tammilautojen kiritäminen ja limisauman tiivistäminen

[koma]

Omistamassani tammikosterissa (-53) limisaumat repsottavat paikoin 3-5 mm. Edellinen omistaja oli saumannut sikaflexillä, jotka nyt olen poistanut peläten lautojen halkeilua lisää. Joissakin laudoissa halkeilua jo esiintyy niittien kohdalla. Edelleen olen poistanut edellisen omistajan käyttämää kovaa pohjamaalia. Nyt mietin suraavaa työjärjestystä:

1. Täytän limasaumat pellavalangalla. Kostutanko langan jollakin pellavaöljyseoksella vai jätänkö langan kokonaan pois tai hamppua tilalle.

2. Turvotan räsymatoilla sisältä ja kiristän niitit sisäpuolelta vai pitäisikö kiritäminen unohtaa lautojen osittaisen halkeilun vuoksi.

3. Pudistan kölin ruostuneet kohdat ja maalaan ferrexillä, mutta laitanko kölin ja ensimmäisen tammilaudan väliin TÄTtiä.

4. Maalaan pohjan puulle soveltuvalla primerilla ja lopuksi pehmeä kuparipohjainen antifouling maali vai pitäisikö loputkin pohjamaalit kaapia pois ja kyllästää ennen maalaamista. Edellinen omistaja on kyllästänyt sisäpuolelta.

5. Ennen vesillelaskua TÄTtiä loppuihin saumoihin.

Kannattaako näin toimia?

Etukäteen vastauksista kiittäen.

[maik]

juu

noin tekisin itsekin paitsi toi pellavalanka jäisi minulta laittamatta ei kannata kiristää niittejä paatti paisuu aivan yllättäviä määriä
ja eiku kaikki myrkky ja muu maali pois pohjasta ja kyllästystä vaan (niinkuin kaikki tietää joko valmiilla impreg tai ova1 tai itse sekoittaen aineet) ja ennen myrkkyä lyijymönjää tai ferrexiä.
ja itse ainakin laittaisin sen tätin viimeksi myrkyn päälle se kun tulee pois saumoista kuitenkin , niin ja en tiedä saako tätiä mutta ainakin proof 10 on kätevästi prässi patruunassa , menee sitten muuten huomattavasti säästeliäämmin ,siistimmin , nopeammin kuin lasta systeemillä.

näin siis minä ainakin tein ja hyvä tuli :)

[Pekka Huhta]

Isompiin korjauksiin ei kannata välttämättä vielä ruveta ennenkuin tietää kuinka vene turvotessaan käyttäytyy. 3-5 mm limilautaveneessä on kyllä aika tavalla paljon, täytyy toivoa, että se turpoaa umpeen.

Sanoisin, että tähän aikaan vuodesta melkein kannattaisi laittaa pari kunnon pohjamaalia alle, turvottaa räsymatoilla, täyttää loppu TÄTillä ja tökätä veteen. Jos nyt alat kyllästämään, niin vene ei tahdo ehtiä vesille ennen heinäkuun puolta väliä ja se kuivuu vain turhaan. Haittana tässä tietysti se, että joudut sitten rapsimaan juuri vedetyt pohjamaalit ensi syksynä pinnasta pois.

Ottaisin siis ensin selvää siitä kuinka vene turpoaa. Jos niittienkohdalla on jo halkeamaa, niin pumpulilanka ja kittaus voi olla sekin jo liikaa ja laudan reuna rapsahtaa halki.

Kirjoittelin aikanaan artikkelin vesillelaskuun varustautumisesta, löytyy osoitteesta http://www.puuvene.net/phuhta/artikkeli ... elasku.htm . Sieltä voi saada vielä vähän lisää ajatuksia vesillelaskuun.

Katso kuinka vene käyttäytyy ja tutkitaan tarkempaa korjausta syksyllä. Silloin pumpulilanka voi jo olla oikein hyvä ajatus. Ennen vesiltä nostoa merkkaa mahdolliset vuotavat kohdat ja paikat, jossa puu ei ole turvonnut kunnialla umpeen.

Ja niin, rautakölin ja tammilaudan väliin ei tarvita TÄTttiä jos kaikki on kunnossa. Jos välissä on iso kittaamista vaativa rako, niin vene ei välttämättä ole vesillelaskukunnossa. Kölin pitää aina olla tiiviisti emäpuuta vasten.

Pekka

[koma]

Kiitos molemmille neuvoista.

Vene on tosiaan ollut edellisen kesän kuivilla, joten puu on kuivaa. Kyllästämisen kanssa olin itsekin vähän kahden vaiheilla, koska ollaan jo juhannuksen korvilla.

Edellisen omistajan jutuista (vanha mies ei kuulemma enää välitä pumpata) ja sikaflexin määrästä päätellen ei paatti ihan kuivana ole pysynyt. Koska kyseessä on vielä 50 vuotta vanha tammilauta en ihan jaksa itse uskoa, että noinkin suuret raot turpoaisivat umpeen, mutta kokeillaan.

Toinen juttu onkin sitten tämä "rako" kölin ja emäpuun rajapinnassa. Tulin juuri paatilta ja sikaa siihenkin on törkätty, mutta köli on kyllä käsittääkseni tiiviisti emäpuussa vain emäpuun ja kölin väliseen pyöristykseen tahi uraan on sipaistu sika. Arviolta ura on noin millin korkea ja millin syvä ja ruosteessa. Ei se nyt siltä näytä, että köli sen takia notkuisi, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että jotain sekin kohta kaipaisi ferrexin lisäksi.

Muuten Pekan vesillelaskuohjeet olivat loistavat. Sähköinen pilssipumppu olikin jo hankintalistalla, mutta että vielä joutuu uppopumpunkin ottamaan salaojakaivosta mukaan vesillelaskuun - hyvä idea. Vene on trailerilla joten aika pian siitä varmaankin näkee uskaltaako trailerin vetää alta pois.