Puuvene.net

Maanantaina alkoi veneenrakentaminen oikeasti: hain peräkärryllisen lyijyromua, mistä pitäisi valaa kölipaino.
Aloitin siitä, koska törmäsin sopivaan erään sopivasti hinnoiteltua lyijyä enkä uskaltanut jättää tilaisuutta käyttämättä.

Suunnilleen tämän näköinen paatti olisi tarkoitus saada aikaiseksi



Tällä hetkellä olen saanut aikaiseksi tällaisen läjän



Osa lyijystä on vielä niin roskaista, ettei valamiseen päästä ihan heti.

Jostaihan se on aloitettava, vaikka trailerista...
Tsemppiä vaan rojektille

Joo tsemppiä! Mikäs on moisen rojektin aikataulu?

Aikataulu on haaveissa pari vuotta, katsotaan miten käy. Tuo paattihan on vesilinjastaan vain vajaat viisi metriä, eli melkein pienoismalli! Rakenne tulee olemaan liimattu limisauma vanerilaudoista.

Kiitoksia JussiK viestistä, katselinkin noita kuviasi jossain vaiheessa. Minulla on kyseessä pieni näpertely tuohon verrattuna, valun paino jää alle 400kg:n. Mutta samasta asiastahan siinä on kysymys.

Löysin tosiaan ihan silkalla tuurilla tuon lyijyerän ja ostin sen heti pois. Siinä on iso osa ihan puhdasta lyijyä ilmeisesti jostain röntgenlaitteiden suojalevyistä ja pari valettua kaivon kaulusta. Vain osa on kaapelin kuorta, josta on revittävä paperit sisältä ja joku tervapahvi pinnasta.

Tässä sitä parempaa tavaraa:


Ja tässä sitä työmaata:

juu mikäs noita on sulatellessa ,terva/ piki varmaan käryää jonkin verran.
Ehkä jo tiedätkin ,mut tässä tulee muutamia omia huomioita kölin valannasta .

Sulasta lyijystä nousee myrkkukaasuja >>> kaasunaamari
sulaan ei saa päästä kosteutta ,(saati vettä) >>>KABOOM
n. 3 metrinen köli kutistui about 20mm, pituus suunnassa >>> otettava huomioon mitoituksessa.
valmiin kölin sulattelu ,esim pinnan tasoitus ei onnistu jälkeenpäin>>> kerralla valmiiksi
kuivilla polttopuilla saa helposti tarpeeksi lämpöä aikaan >>> tehokkaampaa kuin esim. nestekaasu
itse en ole kokeillut mutta olen kuullut että lyijyn poraaminen on hyvin hankalaa >>> reiät valuun valmiiksi .esim. putkenpätkillä
Samoilla lämmöillä kannattaa valaa muutama satakiloa harkkoja paarlastiksi>>> tarvii niitä kuitenkin ?
Tukeva muotti ja alusta , 400 kg lyijyä painaa uskomattoman paljon )>> ikävää jos kaatuu kintuille.


Että semmosia

Vain osa on kaapelin kuorta, josta on revittävä paperit sisältä ja joku tervapahvi pinnasta.

terve.

itse kun sulattelin harkkoja niin en repinyt niitä papereita pois. paloivat savuna ilmaan
polttoleikkaus vehkeitä käyttäen.

Jos kuitenkin valat ilman hengitys suojainta, muista juoda litra maitoa päivän päätteeksi, eikä ole vitsi. Vanha lyijyhitsari antoi neuvon, kun valoin 1000kg lyijyä. Vesi tippaakaan ei saa joutua sulaan, lisätessäsi lyijynkappaleita sinne, muuten taivaalle mossahtaa muutama kilo lyijyä. Kaikki lyijyä kevyemmät metallit ja kivet pysyvät sulan päällä, sen sain huomata, kun sulattelin rengaspainoja.

Ulkosalla kannatta tommoset hommat tehä.. Ei sitä lyijyy sattunu oleen yhtään enempää ;) tarttis 1200kg vielä. Kutistumisesta pitäs päästä lähes eroon kun seostaa antimonilla jonkun rosentin.. en tosin muista kuinka paljon.
http://www.rutuonline.com/html/the_keel.html" onclick="window.open(this.href);return false; kannattaa tutustua..

bonito kirjoitti:Jos kuitenkin valat ilman hengitys suojainta, muista juoda litra maitoa päivän päätteeksi, eikä ole vitsi.

Tämähän on tosiaan todennettu ihan tieteellisestikin, joskaan ei üübermerkittävällä marginaalilla: http://tinyurl.com/yd8m52h" onclick="window.open(this.href);return false;

Maidon kalsium reagoi lyijyn kanssa jollakin tavalla, vähentäen sen negatiivisia vaikutuksia kehon ääreisosissa, ainakin käsissä.


-Sale

Sama homma sinkittyä rautaa hitsatessa - litra maitoa estää kuumeen nousemisen illalla jos on tullut hitsailtua koko päivä sinkinkäryssä.

Kiitoksia vinkeistä. Maitoa en ole juonut enää vuosiin vatsavaivojen takia, mutta kai sen kalsiumin voi ottaa muualtakin.

Syyslomailut koululaisten kanssa vei aikaa tässä välillä, mutta nyt homma taas jatkuu. Lyijyt on kuorittu ja muotin teko alkaa tänään tai huomenna. Sulatus on tarkoitus tehdä yhdessä noista tynnyreistä. Hitsaan sen alareunaan putken, josta valutan lyijyn muottiin. Muotti on tarkoitus tehdä mäntylaudasta.

Onko kenelläkään kokemusta kuinka paljon murikka kutistuu jäähtyessään? Eli paljonko pitää muotin mittoja kasvattaa että saa oikean mittaisen kappaleen ulos?
Tavoite on noin 170x100x2000mm lyijylankku.

Mittaamallahan tuon kutistuman saa selville. Vala ensin kokeeksi koepala esim. 20 x 20 x 200 mm ; tee tarkkamittainen muotti hiekkaan ja vala siihen. Mittaat sitten alkuperäisen mallineen tai kuopan ja jäähtyneen kappaleen mittaeron prosentteina. Samassa suhteessa se isompikin kakku kutistuu.

Hiekkamuotin teossa voit käyttää lorauksen epoksia, sekoitat hiukan epoksia ja ohennat sen ksyleenillä, tai tolueenilla aivan litkuksi tai suoraan ohentamatonta , niin että epoksia tulee joku 7-10% tilavuudesta ja loput hienoa hiekkaa. Annat kovettua ja liuottimien haihtua HYVIN kunnes ei enää tuoksu yhtään. Koekappaleen mallineeseen kannattaa veistää päästökulma eli kaikki sivut kallistetaan vähän sisäänpäin, niin että pulikasta tulee vähän katkaistun pyramidin muotoinen, n. 5 asteen kulmaan sivut. Valumuotti tehdää sitten niin että kapulan se sivu joka jäi viisteiden jäljiltä suurimmaksi asetetaan suoralle vahatulle pinnalle (ja kapulakin syytä hioa sileäksi ja vahata hyvin) , minkä jälkeen epoksilla hivenen kostutetta hiekkaa painellaan tiiviiksi tiileksi kapulan ympärille. Kun hiekka kovettunut ja kuivunut, kapula koputellaan varovasti irti hiekkamuotista. Sitten valetaan lyijy muottiin ja jäähdytetään rauhassa, lopuksi harkko mitataan.


Sinkityn teräksen hitsausta tuossa aiemmassa? Ei kai kukaan hitsaa sinkittyä poistamatta sinkkiä ensin? Vai onko uudet teräkset sinkkihaurauden kestäviä? Hitsauksessa sinkki pääsee kulkeutumaan syvälle teräkseen ja aiheuttaa materiaalin haurastumisen tässä kohtaa; ellei sinkkiä poisteta ennen hitsausta kunnolla niin riskinä on kappaleen murtuminen iskusta hyvinkin helposti hitsauksen vierestä.

Veneen teon aikataulusta vähäsen. Kannattaa jo alussa varautua vanhaan hyvään nyrkkisääntöön: vuosi per metri , kun itse kotona tekee muun ohessa ( etenkin jos rakentamaan pystyy vain lämpimään vuodenaikaan).
Kannattaa tehdä itselleen realistinen aikataulu etappeineen esim. :
1. vuosi : rungon osat ja kokoonpano
2. runko käännetään ja aloitetaan kansirakennelmien ja hyttien teko
3. edellisiä jatketaan
4. v. edelleen tarpeen mukaan
n. vuosi takilointi ja takilan tekoa
n. +1 vuosi , edellinen jatkuu
n. + n. vuosi viimeistelyyn kyllästykseen ja lakkaukseen

Moni venettä rakentamaan alkanut on hämmästynyt ja tuskastunut siinä vaiheessa kun aikaa alkaa palaa koppien kanssa ... runko kun syntyy hämmästyttävän nopeasti noihin sitä seuraaviin vaiheisiin nähden. Tämä johtuu siitä että sovitettavien osien määrä kasvaa koko ajan.

"Sinkityn teräksen hitsausta tuossa aiemmassa? Ei kai kukaan hitsaa sinkittyä poistamatta sinkkiä ensin? Vai onko uudet teräkset sinkkihaurauden kestäviä? Hitsauksessa sinkki pääsee kulkeutumaan syvälle teräkseen ja aiheuttaa materiaalin haurastumisen tässä kohtaa; ellei sinkkiä poisteta ennen hitsausta kunnolla niin riskinä on kappaleen murtuminen iskusta hyvinkin helposti hitsauksen vierestä."
- Mile

Ei tietenkään toki ala - jos ei ole pakko tai sinkityksen poistaminen kokonaan tai osittain ei ole mahdollista. Joskus joutuu elävässä (työ)elämässä tekemään kummallisia asioita...

joo, mä jo luulin että tarkootuksella ... tai ihan vaan laiskuuttaan 8\

Pakko = melko hyvä motivaattori, mutta ei tilanteena.
No onneksi ne ei sentään taida siellä Olkiluodossa pahemmin sinkittyjä osia käyttää, ainakaan missään kriittisissä paikoissa.

Joo, siis jos sinkittyä on hitsattu, niin katsoo ettei saumat ole niin tärkeitä, että ihmisille tulis haittaa murtumisista. Sinkittynä hitsattua voi pitää tietynlaisena mekaanisena kiinnitysmuotona tai liimaamisena huonolla liimalla, ei yhteensulatettuna.

Risto