Kantotasojen suunnittelu

[Mile]

Noissa pitkän kapeissa kantotasoissa voisi sen laudan ja rungon välisen tilan täyttää vaikka finfoamilla ja laminoida päältä... sittenhön se muistuttais noide lentoveneiden rungon peräosaa. Sinne rakoon muodostuu melkoinen kierrepyörre joka myös imee vettä ylös runkoa ja lisää vastusta. Sen pyörteen kun saa pois niin tasoista saa vielä lisää irti.
Noist Matin linkin tasoista siis.

Kulmalistankin voi vielä laittaa, sen verran ylös ja reilustu perästeeviin saakka sille korkeudelle missä vesiraja kulkee silloin kun veneellä pusketaan normaalilla runkonopeudella, eli missä aalto kasvaa ja perä painuu., Silloin se ei jarruta hiljempaa ajaessa, mutta lissää kantoa ja vähentää vastusta kun vauhtia pukkaa lisää.

[esa karpoff]

Näissä Tenon veneissä on kantotaso (siipi) ollut jo vuosikymmeniä.
Siipi on aavistuksen V-mallinen (~2¤) jotta kurvissa ei imisi vettä.
Moottorin ollessa sammutettu siipi nousee muutaman sentin veden yläpuolelle (2-5cm) ja taas ajossa veneen perä painuu samanverran. Siipi ottaa veneen painon perään ja virtavastus pienenee, ajovauhti samalla kasvaa merkitsevästi. Asennus pitää olla tarkka, jotta kavitointia liitoksiin ei tule. Myös eriliset takatuet veneeseen ovat tarpeelliset kestävyyden takaamiseksi.
Ps.
Takapainossa vauhdikkaita peruutuksia tulee tällä tasolla varustettulla veneellä välttää. Arvannette miksi?

[raimå]

Oho, siinä on ainakin tasoa vaikka muille jakaa:)

No kyllähän se järkikin sanoo että taso kuin taso niin ei se perä pääse uppoamaan enää niin helposti. Noin isoa ei varmasti kannata edes miettiä isoon fiskariin. Uskon että rungon myötäiset 0-30cm siivekkeet toimivat kaikissa olosuhteissa parhaiten. Saas nähä kerkeääkö keväällä ruuvaamaan...

[esa karpoff]

Fiskari on aivan eri juttu, siihen riittänee tuo 30cm pitkä ja veneen levyinen taso.
Tenolainen on alunperin soutuvene, ja huippuominaisuudet siinä soutaen onkin.
Ajossa siitä tulee toinen vene. Kapea perä ei kanna, vaan paino laskeutuu tasolle.
Tällaisella tasolla ja kympin v-maxilla varustettuna nousee se kovia koskia ylös, niin että on hatusta pidettävä kiinni

[Wave]

Oma veneeni on "puoliliukuva pellinkiläinen" keulakajuuttavene jossa matkavauhti on 15 solmua tyhjänä ja 16 solmua keula tavaraa täyteen pakattuna, siis samoilla kierroksilla. Veneen ajoasento on hyvä näillä nopeuksilla, mutta virtaus ei kuitenkaan irtoa perästä missään vaiheessa vaikkakin peräaalto alkaa jo näyttämään plaanaavalta veneeltä. Vene ei myöskään nouse ylös veden päälle plaaniin vaan keula halkaisee komeasti eteen tulevan veden. Tämä on se ajoasento mihin vene on alunperin suunniteltu, vaikkakin konetehoa on hieman enemmän kuin alunperin. Kaasua lisättäessä perä painuu aluksi jonkun verran mutta asettuu sitten tiettyyn asentoon, jossa pysyy kierrosten kasvaessa.

Vesi virtaa pitkin veneen runkoa tasaisesti keulasta perään. Kaikki esteet jotka estävät virtausta varmasti hidastavat vauhtia. Kantotaso veneen perässä kampeaa perää ylös niin kuin trimmilevyt plaanaavissa veneissä, mutta helpommin saman vaikutuksen saa juuri lisäämällä painoa keulaan. Tällöin potkurikin saa vettä juuri niin kuin tekijä on sen suunnitellut.

Liukuvan veneen saa plaaniin kymmenen solmun kieppeillä kun laskee trimmit aivan ala-asentoon ja trimmaa moottorin alas. Vesi kuitenkin pyörteilee rajusti ja tehoa tarvitaan rutkasti. Plaanataan siis jarrut päällä. Vastaavassa tilanteessa ollaan fiskarissa jossa kantotaso kampeaa vettä.

Olen mietiskellyt jonkinlaisia listoja veneeseen asennettavaksi, kuitenkin ajonaikaisen kiikkeryyden hillitsemiseksi ennemmin kuin ajoasennon muuttamiseksi. Tästä olen kysellyt toisaalta keskusteluissa.

Ps. Eikö kukaan ole mitannut tasojen vaikutusta omassa veneessään kun rannat tuntuvat olevan täynnä tasoilla tuunattuja veneitä, mutta täällä keskusteluissa keskustellaan lähinnä teoriassa.