Mastopuu

[jukkan]

Mastopuu, kokonainen puunrunko.
Muutamia kysymyksiä tietäville;
- Milloin kaadettava, ( talvi ? syksy/ kevät )
- Miten kuivattava, ettei halkea.. (kuorineen ? )
- Miten pitkään kuivattava.
- kuusi - mänty - lehtikuusi. Mikä sopivin ?
- pintakäsittely ?
Yms. ohjeita/ vinkkejä asian ympäriltä, ne ovat tervetulleita.
jukka

[-Simplex-]

Terve,

Kirjastosta kannattaa lainata puuveneaiheisia kirjoja. Muistan lukeneeni jostain kirjasta mastopuitten materiaalivaatimuksista.

[TeddyDiver]

Nythän se paras kaatoaika alkaa. John Leatherin kirjasta lukemani kuivaus/kyllästys metodi meni lyhykäisesti näin: Tuore tukki kuoritaan ja höylätään/hiotaan "lähes" mittoihin, käsitellään vernissa/parafiini 1/2 ja sitten jätetään pystyyn kuivuun tyvipää em kyllästeessä. jos meinaa kuivua liian nopeesti niin voidellaan vielä pintaakin. Ajasta en tiedä.. Tämmösen kyllästetyn maston voi kai vaikka lakata venelakalla?
Kotimainen kuusi kelpaa hyvin.. Ite meinaan kokeilla haapaakin jahka kerkiän, luulis ainakin että puomina yms toimis.. ja täällä kun ei oo kuusia, paitti kohtapuoliin kauppiailla noita joulukuusia..

[Donna 28]

Asiastahan en varsinaisesti mitään tiedä, mutta isommat mastot halutaan jostain syystä tehdä lehtikuusesta.
Donna 28

[TeddyDiver]

Joo! Pihkanen lehtikuusi on siitä hyvää ettei tarvi kyllästää ja suojata, mutta kovin painavaa niin ettei oikeen pieneen purteen kannata ajatella..

[Pekka Huhta]

Kaikki riippuu tosiaan maston koosta ja halutusta viimeistelystä. Viisimetrinen tervatttu saaristolaisveneen keppi on ihan toinen juttu kuin 14-metrinen josta yritetään saada lakattua mastoa folkkariin.

Minusta nyt on vielä aikaista kaataa, sen verran pitäisi olla pakkasta että maa on jäässä. Eli alkuvuodesta mieluummin, pohjoisessa ehkä jo nytkin.

Päädyt pitää suojata hyvin. Parafiini on ihan OK, päätyihin voi sivellä myös liimavettä, öljymaalia, mitä vain joka tukkii päätypuun. Puun voi kuoria siten että kuorii kapeita suikaleita melkein päästä päähän, noin kolmannes pinta-alasa on ihan OK. Päihin pitää jättää vähintään 2-3x puun paksuuden pituudelta kokonaan kuorimatonta ettei päät halkeile.

Kuivataan varjoisessa paikassa hitaasti. Ne saaristolaisveneiden mastot kuivuu kyllä yhden talven aikana, isommat vaatii pari vuotta tai enemmän.

Maston koko ja laatu vaikuttaa myös puumateriaaliin. Pikkuveneeseen tekee nyt uusia mastoja vaikka kymmenen vuoden välein, eli kuusi on hyvää siihen. Laadukkaampiin mastoihin kannattaa käyttää lehtikuusta ihan sen takia että uuden tekeminen on liika kallista ja työlästä. Mutta kyllä noissa vanhoissa veneissä on ollut kuusisiakin mastoja, ovat vaan vähän pehmeitä (lakka kolhiintuu) ja vaativat paljon pedantimpaa huoltoa kuin lehtkuusinen.

Pekka

[Mile]

Huhdalle kysymys puun kuivaamisesta kun nyt tuli esille.

Olen tässä pohtinut pienen autotalliin menevän kotikuivaamon tekemistä. Onko mielestäsi parempi kuivata puuta lämmöllä saunottamalla, vaiko ympäristön lämpötilassa mutta kosteutta poistamalla kondessimenetelmällä tai vettä sitovia kuivausaineita käyttäen?

Kondessikuivaimen saisi tehtyä näppärästi vanhasta jääkaapista, jolloin kerääntyvän veden saisi johdettua suoraan viemäriin. Samalla saisi koko työtilan pysyvän kuivana.

[Pekka Huhta]

Mä olen ylipäänsä vähäsen kuivumisen nopeuttamista vastaan, mieluummin sitä käyttäisi normaalisti kuivunutta puuta. Mutta jos nyt haluaa nopeuttaa prosessia, niin minusta se kondenssiversio olisi "aidompi" eli vastaisi paremmin vapaata kuivatusta, lämpötila kun ei siinä nouse niinkuin uunikuivauksessa. Riski halkeilulle on siinäkin, mutta kondenssikuivaus ei kuitenkaan paahda puuta rikki.

Pekka

[matti]

Jskus tulut fundeerattua mastoa kokopuusta, kuusesta.
Pähkäilin, että jospa sirklaisi käsisirkkelillä sen 55mm syvän pituushalkeaman puuhun (kun se kuitenkin kuivuessaan halkeaa) ja sitten kuivana liimais sopivan kiilakpleen ko halkeamaan. Keskipuussa olevalla halkeamallahan ei juurikaan lujuutta heikentävää vaikutusta.
Vois kuivata nopeammin. Onko kukaan tätä kokeillut?

Vuos-pari sitten oli Woodenboat-lehdessä artikkeli (pienestä) kondessikuivaimesta.
Rakenne muistutti kasvihuonetta. Toimi auringon teholla, päivällä kosteus irti puista, yöllä tiivistyi huoneen sisäpintaan ja valui helmasta alas. Siiinä oli myös puhallin ilmankiertoa varten.
Suunnittelija/käyttäjä piti syklistä kuivatusta hyvänä, ei halkeilua tms, kuivaminen ei ollut liian nopeaa.
Vaikutti hyvältä systeemiltä?

Matti

[JussiK]

http://kuvablogi.com/nayta/2216257/" onclick="window.open(this.href);return false;

tuolla muutamia kuvia (3) puomiksi tarkoitettu kuusi ,vielä pystyssä tässä kuvassa , se kuorittiin n. parin metrin matkalta, ehjää kuorta jätettiin n. 15 cm raita ,jottei puu kuole .
tarkoitus on (oli) että puu pihkoittuu ja siten tavallaan antaa itse itselleen kyllästys käsittelyn . tämän tavan vakoilin Pitkäpaasi , nimisen veneen kirjasta.
Se on nyttemmin kaadettu ja saa kuivua ennen muotoilua ainakin yli vuoden .

Se isompi puu on Lehtikuusi, kaadettu kesällä 07 eli reilut pari vuotta ollut kuivumassa vanhassa navetassa. kuorimattomana. en maalannut päitä umpeen enkä oksien kohtia .
Nyt viimekesänä se sahattiin nelikulmaiseksi , EN voi suositella tässä kokoluokassa (13m) halk. 60 cm.
kenttä sirkkeliä ,iskun pituus ei riittänyt , siitä ja muutamasta muusta ongelmasta johtuen . sahaus ei onnistunut niin kuin piti , mutta ehkä siitä vielä maston saa .
Mittari näytti kesällä kosteusprosentiksi muuten 20.

Halkeamia isommassa puussa ei ole juuri lainkaan.
puomipuu halkeili jo ennen kaatoa jonkin verran .

kuivumis aika on hyvin riippuvainen maston paksuudesta ,esim suomenlinnassa Kaljaasien mastot kuivuu ennen sahausta jopa viisikin vuotta.

Että sellaista

ps. onks kellään sorvia ,,, ISOA sorvia ? )

[Mile]

Tee se sorvi laittamalla pari kaksiakselista peräkärryä renkaat kohti taivasta rungon alle, runko pyörien väliin pyörimään .. ja pitkä lankkusysteemi sorvaustueksi. Remmivedolla pyöritys vaikka auton vetävästä pyörästä lisävanteella jossa ei rengasta.

Vaarallista? - no elama on!

[hkhk]

Joskus olen kertonutkin tästä A6-kokoa olavasta "kirjasta" Soutuveneen Valmistus, Pellervo-Seura 1952.
52 sivua. Kirjoittajana Mikko Valjakka ja Sulo Tulla. Kirjoittajien mukaan ensimmäinen tällainen kirja Suomessa??
Sulo tulla voitti 1947 Messuhallissa järjestetyt soutuveneen-teko-kilpailut.
Osanottajia oli 400.
Sitten itse data tästä kirjasta: Rakennuspuut ja venepuut kaadetaan sydäntalvella
taivaan kuun kolmannella neljänneksellä. (ei siis kuukauden).
Näistä ollaan montaa mieltä. Onpa keskusteltu Puuvenepalstoillakin.
-----------
Haaveena on tehdä haapalaudoista soutuvene noin vain kokeillen, että osaanko.
Yritän tehdä tuon pienen aapisen mukaan. Kirjan teksti on tarkoitettu käsistään osaaville.