Puuvene.net

Tupuna on nyt nostettu ylös ja tarkoitus olisi ottaa pohja puulle ennen vuodenvaihdetta ja keväällä sitten koko mökki ulkoa puulle. Samaan syssyyn ajattelin lisätä perään kantotason, korjatakseni kulkuasentoa joka tuppaa olemaan kovin takapainoinen. Liekkö sitten takahytistä tullut suunnittelijalle odottamattomasti lisäpainoa että asento ei enää pysykään. No oli miten oli niin korjata sitä pitää.

Olen lukaissut aiemmat keskustelut kantotasoista sekä täältä että muualta netistä. Luinpa jonkun laivasuunnittelijan tutkimuksen kantotasojen pyörteistä ym. mutta se menee niin paljon yli hilseen että siitä ei hyötyä.

Jos jollain kulla on omakohtaista kokemusta tasojen rakentamisesta, muodosta ja sijoituskorkeudesta/kohdasta ja haluaa jakaa tietonsa kanssani niin mielellään vaihtaisin ajatuksia. Tosin jos joku tietää pääkaupunkiseudulla jonkun kaverin joka niitä suunnitellut ja toteuttanut olen valmis myös tilaamaan suunnittelun ja toteutuksen. Ongelmanahan tässä on että ei viitsisi oikein reijittää runkoa ja kokeilla erilaisia comboja vaan pitäisi olla kertalaakista toimiva peli.

Kyseessä on siis +10mx3m fiskari takahytillä. Painoa mututuntumalta jotain 3 tonnin luokkaa. Koneena vanga Trader (63hv. tai jotain siihen suuntaan). Nyt kulkunopeus 8-8,5 solmua jolloin keula jo noussut hieman. Tällöin koneen kierroksista käytetty ehkä 60%. Tavoitteena olisi matkanopeudeksi 9 solmua ja kulkuasento normaaliksi.

Pitää varmaan raaputella pohja puhtaaksi ja aloittaa hahmottelu pahvista tehden ja kiinni teipaten. Onkohan pyörteiden takia fiksuinta het aloittaa suunnittelemaan poikittaisen kalanpyrstön tyyppista ratkaisua vaiko juuri toisinpäin joka noudattelisi perän suippoa loppupäätä?

PS. Toiveena olisi että jätetään sikseen ne kommentit "en suosittele kantotasoja ku alkuperäinen veistäjäkään ei ole niitä laittanut...)

Vähän samoja oireita täälläkin, eli 8 solmun yläpuolella alkaa perä painumaan ja huiput on 12 solmua 62 hp Fordilla ilman kantotasoja. Kantotasot tekevät veneestä helposti sellaisen, että kääntyminen ja sivumyötäisessä ajo voi aiheuttaa ikäviä kallisteluita "väärään suuntaan". Jos itse päätyisin kantotasoihin, niin mallaisin rimojen kanssa runkoa myötäillen veneen leveimmästä kohdasta taaksepäin ja lopettaisin noin metrin ennen perää viistettynä. Loppupää olisi sivulta katsoen vesilinjan suuntainen, muuten hieman nouseva perään. Kantotaso noin 5 asteen pohjakulmalla ja palteesta ylöspäin vesilinjaan noin 60 astetta. Kannattaa jättää kuitenkin rungolle rapsutusvaraa. Varsin pottumainen rakentaa lasikuidusta rimamuotissa, mutta voisi ehkä toimia. Tukipisteiden kohdalle kannattaa laittaa kunnolliset tuplakaaret ja teräsvahvikkeet, ettei tule kyljestä sisään. Kulutushan noissa muutoksissa sitten kasvaa uppoumanopeuksilla, kun pinta-alaa ja pyörteilyä on enempi. Ja kun 9-10 solmua ajelee, niin palaa yli 1,5 litraa maililla. Itse tyydyn ajelemaan hissukseen karvan alle kasia.

Moro

Sori nyt vaan pojat, mutta toi kuulostaa vähän samalta kuin koittais parantaa kuplavolkkarin nopeutta aeorodynamisella hitech spoilerilla...

Fiskarin, jonka vesilinjan pituus on 8 m, maksimi runkonopeus on ~8 Nm, kaikki mitä siitä yli yritetään on polttoaineen haaskuuta, mikä kuluu siihen omaan aaltoon noustessa.
Jos on veneillessä niin kova kiire ettei 6-8 knoppia riitä matkavauhdiksi, niin sitten kannattaa hankkiia oikea plaanaavaksi suunniteltu vene, eikä virittelemällä pilata uppoumarunkoista fiskaria.

Raimån esimerkissä nopeuden nosto yhdellä solmulla säästää ajassa 20 Nm matkalla noin vartin. Mihin se säästetty vartti sitten tarvitaan niin kipeästi, että kannattaa viritellä tasoja ja polttaa litrakaupalla löpöä enemmän?

Nortti

viittaan allekirjoitukseeni

Raimå taisi aavistaa tämän...

Sori

Ei pystynyt olemaan hiljaa...
Mulla on paha vika tarjota omia mielipiteitään joka paikkaan.

N

Hitto - kerrankin maltoin odotella että joku nappaisi Raimån syötin ennen kuin kommentoin aihetta

Kantotasot vaikuttaa polttoaineenkulutukseen kieltämättä mutta ei aina, siis silloin kun pidetään ns. järki kädessä, suinkaan negatiivisesti vaan kulutus mailille voi jopa pudota kun samoilla kierroksilla saadaan hieman lisää nopeutta saamalla vene kulkemaan parhaassa mahdollisessa kulkuasennossa. Tuolla laituripalmentti "Summalainen Dejah.. ja niin edespäin" on juttua "potkurivirranohjaustasosta" ja sen vaikutuksesta nopeuteen ja kulutukseen.
Kokeilemani pienenpieni peltiläpyskä antoi niin positiiviset ja mielenkiintoiset tulokset että meinaan jatkaa sen kehittelyä tässä talven mittaan ja lopullinen versio on valmis sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Jotakin puuhaahan tässä on harrastukseksi oltava kun näyttää siltä että ensi talven aikana Dejah Thoris alkaa olemaan täysin läpikäyty eikä kaipaile tulevina vuosina kuin vakkarihuollot ja se on vähän se verrattuna alati polttavaan tekemisen tarpeeseen. Mitään hyödyllistä tai "järkevää" ei kiinnosta pätkääkään tehdä

Itse kumminkin lähtisin siitä että toimiva, oli se sitten nimitykseltään kantotaso tai potkurivirranohjauslevy, pitäisi olla säädettävä että sen hyödyn voi ulosmitata kunnolla ja haitat eliminoida tarpeen vaatiessa. Ja se säätökin mieluimmin niin että se on napissa kojelaudassa...

Nonni, voi elämän kevät....

Voisin alkaa kilpajuoksuun Nortin kanssa mutta enpä taida jaksaa. Sanottakoon kuitenkin että kaikki mainitsemasi mielipiteet sisältyvät aloittamani threadin viimeiseen virkkeeseen ja ovat päivänselvyyksiä minulle. Mielestäni tuolla asenteella tapetaan evoluutio...

Täytyypä katella VM:n kehittelyitä lisää. Ja ennenkaikkea suunnitella omia:) Yleensä netistä löytyy tietoa vaikka mistä asiasta mutta näistä kantotasoista ja muista uppoumarunkoisten virityksistä ei juuri mitään järkevää.

Ainiin ja voisin heittää tähän vielä loppukaneetiksi että Marsund 906:ssa on myös rungon perusmuotoon lisätty kantotasot. Varmaan laittoivat ne sen takia että saataisiin polttoainekulutus mahdollisimman ylös:)

Tämä onkin aika vaikea alue, niinkuin aavistit, mutta naitä tasoja on "rakenneltu" ja tehty onnistumalakin /onnistumattkin . Yleisimmin kuitenkin tavoiteltu maksimaalista nopeutta, mistä on esimerkkejäkin (fridde). Matkaveneen kulkuasentoa parantava kantotaso, jos sellaiseen päätyy ei saa ylittää perävannasta, vaan nuo tasot mikäli mahdollista tulisi asentaa n. 5 cm vesilinjan alle ja päätyvän ennen potkurilinjaa. Pituudeltaan n. 200 cm. takimmaiselta leveydeltään korkeinataan 200 mm.

Joka tapauksessa rohkenin avautua ja saatta tämän kokeillun, en voi sanoa hyvän, mutta kukapa tuon hyvän tässäkin määrittelee

Ookoo Simon, taisin saada mielikuvan päähäni mitä tarkoitit. Et varmaankaan suoranaisesti tarkoittanut kantotasoa tyyliin a la Fanny?

Jos oikein ymmärsin tarkoitit tasoa joka alkaa heti kun veneen pohjan tasaisempi alue loppuu ja alkaa kaartumaan hiljakseen kohti perää. Tuossa kohdassa meikäläisen järki sanoisi että myös vesi pakenee "ylöspäin" perää kohden joka aiheuttaa perän porautumista tiiviimmin veden sisään. Ja tuohon kohtaan jos taso tulee, pitäisi varmaan panna hanttiin edes jonnin verran. Itsekin ajattelin että tason ei ole hyvä jatkua veneen potkurilinjan takapuolelle ainakaan kovin paljoa, jolloin varmaan virtauksen "jättö" aiheuttaa melkoista turbulenssia joka ei ainakaan edesauta vauhtia, kulutusta ym.

Yleensähän itsetehty kantotaso on vajaan neliön läpyskä peräosassa (ikäänkuin iso trimmilevy) joka potkurilinjan takapuolelle reippaastikin.

Mitä kuittasin tuosta Marsundin pohjassa olevasta "kantotasosta" niin se on ikäänkuin veneen keskisosan melko tasaisen kohdan jatke laminoitu laatikkomaisesti. Muistaakseni päättyy juuri ennen potkurilinjaa.

Ilman mitään mielipiteitä ja vailla minkäänlaista kokeellista kokemusta aiheesta...

Jos ei suuria muutoksia tavoittele, niin jo pelkällä perän virtauksen pohjasta irroittavalla listalla voisi saada etuja, ilman että muuttaa rungon käyttäytymistä esim. aallokossa. Sellainen pallelistan tapainen peräkaareen jatkava vaakatasossa oleva pinta, esim. kolmiolistasta suurinpiirtein vesilinjaan. Lista antaa vähän kantoa vauhdin kasvaessa, mutta irrottaa perää pitkin nousevan veden rungosta = alentaa vastusta ja vähentää imua.

Nii nii, mut mut...

Pellinkiläinen ei olekkaan rehellinen uppoumarunkoinen vene vaan ns. puoliplaanarin esiaste.

Tietysti jos alkuperäinen veneen suunnittelu on mennyt mönkään ja veneen kulkuasento on aivan pepparista, niin silloinhan voi koittaa kulkuasentoa viritellä paremmaksi, tuskin se siinä konkursissa mitään meinaa. Mutta jos koitetaan nopeutta nostaa plaanitasoilla ja oikaista venettä, joka liian suuren tehonkäytön takia alkaa nostaa nokkaansa on se vähän sellasta teinipoikien ilmaputsarinavarrus/pakoputkenkromikoriste virittelyä. Uppoumarunkoinen on uppoumarunkoinen, puoliplaaniri on puoliplaanari (kuluttaa vaan aikapaljon enemmän löpöä käsittääkseni)
Kiireisille on sitten noi plaanarit, jotka polttavat tolkuttomasti löpönteriä.

N

Ei ei ei Nortti:)

Ymmärrän kyllä mielipiteesi monelta osin ja olen itse täysin samaan mieltä suurimmassa määrin, ja sen takia juuri omistan uppoumarunkoisen veneen! Mutta kyllä asioita voi pimppailla ilman että ovat mitään "tehospädäri äänen vuoksi" virityksiä.

Lupaatko ajaa ruohonleikkurilla suomen halki jos onnistun tavoitteessani että kulkuasento korjaantuu, tulee matkavauhdiksi se 9solmua (8,5 asemasta) ja polttoainekulutus vähenee tai pysyy samoissa

Vakavasti asiaan suhtautuen komppaan MELKEIN täydellisesti Norttia. Mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä tekemään uppoumarunkoisesta fiskarista väkisellä puoliliukuvaa fiskaria vaan silloin pitää alkaa etsimään pellinkiläistä tai sitten jotakin muuta puoliliukuvaa puuvenettä tai siirtyä lasikuituun.
Olen minäkin käynyt -70 luvulla tuon läpi virittelemällä 6,5m fiskarista puoliliukuvaa ja 17hp Wikellä päästiin 9-10 solmun vauhteihin mutta kyllä veneen ominaisuudet olivat täysin pilalla.
Exässäni Bertta-Lotassa (7,6m) oli veistämön perän sivuille tekemät kantotasot ja se kulkikin 7,5s tienoille todella kauniisti hyvässä asennossa, eikä siitä juuri vauhti noussut vaikka kuinka "tormuutti", mutta haittapuolina oli kiemurtelu ajossa kun painopiste vähänkin siirtyi laidalta toisella ja peräankkurissa ollessa "majavanhännän" läsähdykset kun pienet tasot kävivät välillä pinnassa. Kokeilin venettä myös ilman tasoja mutta laitoin ne kuitenkin takaisin sillä hyöty oli kuitenkin mielestäni isompi kuin haitat.
Se mitä kehittelen Dejah Thoriksen perään ei ole ollenkaan sitä mitä yleensä kantotasoilla mielletään - siis huippunopeuden nostoa. Pieni taso potkurivirran päällä pudottaa samoilla vauhdeilla koneesta n. 150 kierrosta eli vajaat 10% kovimman marssivauhdin kierroksista. Tästä on etu jo pelkästään äänitason laskussa puhumatttakaan siitä että täytyyhän sen vaikuttaa myös polttoaineenkulutukseen pelkästään positiivisesti. Huippunopeus on tismalleen sama oli tasoa perässä tai ei.
Noita samantapaisia pieniä tasoja ovat monet summalaiset veistäjät laittaneet veneisiinsä - tosin ei Dejah Thoriksen veistänyt Suurnäkki...ja ne pojat eivät ole leikkineet turhanpäiten kuten minä

ps. Nortti: Jos lupaat ajaa ruohonleikkurilla kuten Raimå ehdotti niin ihan periaatteesta lähetän hänelle piirustukset omasta potkurivirranohjaustasosta ja tulen sinun huoltojoukkoihin mukaan vaikka mekaanikoksi ruokapalkalla osuudelle Oulu-Inari

Tuota kulkuasennon vaikutusta nopeuteen on helppo kokeilla silleen että lisää keulaan painoa. Jos nopeus lisääntyy, niin asennolla on sitten vaikutusta, ja jonkinlaista listaa tai tasoa voi suunnitella perään, mutta jos vauhti ei lisäänny vaan kyntää vaan syvemmällä niin sitten on ihan turhaa sitä samaa kokeilla kantotasoillakaan.

Testattu on kesällä että painon raijaaminen keulaan auttaa kulkuasentoon. Liukuu paremmin, ei kiemurtele. Voisihan sinne keulaan laittaa lisää painoa, mutta en periaatteessa niin halua tehdä koska en halua myöskään mennä läpi aalloista:)