painelaakerin kiinnitys runkoon

[simo]

Tuo muuttuisi lähes optimaaliseksi tekemällä vinotuet tai umpikolmiot laakerin
kiinnityksen läheltä moottoripetiin tai johonkin pitkittäisjäykkääjään.

Tuo pythondrive on silti vain kumipuslien välissä kiinni tuossa rungossa, eli jos se laakeripesä haluaa vääntelehtiä, se tekee sen.

mikä saa tuollaisen rakenteen elämään hallitsemattomasti.

näin olisi jos tuki olisi tehty pellistä. 10mm teräslevy ei vääntelehdi hallitsemattomasti.

[CC]

Ok, mulla ei katsoessa näkynyt kuin se valokuva ja siitä ei näkynyt laakerin
alta, että se on yhtä palaa. Nyt toisella kertaa näkyi myös tuo piirros.
Luulin siis, että se on tehty kahdesta lapusta kumpikin puoli erikseen.

näin olisi jos tuki olisi tehty pellistä. 10mm teräslevy ei vääntelehdi hallitsemattomasti.

Tuohon sen verran, että kyllä toisesta päästä kiinnitetty ratakiskokin taipuu
tuulessa.

[Kuulapää Wiku]

Mielestäni simon toteutus painelaakerista on toimiva, se 10mm levy ei kyllä taivu mihinkään. Kyllä meistä nyt jokainen taivuttaa 10mm levyä, kunhan vaan on tarpeeksi vipuvartta. Tossa simon tuessa vartta on ehkä 10-15cm.

[RistoA]

Noh niinno..

Opettelin pienenä näitä kuormitusjuttuja ajattelemaan, kun suunnittelin nostureita. Wanha Tietäjä suositteli hahmottamaan rakenteita kumilevyinä. Jos rakenne on sellainen, että sillä on mahdollisuus joustaa, niin se joustaa.
Huonoja ratkaisuja voi parantaa joko lisäämällä osien paksuutta, tai käyttämällä järkeä. Kumpikin mahdollisuus on yhtä toimiva. Järjenkäytöllä saadaan kevyempi (=halvempi) tai pitkäikäisempi ratkaisu, joka kestää värähtelyjä eli tärinää.
Simon rakenne toimii aivan mainiosti, jos se on tehty kyllin järeästä matskusta ja saumat on vahvat. Painollahan ei tässä ole mitään väliä.
Jos jossian vaiheesa ilmenee värähtelyongelmia tai muuta vaivaa, niin ne saattaa olla tuon rakennertkaisun johdannaisia.

Risto

[TeddyDiver]

Noi värinät ja resonansit on joskus aika yllättäviä ilmiöitä, eikä aina ennustettavissa insinööritieteillä. -80 luvulla IVO rakensi tosta tunturin yli voimalinjaa Norjaan, ja semmosista A tyyppisistä tolppasydeemistä tuppas noi vaaka pienat katkeileen. Pystytolpat oli puutolppia ja pienat 150mm kanttiinsa terästä. Vaihtovat paksumpaan seinämävahvuuteen, ei vaikutusta. Poikki paukahti tunturin tuulessa..
Poromies tuli ja käski kietoa köyden pienan ympärille harvakseltaan..
Pienen naureskelun ja piruilun jälkeen kokeilivat, eikä o ykskään palkki katkennu sen jälkeen...
Eli mitä tapahtu että tuuli synnytti aerodynaamisen resonanssin palkin ympärille kun ilmavirta ja palkki alko värähteleen samalla taajuudella, ja siinä ei materiaalin paksuudella ollu mitään muuta merkitystä kun taajuus laski vähän alemmaks (niinku kitarankieli). Köysi sen sijaan rikkoi aerodynamiikan eikä koko ilmiö päässy ees alkamaan...

[Notreal]

Samaisesta syystä näkee korkeita piippuja joiden yläpäässä kiertää sellainen harva kierre....

[Veli-Matti]

Minä en mennyt siihen halpaan että tuo Simon painelaakerin peti olisi liian hentoinen. Ensimmäisenä ajatuksena oli että "eihän nyt Simo voi tyritä noin helpossa asiassa..." ja toisena tsuumailin konetehoa (n. 80hp) akselin vahvuuteen ja siitä päättelin että peti on n. 12mm terästä ja sen pitäis kestää. Tosin olisin värkännyt samantien ylä ja alareunaan kolmiotuet molemmin puolin niin olisi tullut nätimpi ja "vähä sääkerimmi tehyn näkönen".
Onko tuo sinkitys raypullosta vai ihan upottamalla tehty?

[simo]

50hp.

kuumasinkitys upottamalla.

[Donna 28]

Pirun hyvä keskustelu, empä olisi ymmärtänyt tätäkään, siis painelaakerin kiinnittämistä ja tukemista. Se on joka tapauksessa tämän kevään juttuja minunkin veneeni osalta, meni se veteen tai ei.
Donna 28