Puuvene.net

No ni se on sitte toinen puuvene projekti..
6m meriläismalli avo sellainen limitetty sisällepäin sileä ulos..uusittavaa n.5sm ylälautaa 2m matkalla, pinnassa maalintapaista sisältä tervattu..
mitä tekisin..ajattelin että kun järveen sopisi tervaus myös ulkopuolelle..mutta viisaat neuot tarpeen..vai ulkopuoli puulle ja tervaussisälle ulkoa lakalle..tai maali hm..
sivussa miten bernard koneen huolto..hirveä hinku vesille joten puolihoitoa ajattelin tälle keväälle..
t.pedro

Mielenkiintoiselta kuulostaa se laudoitus.Onko se niinkuin joku puoliponttilaudoitus kun ulkopuoli sileä?
Pintakäsittelyyn en ota kantaa vaikka tervattu puu onkin mieleen
Bernardin huoltohan on helppo.Hyvät yksaste sae30 öljyt sisään ja jos viitsii niin aukaisee pakoventtiilin puoleisen kopan ja ruikkii crc:tä tai vastaavaa venttiilinvarteen jousen läpi silloin tällöin.Se kun tuppaa nokeutumaan/pikeytymään ja hirttelee kiinni vanhemmiten bernardeissa.
Sähköboksista kannattaa katsoa kärkien jousiliuska ettei ole kovin ruosteessa...niitä on katkeillut jos on kosteus päässyt muhimaan....se on sellaista terästä.

Moro Pedro

Oliskohan Kumpuselkäläinen tai ainaskin Merikarvialainen.
Siellä käytetään tuota "puoliklinkkeriä".
Jos laudat on vielä naulattu sähkösinkityill nauloilla, jotka on kotkattu sisäpuolelta nii aika varmaa alkaa olemaan syntysija.
http://www.puuvene.net/Lehti/2000-1/kumpuselka1.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Onnea vaan projektille!

Nortti

Juu ja kiitos jo näistä..puolipontti jotenkin menee ohuena limittäin sisällä ja on laadukkaan näköinen joten korjaus vaatii hermoja..ja apuakin..luin sen kumpuselkäläisen sivut, vaikuttais että sen tapainen,, korkea keula..porista päin kuulemma lähtöisin olisko 50 lukua...varmaan sisältä tervailen kun sillä ennenkin..ulkoa vielä mietin jotenkin maalikin kiinnostaa mutta lakkahan se kaunein jos vain saanuo korjaukset kunnolla tehtyä, vene ajatuksen apojalle sellaiseksi kesä hepaksi...kun projekti valmis...itsellä haaveena isompaa ja tietenkin puista...heh..ettei aika tule vanhempana pitkäksi. ja kuntuo meri vetää, nyt ajellaan vielä tämäkesä järvellä...t.pedro

Northling kirjoitti:Moro Pedro

Oliskohan Kumpuselkäläinen tai ainaskin Merikarvialainen.
Siellä käytetään tuota "puoliklinkkeriä".
Jos laudat on vielä naulattu sähkösinkityill nauloilla, jotka on kotkattu sisäpuolelta nii aika varmaa alkaa olemaan syntysija.
http://www.puuvene.net/Lehti/2000-1/kumpuselka1.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Onnea vaan projektille!

Nortti

Olisiko kuitenkin naulattu kuumasinkityillä nauloilla? Sähkösinkityksen paksuus on liian pieni venekäyttöön.

Ostin kerran pohjosen kalareissulla ruåttinpuolelta Pajalasta kirpparilta OVAKO venenauloja
ja ne oli jo laatikossa(avaamaton) osittain ruostuneet ja olivat sähkösinkittyjä.Ne ovat vieläkin verstaalla Ö-hyllyssä kun olivat muutenkin sellaisia lerppuja ja omituisen mallisia etten ole käyttänyt mihinkään.
Poikkespa taas aiheesta

pellamo kirjoitti:Ostin kerran pohjosen kalareissulla ruåttinpuolelta Pajalasta kirpparilta OVAKO venenauloja
ja ne oli jo laatikossa(avaamaton) osittain ruostuneet ja olivat sähkösinkittyjä.Ne ovat vieläkin verstaalla Ö-hyllyssä kun olivat muutenkin sellaisia lerppuja ja omituisen mallisia etten ole käyttänyt mihinkään.
Poikkespa taas aiheesta

Juu en noista nauloista tiedä siellä ne nätisti kotkattuna ovat..pitänee käydä viellä hakemassa yksi veneen raato tuosta lähi rannasta lahonu mutta ainakin noita nauloja täynnänsä, liekö ollut rysän kalastus vene ammoisina aikoina. Tupal kölilla ja limitetty ulospäin tasaperäinen ja tasakeulainen työvene..naulat kuin uusia.vaikka venhosta tulee sopiva kukkapenkki..
Pitäsis tuo ylin lauta vaihtaa osittain hm..mitäköhän puuta siihen käyttäisi..itsellä taapelissa tuppeen sahattua mäntyä parisen vuotta kuivanneena sopiskohan se..
t.pedro

Joo.En tarkoittanut että sulla niitä nauloja oliskaan käytetty.
Käytä korjaukseen samaa puulajia kuin mistä se on tehtykin...vai mitä tarkoitit?

Mun paatissa myös tollainen "outo" rakenne. Lähtöisin pyhämaalta, kalastajan itsesä tekemä. Sisäpuolella vähän kuin laudat olis limittäin, mutta ulkopuolelta taas tasasaumainen.. En tuosta rakenteesta sitten tiedä tarkemmin, muutakuin veistokaarille pelkästään tehty. Niin ja paattihan on veistety vuonna 1935

Tämä "puoliklinkki" laudoitustapa on yleistä Selkämeren rannikolla, Sidebystä luvialle ja todennäköisesti vielä alenpanakin.
Siinä lautoihin höylätään huulle, aivan kuin normaali klinkissä keulassa ja perässä, mutta jatkuen laudoituksen koko pituudella.
Tuossa rakennetavassa, olen joskus ihmetellyt, miten veistäjä on pystynyt arvioimaan sovituksen tiiveyden (sovitteeseen kun ei näe kummaltakaan puolelta). Toki he käyttävät karstahahtuvaa (pumpuli) ja aikaisemmin jopa hirven- ja kotieläinten karvoja suht runsaasti tervalla kyllästäen ja tietenkin kuumasinkityillä (latta) venenauloilla kotkaamalla kiinnittäen.

Oikeastaan hyvä, että perinne on säilynyt kuten jo mainittiin Kumpulainen, ja heidän lisäkseen muutama muukin niitä veistelee.
Enkä tarkoita ettei näitä muuallakin veistettäisi, mutta perinteisesti alue on näinkin suppea.

Kun mietin niin mun mielestä sen pitäis näyttää molemmin puolin silloin tasasaumaiselta(poislukien naularivi)
jos ajaa huullokset molempien lautojen syrjiin niinkuin limisaumaisessa aivan päissä.

pellamo kirjoitti:Joo.En tarkoittanut että sulla niitä nauloja oliskaan käytetty.
Käytä korjaukseen samaa puulajia kuin mistä se on tehtykin...vai mitä tarkoitit?

Ok pitänee selvittää puulaji..mutta eiköhän tuo vanhaa kunnon pohojesessa kasvanutta petäjää liene..
Minun petäjäni hiukan harvemmalla vuosirenkaalla..mutta varmaan jos sen siihen saan nätisti istuun kestää seuraavalle omistajalle..
kansan vene kiehtoo kyllä ja kauniitahan aihioita tuolla pyörii..
nyt vain hiukan säästän ensiksi..
ja energiat että olis pertsalle ja kilulle kesäpaatti.pedro

Simon kirjoitti:Tämä "puoliklinkki" laudoitustapa on yleistä Selkämeren rannikolla, Sidebystä luvialle ja todennäköisesti vielä alenpanakin.
Siinä lautoihin höylätään huulle, aivan kuin normaali klinkissä keulassa ja perässä, mutta jatkuen laudoituksen koko pituudella.
Tuossa rakennetavassa, olen joskus ihmetellyt, miten veistäjä on pystynyt arvioimaan sovituksen tiiveyden (sovitteeseen kun ei näe kummaltakaan puolelta). Toki he käyttävät karstahahtuvaa (pumpuli) ja aikaisemmin jopa hirven- ja kotieläinten karvoja suht runsaasti tervalla kyllästäen ja tietenkin kuumasinkityillä (latta) venenauloilla kotkaamalla kiinnittäen.

Oikeastaan hyvä, että perinne on säilynyt kuten jo mainittiin Kumpulainen, ja heidän lisäkseen muutama muukin niitä veistelee.
Enkä tarkoita ettei näitä muuallakin veistettäisi, mutta perinteisesti alue on näinkin suppea.

Hei tuo kuvasi missä maali päällä onkos miten tällätty ja mitä maalia..
t.pedro

pellamo kirjoitti:Kun mietin niin mun mielestä sen pitäis näyttää molemmin puolin silloin tasasaumaiselta(poislukien naularivi)
jos ajaa huullokset molempien lautojen syrjiin niinkuin limisaumaisessa aivan päissä.

Niinhän sen pitäisi ja niinhän se tekisikin, jos tehtäisiin aivan suoraa pintaa, mutta nämä mestarit ovatkin aika nokkelia.
Jos en väärin muista niin.... otampa vielä selvää , tai varmistan ennenkuin lopullisesti vastaan, no varmasti joku nokkelampi ehtii ennen:

Se on varmaan höylätty se huullos niin lähelle puoleenpaksuuteen kuin kestävyyden kannalta tarpeellista ja sitten ulkopuoli höylätty ja hiottu silmälle "sopivaksi".
Jännä tapa joka tapauksessa...