Talvihuoltoa ( ja vähän kesänkin )

[Veli-Matti]

Oiskoon se "johdotusvirhe" paljastunut nyt 1,5 vuotta myöhemmin lopulta pelkäksi käännöskukkaseksi?

[Pellis]

Jaaaaaa. Mulla tulee kone Tammerdieseliltä maanataina veneeseen. Teen hätäistutuksen ja loput sitten, kun on vesillä. Pilssi on maalattu, mutta öljyä puskee paikoin läpi ferreksin pilssissä ja lyijymöhjän ulkosalla. NO. Aikaahan on vielä vajaa pari viikkoa ennen vesillelaskua ja varisnaista duuniakin riittää ylitöiksi. Siihen päälle illalla ja yöllä koneen asennukset lakkaukset maalaukset ja akselipukki sisäpuolella. Eipä ole onneksi kotona pieniä lapsia, kuin vain kissa´ja avovaimoke. Jos ne sähköt tekisi sitten vesillä. Starttaan "hätäsektiolla", että pääsee edes kotilaituriin...

[Notreal]

Liitos letku turbon ja vaihtimen välissä tuottanut ongelmia kun ei ole oikein "löytynyt"
letkua joka kestäisi lämpöä.
Ensimmäinen syy, etten ole kunnolla etsinyt ja toinen syy, etten ymmärtänyt kuinka
kuumaksi turbon lähtö oikein tuleekaan esim sammuttamisen jälkeen.
Nyt tilanne korjattu kun saapui ETRA:n tilaamani silikoniletkun pätkät.

Nämä 8cm pätkät laitetaan huomenna kiinni soittaen samaan aikaan finlandiaa radiosta koska
näille 8kpl letkun pätkälle tuli hintaa 114,50 euroa ( sis 20 % alennuksen ).

[Donna 28]

Oliko ne sinusta halvat vai kalliit hyötyyn nähden.
Donna 28

[Notreal]

Oliko ne sinusta halvat vai kalliit hyötyyn nähden.
Donna 28

Hyötyyn nähden hinnalla ei ole väliä, siinä olet ihan oikeassa,
muutamaan letkunpätkään nähden vain kokonaiskuva välillä häviää..

Nyt kun kaik toimii, hinta on yks`hailee.

[Notreal]

Tällainen tapaus....
Veneessä kaksi moottoria joista toisella hieman pidempi pakoputki.
v. 2008 ei ongelmia ( jos nytkään ).
Talvella 08-09 asennettu vesilukko/ äänenvaimentajat.
Kesällä -09 havaitsin, että kun merivesi oli lämpöisimmillään, pidemmän pakoputken omaaavan
koneen lämmöt nousi kovalla rasituksella normaalista 75 asteesta jopa hieman yli 90 asteen.
Epäilin merivesipumpun siiven vioittuneen.
Seuraavan talvihuollon yhteydessä siipipyörät vaihdettu ( näyttivät ehjiltä ) eikä lämpöongelmaa
keväällä -10 mutta nyt kun vesi on taas lämmintä sama oire palasi.?

Tästä epäillys, voisiko vesilukko/ äänenvaimentaja nostaa suurilla kierroksilla ajettaessa
sen verran vastapainetta pakoputkessa, että "häiritsee" jäähdytysveden virtausta pakoputkeen?

Lyhyemmän pakoputken omaavassa moottorissa tätä oiretta ei ole
ja talvella 09-10 kaikki vaihtimetkin tuli puhdistettua, ettei tukos vaikuta todennäköiseltä vaihtoehdolta.

[cc_]

Jos mittarin lukemaan voi luottaa, 90-95 astetta ei anna aihetta huoleen. Sopii ihan hyvin dieselin käyntilämmöksi.
Lämpimämmän veden aikaan pienikin ero jäähdytysjärjestelmässä tai jopa moottorin tiukkuusasteessa saa
aikaan lämpöeroa isoilla kuormilla.

[Notreal]

Jos mittarin lukemaan voi luottaa, 90-95 astetta ei anna aihetta huoleen. Sopii ihan hyvin dieselin käyntilämmöksi.
Lämpimämmän veden aikaan pienikin ero jäähdytysjärjestelmässä tai jopa moottorin tiukkuusasteessa saa
aikaan lämpöeroa isoilla kuormilla.

Siis huoli pois, kahvat kaakkoon ja keula kohti meripäiviä.

[bonito]

Kallistuisin sen isomman vesimäärän puoleen lämmön nousun aiheuttajana, mulla Yanmarissa edellisvuonna oli kolmessa kohtaa "vesivarasto" pakoputkessa. Korjasin pakoputken alkupään ylemmäs ja loppu sitten laskua ja omatekoinen pönttö perälautaan. Ennen korjausta peräpeili oli nokinen, korjauksen jälkeen ei enää nokea. Ahdin ei pyörinyt ennen 100%:sti, eikä kone saanut ilmaa riittävästi, osa polttoaineesta tuli nokena ulos. Lämpötilasta en osaa sanoa mitään, kun laitoin viime talvena moottoriin lämpömittarin, ennen oli vain varoitusvalo. Suuremman vesimäärän työntäminen ulos aiheuttaa vastusta, onko pidemmän pakoputken ympärystä nokisempi, kuin toinen.

[Notreal]

Silmämääräisesti molemmat putkenpäät on saman näköisiä ( saman verran noessa ).

[Notreal]

Aprikoin tässä enempi teoreettista kysymystä...
Kun veneessä jossa on kaksi moottoria ja jotkä pyörivät samaan suuntaan,
muutetaan potkuriakselin pyörimissuunta vaihteistossa ( toinen myätäpäivään ja toinen vastapäivään ),
syntyykö tästä pieni ero välityssuhteisiin moottoreiden kesken...?

[Simon]

Tähän voisi vastata kyllä ja ei, sillä esim. Twin dick ja PRM kytkimissä on samankokoiset veto ja pakkipakat (kytkinlamellit), joten niillä voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa, kun taas Welvet drive ja Borg warner (muistaakseni samat loodat) kytkimissä pakkipakka on pienempi ja ei kestä pitkää ajoa eteenpäin.
Kaksoismoottori asennuksissa tilataan tuo vasemmalle pyörivä erikseen ja siinäkin välitys on hieman erilainen, esim. normaali oikea välitys 1:2 niin vasen 1:1.85, en muista onko luku oikein mutta sinnepäin. Hitaissa veneissä tuskin huomaa, mutta nopeimmassa voi potkuria vähän muokata.

[matti]

Tähän voisi vastata kyllä ja ei, sillä esim. Twin dick ja PRM kytkimissä on samankokoiset veto ja pakkipakat (kytkinlamellit), joten niillä voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa, kun taas Welvet drive ja Borg warner (muistaakseni samat loodat) kytkimissä pakkipakka on pienempi ja ei kestä pitkää ajoa eteenpäin.
Kaksoismoottori asennuksissa tilataan tuo vasemmalle pyörivä erikseen ja siinäkin välitys on hieman erilainen, esim. normaali oikea välitys 1:2 niin vasen 1:1.85, en muista onko luku oikein mutta sinnepäin. Hitaissa veneissä tuskin huomaa, mutta nopeimmassa voi potkuria vähän muokata.

Luulisi tuon Simonin esimerkin n.7% eron jotakin vaikuttavan kuormitukseen moottorien välillä.
Yhtenä vaihtoehtona vois olla, että kierroslukumittarit eivät näytä täysin samaa josta seurauksena toinen kone kiertää todellisuudessa kovemmin= kantaa kuormaa enemmin.
Em syystä esim Mariner-perämoottoreissa (250hv) oli(on) synkroonimittari jolla voi tasata kierrosluvun ettei tarvi luottaa kierroslukumittareihin.

Matti

[Notreal]

Minulla on vaihteiston kilpiin stanssatuissa välitysmerkinnöissä juuri tuollainen "pieni ero".
Käytännön havainto 1. on, että kun ajossa suuremman välityssuhteen koneen säätää
käymään aavistuksen suurempaa kierroslukua, tasoittuu koneiden yhteinen resonanssiääni miellyttäväksi
kun eräänlainen jurnutus loppuu. Saattaisi johtua juuri tästä pienestä kuormituserosta...?

Havainto 2. kun liikkeelle lähdössä nostan nopeutta ja "nostan" veneen liukuun,
juuri ennen liukunopeus kynnyksen ylitystä joutuu pienemmän välityssuhteen konetta
"kaasuttamaan" pikkuisen enemmän, jos haluaan kierroslukujen pysyvän koneiden kesken samana.
Kuormitusero selittäisi tämänkin seurauksen, koska "nopeammin" pyörivä potkuri kantaa enemmän kuormaa
eikä kone samalla kaasumäärällä jaksa silloin nostaa koneen kierroksia samassa tahdissa....

Kyseiset "erot" on käytännössa merkityksettömiä, mutta nipinnapin havaittavissa...

[matti]

Minulla on vaihteiston kilpiin stanssatuissa välitysmerkinnöissä juuri tuollainen "pieni ero".
Käytännön havainto 1. on, että kun ajossa suuremman välityssuhteen koneen säätää
käymään aavistuksen suurempaa kierroslukua, tasoittuu koneiden yhteinen resonanssiääni miellyttäväksi
kun eräänlainen jurnutus loppuu. Saattaisi johtua juuri tästä pienestä kuormituserosta...?

Havainto 2. kun liikkeelle lähdössä nostan nopeutta ja "nostan" veneen liukuun,
juuri ennen liukunopeus kynnyksen ylitystä joutuu pienemmän välityssuhteen konetta
"kaasuttamaan" pikkuisen enemmän, jos haluaan kierroslukujen pysyvän koneiden kesken samana.
Kuormitusero selittäisi tämänkin seurauksen, koska "nopeammin" pyörivä potkuri kantaa enemmän kuormaa
eikä kone samalla kaasumäärällä jaksa silloin nostaa koneen kierroksia samassa tahdissa....

Kyseiset "erot" on käytännössa merkityksettömiä, mutta nipinnapin havaittavissa...

Puhutan samasta asiasta; perämoottoreissakin kuormituksen ero ilmeni jurnutuksena kun ero oli pienehkö ja joskus kun kuskilla ei korva sanonut mitään, niin toinen kone korisi kun kierroslukuero oli riittävän suuri, kun koneiden kierrosluku ajettu em synkroonimittarilla tasan, niin kaikenlainen resonointi laantui ja meno tuntui helpolta korvaan/persuksiin.

Matti