Selvähän se on että kierretanko on melkoinen viila kun se jurskuttaa puuta edestakaisin...
Pitää taas tehdä hemmetin tyhmä kysymys että oppisi jotakin uutta:
Ei kait purkkarin kölirakenne vaan ole sellainen että köli (ja kölipultit) pääsevät helkkasemaan edes takaisin reiissä? Ainoastaan silloinhan kierretangolla olisi mahdollista viilata reiät isommiksi. Ainakin minun maalaisjärkeni sanoo että pulttien pitää olla kiinni vedettynä siten että olipa vene kuiva tai märkä niin köli ei pääsee liikkumaan mihinkään suuntaan.
Kierretangon (tai paremminkin puun) suojaamiseen reiässä on olemassa helpompikin konsti kuin jokin massa. Otetaan vain mallia rakennuksilla jo kohta 100 vuotta olleista valupulttien suojaholkeista. Jätetään suojaholkki muutaman millin lyhyemmäksi (ja ulkohalkaisijaltaan pienemmäksi) kuin reikä että puulla olisi elämisen varaa. Silloin on pirun nätti vaihtaa köliä vaikka vuosittain ;)
Teräkset ja kölipultit?
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
peruskynä
- Viestit: 2
- Liittynyt: 10.08.2004 2:36
- Paikkakunta: Turku
Ei kai moisten kölipulttien materiaalinvalinta ole näin tieteellistä.
Jos seurataan metallien sähkökemiallista järjestystä, ei mikään sovi minkään kanssa. Ja merkittävää syöpymistä kaiketi esiintyy, kun metallit jonkin sähköäjohtavan nesteen (elektrolyytin) välityksellä tekemisissä toistensa kanssa.
Itse valaisin huoletta ruostumattomat tapit ja vaikka ylilujat. Kun rupeaa tekemään, ei lujuuden kannalta suurehkosta halkaisijasta tarvitse huolehtia. Ruostumaton teräs on lujaa ja sitkeätä, huomattavasti tavanomaisia sonkittyjä terästankoja lujempaa. Ja aines saa olla vaikka sitä kierretangosta leikattua. Pelkkä kierre ei välttämättä riitä varmistamaan 'aivanvarmaa' pitävyyttä, joten tankojen alapäähän vain jokin 'jarru', mutteri, prikka tai vaikka väännät pään hiukan mutkalle, jos pystyt. Pronnsitapit ovat turhaa hömpötystä, ei niitä siellä kölissä kukaan arvosta, eivätkä ole lujiakaan...
En tiedä. onko tarpeen kantaa puun elämisen suhteen huolta. Jos ja kun sellaista tapahtuu, voi todella olla vaikeata irrottaa köliä myöhemmin, jos reiät panttaavat. Lienee helpompi tehdä puuhun reiät kuin lyijyyn, ja myös väljät reiät. Jonkun mainitsema (ohut) holkki voisi olla paikallaan ainakin osan matkaa (ylhäällä ja alhaalla) kierteiden, tai pahemminkin puun suojana. Ja se vapaa välys puureikien ja kierretapin välissä vain täyteen jotakin pehmeää (öljy-, maali-, öljykitti-)tököttiä, joka ainakin vie tilan mahdolliselta vesitäytökseltä. Ja reikien alapään seutu tiivistemassalla vesitiiviiksi, samoin yläpään kiinnitysmutterien aluslaatat. Ja mutterit piukkaan, ettei mikään hölsky! Eikä pitäisi vuotaa, vaikka vene vähän eläisikin!
Peruskynä
Jos seurataan metallien sähkökemiallista järjestystä, ei mikään sovi minkään kanssa. Ja merkittävää syöpymistä kaiketi esiintyy, kun metallit jonkin sähköäjohtavan nesteen (elektrolyytin) välityksellä tekemisissä toistensa kanssa.
Itse valaisin huoletta ruostumattomat tapit ja vaikka ylilujat. Kun rupeaa tekemään, ei lujuuden kannalta suurehkosta halkaisijasta tarvitse huolehtia. Ruostumaton teräs on lujaa ja sitkeätä, huomattavasti tavanomaisia sonkittyjä terästankoja lujempaa. Ja aines saa olla vaikka sitä kierretangosta leikattua. Pelkkä kierre ei välttämättä riitä varmistamaan 'aivanvarmaa' pitävyyttä, joten tankojen alapäähän vain jokin 'jarru', mutteri, prikka tai vaikka väännät pään hiukan mutkalle, jos pystyt. Pronnsitapit ovat turhaa hömpötystä, ei niitä siellä kölissä kukaan arvosta, eivätkä ole lujiakaan...
En tiedä. onko tarpeen kantaa puun elämisen suhteen huolta. Jos ja kun sellaista tapahtuu, voi todella olla vaikeata irrottaa köliä myöhemmin, jos reiät panttaavat. Lienee helpompi tehdä puuhun reiät kuin lyijyyn, ja myös väljät reiät. Jonkun mainitsema (ohut) holkki voisi olla paikallaan ainakin osan matkaa (ylhäällä ja alhaalla) kierteiden, tai pahemminkin puun suojana. Ja se vapaa välys puureikien ja kierretapin välissä vain täyteen jotakin pehmeää (öljy-, maali-, öljykitti-)tököttiä, joka ainakin vie tilan mahdolliselta vesitäytökseltä. Ja reikien alapään seutu tiivistemassalla vesitiiviiksi, samoin yläpään kiinnitysmutterien aluslaatat. Ja mutterit piukkaan, ettei mikään hölsky! Eikä pitäisi vuotaa, vaikka vene vähän eläisikin!
Peruskynä
Peruskynä
-
Pekka Huhta
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14.04.2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Kyllähän totta on, ettei asioista kannata tehdä sen monimutkaisempia kuin ne ovat. Itserakentaja pakkaa usien ottamaan isot paineet yksittäisten komponenttien valinnasta. Samahan se on taloa rakentaessa, sitä on poloinen remppareiska sekaisin kuin seinäkello kun markkinamiehet työntää esitettä toinen toistaan hienommasta värkistä ja tarvikkeesta.
Puuvenepuolella valinnan vaikeutta lisää se, ettei kukaan tule edes erikseen tyrkyttämään niitä veneisiin sopivia spetziaaliratkaisuja eteen vaan nämä "vanhanaikaiset" jutut pyritään korvaamaan kaupasta löytyvillä standardituotteilla.
Kierretankopropagandaa:
Kyllähän kölipultti on tiukalla eikä sen periaatteessa pitäisi liikkua mihinkään. Niin mää luulin. Suomenlinnassa purettiin kaljaasin konehuoneesta sinne tehtyjä kierretankokorjauksia ja tankojen reiät olivat kaikki kuluneet yli-isoiksi ja pahan näköisiksi vaikka korjauksen alun perin tehnyt kaveri vannoi että tangot oli niin tiukalla että ne oli lyöty lekalla paikalleen. Kuten sanottua, kölipultin vaihto on venehommissa niitä nittumaisimpia töitä ja sitä on ihan turha vaikeuttaa entisestään liimailemalla pultti reikäänsä. Kitit toimii aikansa, mutta kun puhutaan viidenkymmenen vuoden kestoiästä niin tässä maailmassa ei olekaan sellaista kittiä joka sen varmuudella kestää.
Ensimmäinen oire kölipulttien huonosta kunnosta on että pultin juuresta kölitukin alta alkaa vuotamaan ruosteista vettä. Kun vuoto alkaa, pultin ohi virtaa koko ajan enempi vettä ja korroosionopeus kasvaa moininkertaiseksi kun uutta hapekasta vettä virtaa ruostuttamaan pulttia. On ihan turhaa nopeuttaa tätä tapahtumaa sillä että tukkii reikään kittiä ja toivoo että se siellä vuotamatta pysyy. Kun pultin alapäässä roikkuu puolen tonnin lyijyklimppi niin kyllä se siellä osaa aallokossa siirtyillä ja rytkytellä ruuvinreikiä isommaksi.
Rosteritangolle voi muuten tehdä kivan korroosiotestin: Laittaa pari paksua kuminauhaa tangon ympärille niin tiiviisti kun menee ja loiskauttaa viikoksi mereen. Vaikka muu keppi ei ole moksiskaan niin se kuminauhojen alla ollut hapeton alue on ihan musta ja syöpyneen näköinen. Mikäs kitti valitaan ettei samaa pääse käymään kölipultissa?
No, kukin autuaaksi uskollaan. Itse laittaisin sitä tavaraa mitä kuvassa on neuvottu, koska sen on suunnittelija laskenut, sen lujuus takuulla piisaa, se on kierretangon jälkeen edullisin vaihtoehto ja kierretanko ei mielestäni tähän paikkaan kuulu.
Voihan sen toki tehdä vaikka tuosta Jommin mainitsemasta Monelista jos haluaa viimeisen päälle finessiä ja on valmis siitä maksamaan. Samalla kyllä on syytä vaihtaa kaikki veneen kiinnikkeet pronssiin ja muutenkin ruveta fiinistelemään, koska on hönttiä laittaa yhteen paikkaan mahdottoman hyvää kamaa ja muualle tavallista. Se on vähän sama kuin kasata pari vuotta kestävä lasten vaneriruuhi sikakalliilla pronssiruuveilla kun ne on "parhaita".
(Monel on kupronikkeli, kuparin ja nikkelin seos. Sitä käytetään kun halutaan "vielä parempaa kuin pronssi" ja se maksaa jopa pronssiin verrattuna sikamaisen paljon. Hyvää työstettävää, kestävyydeltään lähes ikuista mutta ikävä kyllä hirveän kallista. Itselläni ei ole koskaan ollut sellaisia rahoja että olisin omakohtaista kokemusta tuosta aineesta hankkinut :)
Yleisjuttua kölipulttien vaihdosta löytyy lehdestä 3/2002 ja kölinvaihtoprojektin artikkeleita taitaa olla siitä vuosi eteenpäin. Laitoin yleisartikkelin vanhan oikovedoksen nyt ainakin tilapäisesti osoitteeseen
http://www.puuvene.net/apu/PV3-02s50-55KOLI.pdf
Pekka
Pekka
Puuvenepuolella valinnan vaikeutta lisää se, ettei kukaan tule edes erikseen tyrkyttämään niitä veneisiin sopivia spetziaaliratkaisuja eteen vaan nämä "vanhanaikaiset" jutut pyritään korvaamaan kaupasta löytyvillä standardituotteilla.
Kierretankopropagandaa:
Kyllähän kölipultti on tiukalla eikä sen periaatteessa pitäisi liikkua mihinkään. Niin mää luulin. Suomenlinnassa purettiin kaljaasin konehuoneesta sinne tehtyjä kierretankokorjauksia ja tankojen reiät olivat kaikki kuluneet yli-isoiksi ja pahan näköisiksi vaikka korjauksen alun perin tehnyt kaveri vannoi että tangot oli niin tiukalla että ne oli lyöty lekalla paikalleen. Kuten sanottua, kölipultin vaihto on venehommissa niitä nittumaisimpia töitä ja sitä on ihan turha vaikeuttaa entisestään liimailemalla pultti reikäänsä. Kitit toimii aikansa, mutta kun puhutaan viidenkymmenen vuoden kestoiästä niin tässä maailmassa ei olekaan sellaista kittiä joka sen varmuudella kestää.
Ensimmäinen oire kölipulttien huonosta kunnosta on että pultin juuresta kölitukin alta alkaa vuotamaan ruosteista vettä. Kun vuoto alkaa, pultin ohi virtaa koko ajan enempi vettä ja korroosionopeus kasvaa moininkertaiseksi kun uutta hapekasta vettä virtaa ruostuttamaan pulttia. On ihan turhaa nopeuttaa tätä tapahtumaa sillä että tukkii reikään kittiä ja toivoo että se siellä vuotamatta pysyy. Kun pultin alapäässä roikkuu puolen tonnin lyijyklimppi niin kyllä se siellä osaa aallokossa siirtyillä ja rytkytellä ruuvinreikiä isommaksi.
Rosteritangolle voi muuten tehdä kivan korroosiotestin: Laittaa pari paksua kuminauhaa tangon ympärille niin tiiviisti kun menee ja loiskauttaa viikoksi mereen. Vaikka muu keppi ei ole moksiskaan niin se kuminauhojen alla ollut hapeton alue on ihan musta ja syöpyneen näköinen. Mikäs kitti valitaan ettei samaa pääse käymään kölipultissa?
No, kukin autuaaksi uskollaan. Itse laittaisin sitä tavaraa mitä kuvassa on neuvottu, koska sen on suunnittelija laskenut, sen lujuus takuulla piisaa, se on kierretangon jälkeen edullisin vaihtoehto ja kierretanko ei mielestäni tähän paikkaan kuulu.
Voihan sen toki tehdä vaikka tuosta Jommin mainitsemasta Monelista jos haluaa viimeisen päälle finessiä ja on valmis siitä maksamaan. Samalla kyllä on syytä vaihtaa kaikki veneen kiinnikkeet pronssiin ja muutenkin ruveta fiinistelemään, koska on hönttiä laittaa yhteen paikkaan mahdottoman hyvää kamaa ja muualle tavallista. Se on vähän sama kuin kasata pari vuotta kestävä lasten vaneriruuhi sikakalliilla pronssiruuveilla kun ne on "parhaita".
(Monel on kupronikkeli, kuparin ja nikkelin seos. Sitä käytetään kun halutaan "vielä parempaa kuin pronssi" ja se maksaa jopa pronssiin verrattuna sikamaisen paljon. Hyvää työstettävää, kestävyydeltään lähes ikuista mutta ikävä kyllä hirveän kallista. Itselläni ei ole koskaan ollut sellaisia rahoja että olisin omakohtaista kokemusta tuosta aineesta hankkinut :)
Yleisjuttua kölipulttien vaihdosta löytyy lehdestä 3/2002 ja kölinvaihtoprojektin artikkeleita taitaa olla siitä vuosi eteenpäin. Laitoin yleisartikkelin vanhan oikovedoksen nyt ainakin tilapäisesti osoitteeseen
http://www.puuvene.net/apu/PV3-02s50-55KOLI.pdf
Pekka
Pekka
-
laitinenp
- Viestit: 383
- Liittynyt: 11.01.2004 0:58
- Paikkakunta: Joensuu
Tampereella oleva http://www.keskipakovalu.fi/ tarjoaa
PROMET 5 laakeripronssia EN 1982-CuSn5Zn5Pb5-C-GC:
"Meiltä löytyy 20 mm punametallitankoa (PROMET 5) 2 metrin tankoina
varastosta. Hinta: 6,40 €/kg alv 0%"
Metri painaa taulukon mukaan 2,8kg joten metrin hinnaksi tulee 19,2€
+ alv. Pikkuisen kalliimpaa kuin se kierretanko, kierretangon myyjä ei tosin täsmentänyt mitä teräslaatua hänen mainitsemansa "haponkestävä" on. (sen takia laitoinkin sen lainausmerkkeihin eka viestissä).
Muita laatuja näyttää olevan siellä luettelossa esim. tinapronssi, lyijytinapronssi ja alumiinipronssi. Tinapronssi ja alumiinipronssi olisivat
ilmeisesti korroosionkestävyydeltään vähän parempia kuin tämä punametallitanko.
Oliskohan viisainta ostaa ne kölipultit tuolta keskipakovalusta, tehdä ne kierteet ja käyttää muissa pulttauksissa kierretankoja (esim. takasteevi, polviot). Hukkapätkistä voi sitten askarrella kaikenlaista kivaa, esim. peräsinpinnan kiinnityksen jne.
- Petri
PROMET 5 laakeripronssia EN 1982-CuSn5Zn5Pb5-C-GC:
"Meiltä löytyy 20 mm punametallitankoa (PROMET 5) 2 metrin tankoina
varastosta. Hinta: 6,40 €/kg alv 0%"
Metri painaa taulukon mukaan 2,8kg joten metrin hinnaksi tulee 19,2€
+ alv. Pikkuisen kalliimpaa kuin se kierretanko, kierretangon myyjä ei tosin täsmentänyt mitä teräslaatua hänen mainitsemansa "haponkestävä" on. (sen takia laitoinkin sen lainausmerkkeihin eka viestissä).
Muita laatuja näyttää olevan siellä luettelossa esim. tinapronssi, lyijytinapronssi ja alumiinipronssi. Tinapronssi ja alumiinipronssi olisivat
ilmeisesti korroosionkestävyydeltään vähän parempia kuin tämä punametallitanko.
Oliskohan viisainta ostaa ne kölipultit tuolta keskipakovalusta, tehdä ne kierteet ja käyttää muissa pulttauksissa kierretankoja (esim. takasteevi, polviot). Hukkapätkistä voi sitten askarrella kaikenlaista kivaa, esim. peräsinpinnan kiinnityksen jne.
- Petri
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02.07.2003 8:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
-
Jommi
- Viestit: 245
- Liittynyt: 15.04.2003 0:10
- Paikkakunta: Helsinki
Tämä on kaikki mielenkiintoista tietoa. Metallien kanssa tulee touhunneeksi niin vähän, että näkemykset jäävät aika pinnallisiksi.
Heräsi kysymys: Onko nyt niin, että "rakokorroosio" on ominaista nimenomaan "ruostumattomille" teräksille (haponkestävää tai ei)? Jos niin on, niin nehän eivät silloin kelpaa kölipultin materiaaliksi.
Toinen kysymys samaa asiaa sivuten: Voidaanko kölipultit tarkistaa röntgenlaitteilla? Olen kuullut tarinoita aiheesta, mutta lienevätkö pelkkää legendaa?
Heräsi kysymys: Onko nyt niin, että "rakokorroosio" on ominaista nimenomaan "ruostumattomille" teräksille (haponkestävää tai ei)? Jos niin on, niin nehän eivät silloin kelpaa kölipultin materiaaliksi.
Toinen kysymys samaa asiaa sivuten: Voidaanko kölipultit tarkistaa röntgenlaitteilla? Olen kuullut tarinoita aiheesta, mutta lienevätkö pelkkää legendaa?
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02.07.2003 8:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
-
ses
- Viestit: 91
- Liittynyt: 19.04.2003 13:56
Moi
itse olen vaihtanut yhteensä neljä 3/4" pulttia 20 mm:n pulteiksi. Vanhat ovat olleet vuodesta 63 paikallaan ja syöpyneet enimmillään n. 2 mm (siis yhteensä 4 mm...).
Teetin samalla kertaa kaikki pultit samasta raudasta kuin vanhatkin; eiköhän ne mun veneenkäyttöiän kestä. Kierteytin ja galvanoitin. Kierteet piti sitten avata uudelleen kun siihen ei mutteri enää mennytkään... (kölissä on taskut niin että tulee mutterit molempiin päihin).
Viime talvena yksi kaveri rannassa röntgeytti melkein satavuotiaan saaristoristeilijän pultit ja totesivat ettei ole kiirettä vaihtaa... kuulemma siinä olisi näkynyt myös lahopuu, päättelivät että kölipuukin on vielä tervettä. Joku on kyllä joskus nähnyt hyväksi kuiduttaa osan pohjaa sekä ulkoa että sisältä...
Seppo
itse olen vaihtanut yhteensä neljä 3/4" pulttia 20 mm:n pulteiksi. Vanhat ovat olleet vuodesta 63 paikallaan ja syöpyneet enimmillään n. 2 mm (siis yhteensä 4 mm...).
Teetin samalla kertaa kaikki pultit samasta raudasta kuin vanhatkin; eiköhän ne mun veneenkäyttöiän kestä. Kierteytin ja galvanoitin. Kierteet piti sitten avata uudelleen kun siihen ei mutteri enää mennytkään... (kölissä on taskut niin että tulee mutterit molempiin päihin).
Viime talvena yksi kaveri rannassa röntgeytti melkein satavuotiaan saaristoristeilijän pultit ja totesivat ettei ole kiirettä vaihtaa... kuulemma siinä olisi näkynyt myös lahopuu, päättelivät että kölipuukin on vielä tervettä. Joku on kyllä joskus nähnyt hyväksi kuiduttaa osan pohjaa sekä ulkoa että sisältä...
Seppo
-
laitinenp
- Viestit: 383
- Liittynyt: 11.01.2004 0:58
- Paikkakunta: Joensuu
Kölipulttien askartelua
Tilasin sitten lopultakin ne kölipulttitarvikkeet: Keskipakovalu Tampereelta toimitti 22mm, 18mm ja 13mm nikkelialumiinipronssitankoa (NiAp 210) 2 metrin pätkissä, tosin ne jouduttiin lyhentämään vielä tästäkin matkahuollon rahdin takia. Hinta n. 8EUR/kg josta kertyi sitten rahti mukaan lukien 160 euron lasku (huhhuh). Olisipa mielenkiintoista tietää millaisiin kuluihin olisi päädytty galvanoidun rautatangon kanssa.
Sorvasin tangoista neljä 20mm tankoa ja yhden 16 mm tangon duunipaikan ikivanhalla kärkisorvilla. Viime kerrasta sorvin ääressä ehti kulua jotain 25 vuotta (peruskoulun yläasteella) joten hommassa oli poikamaista jännitystä. Pronssi ei kovin kovaa metallia ja pidempiä tankoja sorvatessa oli ongelmia värinän kanssa.
Näiden pitäisi jaksaa pitää 275 kg köli kiinni veneessä. Kaipa tuo riittää ja saa ajaa vähän kivillekin. Materiaalin murtumalujuus on 650N ja murtovenymä 13% (http://www.keskipakovalu.fi/lujuusominaisuudet.htm).
Yritin saada rungon muihin pulttauksiin ostettua haponkestäviä pultteja. Sain kuulla että yli 100mm pituuksien (halkaisija 6, 8, 10mm) saaminen on vaikeaa (toistaiseksi en ole sellaisia mistään löytänyt). Näin ollen näyttää siltä että joudun sorvaamaan myös muut pultit lopuista pätkistä.
- Petri
Sorvasin tangoista neljä 20mm tankoa ja yhden 16 mm tangon duunipaikan ikivanhalla kärkisorvilla. Viime kerrasta sorvin ääressä ehti kulua jotain 25 vuotta (peruskoulun yläasteella) joten hommassa oli poikamaista jännitystä. Pronssi ei kovin kovaa metallia ja pidempiä tankoja sorvatessa oli ongelmia värinän kanssa.
Näiden pitäisi jaksaa pitää 275 kg köli kiinni veneessä. Kaipa tuo riittää ja saa ajaa vähän kivillekin. Materiaalin murtumalujuus on 650N ja murtovenymä 13% (http://www.keskipakovalu.fi/lujuusominaisuudet.htm).
Yritin saada rungon muihin pulttauksiin ostettua haponkestäviä pultteja. Sain kuulla että yli 100mm pituuksien (halkaisija 6, 8, 10mm) saaminen on vaikeaa (toistaiseksi en ole sellaisia mistään löytänyt). Näin ollen näyttää siltä että joudun sorvaamaan myös muut pultit lopuista pätkistä.
- Petri
Viimeksi muokannut laitinenp, 19.04.2005 17:53. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
-
Saima
- Viestit: 502
- Liittynyt: 21.02.2004 10:36
- Paikkakunta: Raasepori
Re: Kölipulttien askartelua
Muistaakseni jonniin verran pitempiäkin oli Espoon Pultissa Kirkkonummella. Mutta johonkin pituuteen ne kyllä yllättäin loppuvat. Sinkittyjä oli hieman pitempiä valmiina, jotakin >300mm. http://www.espoonpultti.fi/laitinenp kirjoitti:Yritin saada rungon muihin pulttauksiin ostettua haponkestäviä pultteja. Sain kuulla että yli 100mm pituuksien (halkaisija 6, 8, 10mm) saaminen on vaikeaa (toistaiseksi en ole sellaisia mistään löytänyt). Näin ollen näyttää siltä että joudun sorvaamaan myös muut pultit tästä materiaalista.
Mielenkiintoista, että uutta purjevenettä siellä tehdään! Hurja urakka varmasti, mutta taitaa tulla hyvä ja uusi. Vaan ei taida olla ihan ensimmäinen vene teon alla sentään?
Manner
-
Matti Laurila
- Viestit: 340
- Liittynyt: 16.04.2003 12:12
- Paikkakunta: Tampere