Viesti
Kirjoittaja TeddyDiver » 26 Helmi 2008 00:14
Mileä lainaten
Teho - tai paremminkin maksimitehon kierrosluvulla irtoava koneen antama max. momentti määrää suurimman mahdollisen potkurin halkaisijan jolla koneen pitäisi jaksaa ottaa täydet kierrokset. Sitten vene tai edes sen luokka tuntien ( hidas upouma, hinaaja jne. puoliliukuva, liukuva, kevyesti liukuva - lähes lentävä) , voidaan kokonaisluisto arvioida hihavakioilla ( ei missään nimessä mitään tarkkaa laskentaa) , lähinnä nopeuden perusteella . Potkurin nousu sitten lasketaan siitä kun teoreettiseen nopeudesta laskettuun luistottomaan nousuun lisätään luistoa vastaava osuus.
Tässä ei tarvita koneen vääntöä missään. Yleensä toimitaan tässä järjestyksessä. Lisäksi tulee tarkistaa lapakuormitus; ts. kavitaatiotarkistus, jota käytetään lapojen pinta-alan määritykseen ( yleensä DAR luku, developed area ratio / jossakin taisi olla mainittu disc area ratio , mutta sama asia ; lapojen levitetty yhteenlaskettu pinta-ala per potkurin halkaisijaa vastaavan ympyrän pinta-ala) .
Jos kaikki oliskin aina noin yksinkertaista. Nyt ois tämmönen tilanne että: Moottorista otetaan vaan osatehosta potkurin pyörittämiseen. Eli potkurin vois valita moottorista välittämättä jos laittaa kokonaan hydraulisen tai dieselsähköisen voimansiirron eli vaikkapa nopeusresistanssi nopeudelle 7solmua on 2kN matka-ajossa (tai vastaavasti 8,8 solmua 3,5kN jos haluaa pitää vauhtia) Ainoastaan potkurin halkaisija olis rajoitettu 19'':n
Saman voi tieten tehdä mekaanisella vaihteella jolloin rajataan max tehon kierrokset X/3600=1/2,65
Jos veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastus tunnetaan tarkasti, niin potkurikin voidaan laskea hyvinkin tarkasti, kuten laivojen tapauksessa tehdään.
Eli 3,5kN
Siihen momenttikysymykseen
M ~ rpm^2
Hourailu jatkuu ...
ja sitten , miksi se halkaisija on niin tärkeä ? no kun se lavan nopeus veden suhteen ... ei olekaan vakio, vaikka nousu onkin. lavan kärki kun kiertää kehää jonka pituus on 2 pii R vai oliko se 2 x pii x k x aa/cc
( vitsi on samaa lajia kuin selitys miksi kiinasta tulee sutta ja secundaa ... no mitä muuta vois tulla paikasta jonka virallinen lyhenne on PE eeRR Cee ( PRC))
eli lavan kärjen nopeus veden suhteen on [(2 x pii x R x n/s)^2 + Va^2]^½ , missä n/s on kierrosta / sekunti, R potkurin säde, V olkoon veden nopeus potkurin kehän läpi eli veneen kulkusuunnan suuntainen nopeus ... ja nyt sitten tätä vastaava hydrodynaaminen paine on sitten hakaslausekkeen sisältö ilman puolikasta potenssia , eli korotettuna toiseen kertaa puolikas ja sitten veden tiheys---- eli ½ x 1000kg/m^3 x [(2 x pii x R x n/s)^2 + V^2] .. eli tosta näkee sokea reettakin, että R:llä ja sitä kautta halkaisijalla on suuri merkitys. , ja iavan yhtä suuri muuten kierrosluvullakin. mutta niiden tulo se vasta on poikaa.
ELi jos tästä olis kellekään mitään hyötyä => käytännön ohjeet:
- kone ei jaksa ottaa täysiä kierroksia , mitä teet ? a) huolla kone , b) laita halkaisijaltaan pienempi potkuri
- vene ei kulje riittävän kovaa ? osta isompi kone tai vaihda tervahöyry liukuvaan ... no nousua voi kasvattaa jos kone ottaa täydet kierrokset täydellä kuormalla
- vene ei kiihdy eikä jaksa vetää vesisuksia; kone kuitenkin ottaa lopulta täydet kierrokset , mitä teet? , pienennä nousua , ja kasvata halkaisijaa jos kone jaksaa kiertää
Tehot riittää vaikka hydrauliikka söis osan
yksi lapa lisää vastannee n. yhtä tuumaa lisää ( näillä veneen potkureilla) halkaisijassa, ; ja tuuma halkaisijassa vastaa paria kolmea tuumaa nousussa - siis kuormitukseltaan ; muuten nämä eivät ole päissään vaihdettavia tekijöitä
ja alkuperäiselle kysyjälle, jos vielä on jaksanut näitä lueskella ; jos sulla on olemassa kone jolla sitä hytikkapumppua pyörität, niin hommaa pumppu joka on mitoitettu koneen maksimiteholle ja vähän ylikin. Sitten laitat sinne letkun perään sellaisen hytikkamoottorin joka sekin jaksaa kaiken ton tehon. Sitten luet pumpun ja h. moottorin papereista että paljonko se kiertää ko. tuotoilla , ja sen jälkeen mitoitat potkurin tuolle kierrosluvulle ja varsinaisen koneen antamalle teholle vähennettynä n.20% häviöillä.
No kun ei tartte sinne veteen niitä maksimitehoja
Hydraulivetoa käytetään yleensä silloin kun kone ei jostakin syystä mahdu potkurin kanssa lähellekään samaa linjaa ja paikkaa ; letkut kun on kätevä vetää minne tahansa. Mutta tehohäviöt ovat melkoiset. Lisäksi tarvitaan tehokkaat öljynjäähdyttimet. Näppärä systeemi, mutta tulee kalliimmaksi ajaa kuin tavallinen akseliveto tai perävetolaite tai perämoottori jne.
Kaikki rahat tohon purteen uppoo kumminkin. Kölijäähdytys toimii kyllä hydrauliöljyillekin
Sähköinenkin vaihtoehto on olemassa, mutta niissäkään ei pienissä systeemeissä päästä mekaanisen voimansiirron kanssa samalle hyötysuhteelle ; isoissa laivoissa tilanne on aivan toinen. Sähkö myös mahdollistaa hybridikäytön, jolloin polttomoottori tuottaa sähköä sekä akuille että vetää akselia silloin kun käy, koneen ollessa sammuksissa ajetaan akuilla hetken aikaa. Mutta ilmaista energiaa ei saa kuin auringosta ja tuulesta joka sekin auringon synnyttämää ...
Ei toi nyt oo kun harkinnassa, ja jos homman saa toimiin yksinkertasemmin niin mikä ettei. Juttu on vaan semmonen että pitäs irrotella samasta myllystä apaut 10-15kW ihan muuhun käyttöön, eikä semmosta tehoo oikeen remmeillä oteta, ainkaan ilman erikoisempia ratkasuja
Tuli nuita kirjotus virheitä ja lainausvirheitä, enkä jaksa enempää korjata. Toivattavasti saapi selvää