Kölijäähdytys

[TeddyDiver]

Ainaski norskien sjarkeissa on 1/2''-1'' rautaputkee (mustana sinkkianodilla, galvanoitua. maalattua ym) 2-3m. Koneet noissa purkeissa on 30-60hp dieseleitä ja meriveen pintalämpö max 16 jos näistä tiedoista on mitään apua...

[baden2]

Lämmönvaihtimen materiaalin vaikutus olematon lämmönsiirrossa,tärkeimmät asiat ovat kuten edellä mainittiin ,pinta-ala ja virtausnopeus.

[Martti J]

Kokemuksia on kuparista noin 20 vuoden ajalta. Kestää hyvin kun huolehtii siitä, että veneen muut osat on varustettu sinkeillä. Kuparisen kölijäähdytysputken voi varustaa myös omilla sinkeillä. Putkea ei missään tapauksessa saa maalata millään primereillä ja eliönestomaaleilla.
Kestämistä ei kannata epäillä lainkaan.

[TeddyDiver]

Joitain linkkejä mitä on löytyny aiheesta:
http://powerandmotoryacht.com/columns/m ... qa/0504qa/ eli kaaviokuva kölijäähdytyksestä.
http://www.woodenboatvb.com/vbulletin/u ... hp?t=53239 keskustelua aiheesta. Tärkein anti yksinkertanen kaava mitoitusta varten eli "straight from the Caterpilar Marine Engine Installation Guide:

For medium boat speeds of between 5 to 9 knots, and water temps up to 65 deg. F., figure on 0.30 sq. ft. per horsepower.

For medium boat speeds of between 5 to 9 knots, and water temps above 65 deg. F., figure on 0.40 sq. ft. per horsepower" ja jäähdytysputken pinta-alaahan tossa lasketaan. Virtausvastukset on taas ihan eri juttu, mutta tärkee..
http://www.flagshipmarine.com/keelcool.html Tuolta löytyy ihan kaupallisia vehkeitä jos tavalliset putket aiheuttaa näppylöitä.

[bonito]

Mulla on alumiinivene, eikä ollut mitään probleemia rakentaa jäähdytin pohjan sisäpuolelle. Kun lueskelin noita aikaisempia tarinoita, joku pohti hst-putkien ongelmia, ei mulla nyt tule isompia mieleen, toki happonen ja valurauta voi aiheuttaa sähköpari ongelmia, jos ne ovat fyysisesti yhteydessä toisiinsa, mutta jos siinä on kumiletkua välissä, käsitykseni mukaan ei syöpymistä esiinny, ulkoputkistoon tietenkin vaatii laittamaan sinkit. Kupariputkisto on hyvä jäähtymisen kannalta, mutta siihen voi tulla tärinästää ja elämisestä johtuvia murtumia vuosien kuluessa, mulla laukes joskus fosforikuparilla juotettu öljynlauhdutin. Joku epäili Bowmanin tuubien olevan messinkiä, tuskin on, eihän messinkiä voi laittaa meriveteen, käsitykseni mukaan ne ovat kuparinikkeliä, CuNi. Täällä puhuttiin putkistojen virtauksista, http://www.tkk.fi/Yksikot/Laiva/Opinnot ... ku_8.3.pdf
Moottoreissa on oma kiertovesipumppu, joka kierrättää jäähdytysvettä ulkoputkistossa, eihän sitä vettä ole siellä kuin muutama litra.

[petrooli]

noniin kölijäähdytys n melkein valmiiina, nyt pähkäilen kuivanpakoputken kanssa.
Ensin meinasin laittaa putken kulkemaan paksummassa putkessa ja konehuoneen tuuletus sitä kautta, mutta se ei oikein onnistukkaan.
mitän sitä kietoisi pakarin ympärille, palovillaa? onkohan saatavana valmiiksi muotoon tehtyä.
Vai kietasenko tuosta keittiön seinältä sammutuspeitteen maleksimasta.

[Kapu III]

Tässä yksi vaihtoehto en tiedä onko paras mutta hyvä kumminkin.

http://www.polarautovaruste.com/shop/pr ... .php?p=462

[Ande]

samaa kamaa voi pistää mitä käytetään lämppärien pakarien eristämisessä ja nimeä en sitte muist amillään! :(

[petrooli]

kierreltyäni rautakauppoja sun muita päädyin seuraavaan ratkaisuun
putkenympärille sitäkivivillaa jossa on verkko ja folio, sitten löysin tamrex nimisestä firmasta tulityökangasta joka kestää 1000 astetta lämpöä.
eli villä kiedotaan mahd tiiviisti putken ympärille ja sen päälle tuo kangas tiukasti, ja voisihan siihen päälle vielä iilmastointiputkenkin laitaa, ni olisi siistimpi.
kuulostaako aivan pahalta?
eimuuten ollu edes ihan sikakallista tuo kangas hiukka yli 20e neliö.

[Ande]

Joo juuri tuota materiaalia tarkoitin. Kyllä sen kankaan siihen saa neulottua ihan siististi niin ettei tarvii putkea päälle.

[petrooli]

jaa minä ku en osaa neuloa! aattelin putkea senkin vuoksi että ei olisi niin arka jos sattuu öljyä sun muuta roiskahtelemaan sen päälle.

[Donna 28]

On joku maalannut jo ennen minua ja minäkin jo muutaman vuoden (6)
putket, toissa kesänä tuli "paisuntassäiliöm" reiästä vettä suihkuna kun
slurputtelin lähes tyhjäkäynnilla Haminan lahden nopeusrajoitusaluetta kohti Yrjösenpohjan venepaikkaani, viimeistään silloin, kun olin sammutta-massa konetta. Katsottiin sitten kaikenmaailman kemiallisilla testeillä onko kannentiiviste kajahtanut 61-mallisesta kolmepyttyiseisestä Perkingsistäni, testien mukaan ei. Ajelin koko kesän ja joka kerta sama homma samasta paikasta alkaen, eikä muualla missään tätä keittämistä.
Alkoi vähin erin nyppiä. Viime kesänä laskin veneen vesille, kuvitelmalla,
että josko se ilmiö olisi talven aikana hävinnyt. Tammion reissun heitettyäni tulin Haminan nopeusrajoitusálueelle ja ennen siltoja alkoi nesteet purkautua (Veli-Matti, tiedäthän ne sillat). Rupes kaikenmaailman konemiesten neuvot risomaan, tempasin kannen irti ja vein sen Kouvolan Dieseliin ja vot, olihan siellä kansi kyrvähtänyt pahvin (kupari) halkeaman vuoksi, oikaistiin ja laitoin paikoilleen ja nyt taas pelittää. Tarinan opetus on se, että Haminalainen dieselyritys ei kemiallisilla testeillään löytänyt kansivikaa, eikä kone kyllä keittänytkään, venesatamassa tuntitolkulla sitä ilman vaihteen vastusta eri kierroksilla käytettäessä. Opetus oli myös se, että älä usko, vaikka ystäviä ovatkin,
näihin konemiehiin, vaan pidä pääsi. Nimittäin tiesin koko ajan, mikä konetta vaivasi, mutta suuren remontin pelossa etsin kavereilta takaportteja ja oiko teitä. Maalaus n. 10 vuoden aikana kölijäähdytysputkiin ei ollut ainakaan se näkyvä syy kannentiivisteen halkeamaan ja kannen osittaiseen vääntymään. Tosin puhdistan, aloitin
tänään, putket veneen alla, jos niiden maalaus olisi vaikka osasyy - tiedä
häntä. Juhannukseksi vesille. En aja, jos otan.
Donna 28

[TeddyDiver]

Professional Boat Builderissa oli Dave Garrin artikkelit sekä kölijäähdytyksestä että kuivasta pakoputkesta. Aikasen hyvät ja tyhjentävät ohjeet.
http://www.proboat.com/digital_issues.html
Ja sitten valitsee issue 111 (kölijäähdytys) tai 112 (kuiva pakari) ja klikkaa Contents jne...

[Avilla]

Kuparin lämmönjohtavuus 393 W/m asteC, hopea 420
Raudalla 79, teräksellä 45, 18/8 teräksellä 17.
Alumiini 230, duralumiini 170.

Näinhän se oli fysiikan oppitunnillakin, että kuparinaula tippui paljon ennen rautanaulaa sormista, kun niiden toista päätä pidettiin samassa kuumuudessa. Jos tuo lämmönjohtavuus on oleellinen asia putken pituutta (= pinta-alaa) määrittäessä, niin huonolta näyttää rosterin kannalta.

Kyllähän tuo osoittaa selvästi, että fysiikan lait on otettava huomioon. Naapurin ukko teki hapiksesta tyylikkään lämmönvaihtajan, mutta joutui vaihtamaan sen kupari/tai messinkiseen oikeaan, kun ei toiminut ollenkaan. Ja yllä näkyy syykin. Kun rosteri on huono siirtämään lämpöä, sitä ei pidä käyttää. Virtausnopeuden kasvattaminenkin on utopiaa kun väliaine on väärä, ja mitä järkeä tehdä 10-20 kertaa suurempi pinta-alaltaan oleva lämmönsiirtojärjestelmä jos oikealla ainevalinnalla saa toimivan ?
Kupari/pronssi rulettaa näissä hommissa ! Hapiskuoren sisällä voi olla pronssisydän ( kennosto ) mutta lämmönSIIRTO tapahtuu silloin oikean materiaalin kautta.

Aika monissa troolareissa/jaaloissa sun muissa on ihan vissiin rautaputkilla hoidettu tuo "kiertoputkisto", ainakin se kestää kolhuja paremmin kuin ohut kupariputki. Pienissä veneissä en ole systeemiä nähnyt. Systeemihän on liian yksinkertainen ja toimiva joten sitä ei veneliikkeiden kannata mainostaa :-)

[Avilla]

kierreltyäni rautakauppoja sun muita päädyin seuraavaan ratkaisuun
putkenympärille sitäkivivillaa jossa on verkko ja folio, sitten löysin tamrex nimisestä firmasta tulityökangasta joka kestää 1000 astetta lämpöä.
eli villä kiedotaan mahd tiiviisti putken ympärille ja sen päälle tuo kangas tiukasti, ja voisihan siihen päälle vielä iilmastointiputkenkin laitaa, ni olisi siistimpi.
kuulostaako aivan pahalta?
eimuuten ollu edes ihan sikakallista tuo kangas hiukka yli 20e neliö.

Kuulostaa hyvältä, kerrohan millä se kangas kannattaa ommella ? Olisko kuparilanka sopiva materiaali ?