Puuvene.net

Onkos kellään kokemusta mäntyisten kylkilautojen halkeamien paikkaamisesta riveellä? Olisi ainakin kunnon perinnemateriaali (ja jäi remontista yli aika kieppi) Haulla ei oikein tahtonut asiasta löytyä.

Jos ei ihan hirmuisen tiukkaan hakkaa, niin minun järjellä pitäisi painua kasaan laudan turvotessa halkaisematta sitä toisin kuin sika. Rimottamista en arvaisi lähteä vielä täksi kesäksi tekemään, paatti ollut useamman vuoden kuivilla.

Kun en ole modernien liimojen kanssa pelannut (Sika, uretaanit..), kysyn, onko olemassa märässä hiljalleen kovettuvaa liimaa. Mulla ropleemana on soutuveneen ykköslaudan halkeaminen. Munasin asian, kun jätin veneen pohjapuoli ylöspäin aurinkoon. Ajattelin, ettei Suomessa aurinko paista. Harmiksi lauta halkesi. Huomasin sitten, että se menee kiinni, kun päälle satoi päivän (normaalia Suomessa).
On monta tapaa korjata onkkelma. Ajattelin vain, että laittaisin rakoon jotain märässä hiljalleen kovettuvaa liimaa, ja kastelisin raon kiinni.

Haljennut lauta

Yo sanayhdistelmällä löytyi "Etsi" toiminnolla 18 vastausta...

Ylipäätään vastaukseksi sanoisin että rakoon ei kannata tunkea mitään jos se turpoaa kiinni normaali turvotuksella kohtuullisessa ajassa.
Jos hamppurivettä laittaa halkeamaan sekin voi turvotessaan halkaista lautaa enemmän???

Proof tms bitumimassat ovat niin pehmeitä että ne puristuvat halkeamasta ulos ainakin eka keväänä vesillelaskun jälkeen.
Jos ne jäävät saumaan ne kovettuvat ajan myötä maalien ym vaikutuksesta.

Ennen vesillelaskua halkeaman voi teipata ulkopuolelta. Se estää vuodon kunnes rako turpoaa umpeen.

Jos haluaa pitkäikäisemmän korjauksen, turvotellaan rako umpeen maissa ja sitten jyrsitään rimalle puoleen väliin lautaa (paksuudesta) ura, johon sitten liimataan sopiva rima.

Nortti

Nortin ohje on OK. Muistelen kuulleeni samantyyppisestä ohjeesta, jota kalastajat keväisin käyttivät veneissään; rakoon laitettiin vaseliinia ja teippi ulkopuolelle. Kun rako turposi umpeen, vaseliini luiskahti välistä pois. Eiköhän nämä pyhätpietarit ja ettanit liene
samantyyppisiä aineita. niitä ainakin mainostetaan vanhan veneen pinnallapysyttäjinä.
Henkilökohtaista kokemusta näistä aineista ei ole, olen turvottanut maissa niin kauan kun-
nes vuoto on lakannut.
Donna 28

Vielä jankutan kosteudessa kovettuvaa liimaa. Tää mun propleemi on ihan pieni. Vanha Sulkavan soutujen kilpavene. Sitä ei paljon vedessä liotella. Tiedän suurin piirtein nuo peruskikat. Mutta silti mieli halajaa uusiin kokeiluihin.
-Kerran pulttasimme venesseen suurta köliä. Kaverini sanoi, että käy hakemassa laippojen väliin jotain XX? Sikaa. Sanoi, että se kovettuu kosteudessa. Sanoi myös, että käy pankkiautomaatin kautta. Se oli hyvä neuvo.

Mitenköhän ulkokäyttöön sopiva Eri Keeper pelaisi. Kovettuuko se liian nopeasti. Tai liimaantuuko se liian hitaasti, kun laudat alkavat kuivua? Tekee mieli kokeilla, kun nuo lumet lähtevät.

Muuten muillekin tiedoksi, että apteekista saa pieniä putkiloita Cavitia, sitä mitä laitetaan hammaslääkärissä väliaikaiseen paikkaan. Hinta 6 ecua. Se kovettuu kosteudesta. -Ostin sitä ensi hätään, kun lohjenneen hampaan reuna hankasi kieltä.

Northling kirjoitti:Haljennut lauta
Yo sanayhdistelmällä löytyi "Etsi" toiminnolla 18 vastausta...

Riveen ominaisuuksista minä yritinkin kysellä, kunnon perinnekamana sitä oletettavasti on käytetty kaikkeen anopin villahousuista laivanrakennukseen ja täten myös ehkä halkeamien tukkimiseen.

Moro

No kaikki uretaani liimat ja massat vaativat ilmankosteutta kovettuakseen, mitä enemmän kosteutta sitä nopeammin kovettuu.

Paikkasin kerran yhden kaverin Scyllan pohjan vuodon sukeltamalla pohjan alle sikatuubin kanssa ja pursotttelemalla pohjan vuotavaan saumaan sikaa, tais olla 291 DC:tä sillä kertaa.

Nortti

Sika (polyuretaani-pohjainen) todella kovettu ilman kosteuden vaikutuksesta ja siis myös veden alla. Ongelma on, että sika kuivahtaa veteen päädyttyään nopeammin, kuin lauta turpoaa ja sitten jämähtänyt sika kiilaa lopulta halkeamaa lisää auki, kun lauta turpoaa lisää. Mikäli halkeamaan laittaa sikaa juuri ennen vesillelaskua ja teippaa huolella ulko- ja sisäpuolelta ilmastointiteipillä ilma ja vesitiiviiksi (niin että vesi ei pääse kuivuttamaan sikaa liian nopsaan) niin on jotain mahdollisuuksia. Sikaa saa nykyään myös pikkutuubeissa venetarvikeliikkeistä, jos on vain pikku korjaus kyseessä. Pikkutuubi maksaa noin 10 euroa. Tyyppi Sika 291 sopii tuohon hommaan. Ennen kuin sikaa levittää saumaan pitää pinnat kuurata huolella asetonilla kyllästeöljystä, jotta sika tarttuu.

Kiitos sika- ja uretaani-tiedoista. Kovettuuko uretaanikin kosteudesta. Ainakin joku seinä-vaahto taitaa olla sellaista.
-Ajatus kehittyy. Kun on pienestä soutuveneestä kysymys, turvotuksen voi yrittää suorittaa viereisillä laudoilla ja osittain korjattavalla laudalla. Nyt haapainen vene on suurin piirtein puulla, eli se imee vettä kuin sieni.. Liima, hyvä teippaus ja vielä vaikka jotain ainetta päälle. Sitten vaahtosienellä turvotus. Hauska nähdä. Aion kokeilla.
Eihän noita soutuveneitä kauan rakentele. Mutta en viitsi purkaa ykköslaudan tasolle. Kun kyse on oikeastaan muistoveneestä, Nimimerkki: Soutuneuvos 25 vuoden takaa

Ei Ei EI!

Ensin turvotus ja sitten turvotus ja vielä viikko turvotusta, sitten teippaus ja veteen.
(liimoja tai massoja vain jos se ei turpoa umpeen kolmessa viikossa maissa tai viikossa vedessä)

N

Vielä kevyen soutuveneen laudan korjamisesta. Kun venettä ei lioteta vedessä pitkään. Sillä käydään soutelemassa harvoin. Koko kesän kelluva vene on tietysti eri asia
Vielä yksi idea. Väliin hartsia tai epoksia. Sitten sienellä turvottamalla kiinni. Sitten vasta maalataan kovetinta päälle. Nuo kovettimet tuntuvat pelaavan ainakin jonkin verran sekoittamatta. -Kaikista näistä voisi tehdä ensin testit laudanpätkillä.

Ei taida tuommoiset konstit onnistua. Mielestäni tässä on kaksi vaihtoehtoa: kaikenlaiset massat, kovettuvat tai kovettumattomat joilla saa veden pysymään ulkopuolella. Parempi vaihtoehto tietysti haljenneen laudan korjaus tai vaihto. Enpä usko että saat liimattua halkeamaa kiinni sen turvotessa.

Joo, maailmassa on paljon uskomuksia. Mutta vasta empiirinen koe antaa tietoa, nykykäsityksen mukaan.
Aion kokeilla jotain noista ajttelemistani menetelmistäni. Kunhan lumet ja pakkaset hellittävät.
Kun oikein ajattelee, kaikenlaisia vesiliukoisia liima-aineita on kasveissa ja eläimissä. Luulisi niistä löytyvän jonkin hyvän.

hkhk kirjoitti:Joo, maailmassa on paljon uskomuksia. Mutta vasta empiirinen koe antaa tietoa, nykykäsityksen mukaan.
Aion kokeilla jotain noista ajttelemistani menetelmistäni. Kunhan lumet ja pakkaset hellittävät.
Kun oikein ajattelee, kaikenlaisia vesiliukoisia liima-aineita on kasveissa ja eläimissä. Luulisi niistä löytyvän jonkin hyvän.

Ilman muuta, kerro sitten miten homma sujui!

Pitää muistaa ottaa kuva alkutilanteesta. Sehän tahtoo unohtua innostuksissa.

Vielä lisäajatuksia: Pelaiskohan se, että osittain liimaisi ja läpipulttaisi laudan molemmille puolille rimaparit. Ja kehittelisi pieniä puristimia paljon. Sitten vain liima väliin, ja rako väkisin kiinni kuivana. Hieman voisi hjelpata kostuttamalla muita lautoja. Kaaret ovat vanhaan tapaan kuusesta nauloilla kiinni. Luulen, että paketti antaa periksi.
Vielä korostan, että kyseessä on haapainen soutuvene vene, jossa laudan paksuus on 10 milliä. Limilautainen tietysti.