikki viat ovat mahdollisia muuallakin kuin käämityksissä ja magnetoinnissa...

Varamagneeton hommaaminen ei maksa paljon ja se parempi on tietysti aina "ajossa" ja huonompi vaan hätävarana... Tietysti riippuu myös veneilyharrastuksesta tarviiko sitä varaosaa mukana mutta kun ex-Bertta-Lotallakin tuli ajettua 250-280h/kesä ja välillä tuli oltua jonkunverran kauempanakin kuin lähimmän niemen takana niin katsoin että jotakin epätodennäköisesti tarpeellistakin pitää olla mukana...

Tuosta partiolaisten joolin moottorin irroituksesta talveksi tuli mieleen Oulunsalon pappi jonka ankkurissa olleesta verkkoveneestä varastettiin Kipinä. Ilmeisesti pappi ei kuitenkaan ollut uskossaan kovinkaan vahva tai suhteet yläkertaan eivät olleet vimosen päälle kunnossa sillä hän piti ainakin sen syksyn ajan tapana viedä uusi tuliterä Kipinä aina kotiin verkonkokujen välillä. Onhan siinä ollut värkkäämistä mutta Kipinällä sekin onnistuu jos on tarpeeksi motivaatiota...

moi jos jätät magneeton paikoilleen niin pistä pieni sanomalehden pala kärkien väliin niin ei hapetu jos on hevosenkenkä magneetto ota kenkä pois talveksi siinä on magneetti

Paranisikohan magneeton luotettavuus jos sen käyttäisi tyhjiöhartsauksessa? Mitä itse olen suurjännitemuuntajien 25 kV asti touhunnut,
niin ne ovat olleet tyhjiöhartsattuja.

Viilari kirjoitti:Paranisikohan magneeton luotettavuus jos sen käyttäisi tyhjiöhartsauksessa? Mitä itse olen suurjännitemuuntajien 25 kV asti touhunnut,
niin ne ovat olleet tyhjiöhartsattuja.

Ei parane, jos ei ensin käämi magneettoa uusiksi. Vanhat eristeet sulavat siinä lämmössä, jossa hartsi kuivatetaan.

Itse käytän tyhjiöhartsausta, kun olen kunnostellut magneettoja. Etunahan siinä tyhjiöhartsauksessa on se, että alipaine imeyttää hartsin/lakan aivan joka paikkaan ja mahdollisesti alustavassa lakkauksessa käämitykseen jääneet ilmakuplat tulevat eristeiden välistä pois.


Tuosta tilanteesta kun lähtee, niin voi käyttää tyhjiöhartsaustakin



Ja sitten tekee alustavan lakkauksen lankaa pyöritellessä...



Niin sitten tulee tämmönen

Veli-Matti kirjoitti:Mites tuo "pirri" oikein toimii jos ei enää saa tehtyä magneetosta jakajaa mekaanisen vian takia? Minullla meni kauan sitten, oliskohan ollut joskus rautakauden alkupuoliskolla, olympian magneetosta akseli poikki ja keinot loppui siihen. Ei lähtenyt enää millään konstilla käyntiin vaan oli odoteltava apua melkien koko vuorokausi ankkurissa jossain huitsin nevadassa väylien ulkopuolella...

Toissa kesänä hinasin mereltä fiskarin jonka magneetosta oli katkojakärkien runko murtunut poikki - eipä siinäkään pirraaminen enää auta vaikka olisi akku takataskussa. Melkeinpä kaikki magneetot alkavat olemaan jo niin vanhaa vuosikertaa että melkein kaikki viat ovat mahdollisia muuallakin kuin käämityksissä ja magnetoinnissa...

Varamagneeton hommaaminen ei maksa paljon ja se parempi on tietysti aina "ajossa" ja huonompi vaan hätävarana... Tietysti riippuu myös veneilyharrastuksesta tarviiko sitä varaosaa mukana mutta kun ex-Bertta-Lotallakin tuli ajettua 250-280h/kesä ja välillä tuli oltua jonkunverran kauempanakin kuin lähimmän niemen takana niin katsoin että jotakin epätodennäköisesti tarpeellistakin pitää olla mukana...

Tuosta partiolaisten joolin moottorin irroituksesta talveksi tuli mieleen Oulunsalon pappi jonka ankkurissa olleesta verkkoveneestä varastettiin Kipinä. Ilmeisesti pappi ei kuitenkaan ollut uskossaan kovinkaan vahva tai suhteet yläkertaan eivät olleet vimosen päälle kunnossa sillä hän piti ainakin sen syksyn ajan tapana viedä uusi tuliterä Kipinä aina kotiin verkonkokujen välillä. Onhan siinä ollut värkkäämistä mutta Kipinällä sekin onnistuu jos on tarpeeksi motivaatiota...

Noniin, reissulta selvitty, aika taas kirjoitella palstalle.

Se pirrin toiminta näkyy hyvin tästä kuvasta: http://kuvablogi.com/nayta/1733478/" onclick="window.open(this.href);return false;

Pirri virtakatkaisija, vai miksi sitä kutsutaankaan on kuvassa nokka-akselin päässä oleva messinkivipu, jossa on punainen johto.

Nokka-akselin päässä on piikki ja samanlainen pikki löytyy sieltä messinkivivusta. Kun ne piikit koskee toisiaan saa pirri virtaa ja korkeajännitemuuntajan kautta virta menee tulpalle ja tulee kipinä. Kun en pirriä käytä, nostetaan se messinkivipu yläasentoon, niin kärjet ei pääse koskettamaan toisiaan. Niin ja vielä, virta pirrille tulee 12 voltin akusta.

Vähän vaikeasti selitetty, mutta toivotavasti autto. Siitä korkeajänniteboksista mulla ei ole kuvaa.

Eikös tuo "korvikekipinä" ole helpompi (ja toimivampi) tehdä vaikka kärähtäneestä magneetosta - vaikka siellä reissussa edellyttäen tietysti että on varavirtaa mukana...
6V puolalla onnistuu myös pattereilla mutta ei niillä kovin pitkään ajella.

Nyt ei ummartanu, mutta se korkeajänniteboksi mikä lie oikealtanimeltään, on alkuperäinen. Hyvin tuo on aina toiminut, ei siinä mitään.