venekatos artikkelista

[S.Tuominen]

Mistään johtuu ettei http://www.puuvene.net/index.php?/kunno ... llesi.html linkin takana ole enää yhtään kuvaa ?
Tarttis ruveta valmistelemaan ( kehtaako täällä nyt edes todeta että) lasikuitu vaihtoehdolle talvisuojaa Puuvene kun pääsee ansaitusti katon alle.

[Jape]

Näköjään se alkuperäinen ohje on kokonaan hävinnyt. Se olis kyllä hyvä saada jonnekin esille kun se on parempi kuin tuo ohje.

Mulla on jotain kuvia ja vinkkejä kasaukseen tuolla: http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/vk.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

[asillanp]

Kyllä linkin kaltaisen kaarihallin alla kelpaa muoviveneenkin talvella köllötellä.

Itsellä on vastaava katos ja olen tyytyväinen. Kaaret teki kahdessa illassa ja kasaus sujui elposti. Minulla ei ollut käytössä linkin kaltaisia ohjeita ja siksi tässä muutama vinkki jos aiotte oikoa hyviä neuvoja..
1. Yritin aluksi tehdä liian paksuista rimoista kaaret, jolloin osa rimoista meni poikki. 20-25.mm lauta / rima voisi jo riittää..
2. Kiireessä kiinnittänyt huomiota välipalioiden kohtaan, vaan huitelin niitä suurin piirtein samoille kohdille. Olisi ollut huomattavan helppoa kasausvaiheessa rakennella kiipeilytikkaita kaarille, jos välipalat olisivat olleet samoissa kohdissa. Myös myöhemmin tästä on iloa jos esimerkiksi tarvitsee rakentaa katokseen säilytystiloja.
3. Lautojen tai rimojen reunat olisi voinut alun alkaen pyöristää, ettei teräväät kulmat syö pressuja rikki. Jälkikäteen aika vaikeaa ja vaarallista kiipeillä korkealla...

[Pekka Huhta]

Nyhjäisin meidän uutta ylläpitoa hihasta, näyttää että serverinvaihdoksen myötä joku hakemistorakenne oli unohtunut siirtää uudelle serverille ja sen myötä oli kuvat hukassa. Eli pitäis iolla tulossa takaisin, toivon mukaan pikapuoliin.

Pekka

[S.Tuominen]

Nyhjäisin meidän uutta ylläpitoa hihasta, näyttää että serverinvaihdoksen myötä joku hakemistorakenne oli unohtunut siirtää uudelle serverille ja sen myötä oli kuvat hukassa. Eli pitäis iolla tulossa takaisin, toivon mukaan pikapuoliin.

Pekka

Hienoa!! Kuvat näkyy

[S.Tuominen]

Projekti etenee.

Tässä viikon mittaan on tullut tehtyä jigi ja taivuteltua muutama kaari ihan kokeeksi.
Täytyy vaan todeta että kyllä tarttis olla ainakin miltei ostatonta rimaa (22x50) jotta
homma sujuis mukavasti. Oksat kun tuntuu oikaisevan rimaa (ellei katkaise) ja kaarista
on vaikea saada ihan samanlaisia. Lisäksi kaaren venytys jigiin on syytä tehdä keskeltä vetämällä rima "hakaan" jotta taipuu tasaisesti. Yön yli on rimat kylpeneet lammessa.

Huomenna metsästämään lisää mahdollisimman oksatonta rimaa.
Jos näitä vielä reilu kymmenen tekis. 8 kaarta yhteensä. Lieneekö ylimitoitettu 7,4m
veneelle ja noin 8,5m hallille ? Mantereella kun ollaan ei meren rannassa.

[Jape]

Täytyy vaan todeta että kyllä tarttis olla ainakin miltei ostatonta rimaa (22x50) jotta
homma sujuis mukavasti.

Ei kannata yrittääkään tehä niitä rimasta kun tuplasti jyrkemmälle kaarelle taipuu helposti, ja ainakin neljä kertaa tukevamman katoksen saa 22 x 100 laudasta, ja ilman liotuksia. ja tuollainen vajaasärmälauta on vielä halvempaa kun rima, eikä siinä olevat oksatkaan haittaa. Jos riman leveydestä puolet on oksaa niin se on laudassa vain yksi neljäsosa leveydestä.
Ja paksuus/leveys suhde rimassa on n. 5/10, kun laudassa se on n. 2/10, eli sen takia lauta taipuu ja kestää paljon paremmin.

Lisäksi rimoista tehdyssä katoksessa kaariväli ei kannata olla yli metriä, kun laudoista tehdystä aika sopiva väli on 1.6 metriä. 8:lla kaarella rimoista saa 7 metrin katoksen ja laudoista 11.2 metrisen.

[S.Tuominen]

Minkäs ihmeen takia Jape sun viesti ei näy kokonaan ilman että "lainaa".
Ylläpito vois tarkastaa onko joku bugi? (jahas nyt näkyy jo kun jatkoin ketjua)

Minkälaiselle kaarelle pituus/leveys olet noita lautoja taivutellut siten että jää
tosiaan puolikkaaseen siitä mitä maksimissaan taipuu?

[Donna 28]

Venekatoksesta ei ole enää pitkä matka venevajaan, jostain syystä niitä ei saa enää rakentaa minnekään, vaikka tällaiset "ranta-aitat" olisivat maisemallisestikin kauniita rannoilla.
Donna 28

[Jape]

Minkälaiselle kaarelle pituus/leveys olet noita lautoja taivutellut siten että jää
tosiaan puolikkaaseen siitä mitä maksimissaan taipuu?

Kyllä ne on tullu aina väännettyä niin paljon kun vaan saa taipumaan ja muistaakseni viiden metrin rima ei taipunut kun 70 senttiä mutta lautaan sai mutkaa 120 senttiä, jolloin siitä hallista tulee melkein puoliympyrän muotoinen. Silloin kyllä ihan harjalle jää vähän lunta ja jos haluaa huolettomamman katoksen niin riittää metrin taivutus.

[Veli-Matti]

Jos tekee vähän pienemmänkin katoksen niin mielestäni kannattaa aina käyttää lautaa eikä rimaa sillä taivuttaminen on sen helpompaa mitä pienempi on leveys/vahvuus suhde - vaikkapa 22x100 lauta n 1:5 ja 22x50 rima n 1:2,2. Eikä laudasta tehtäessä puutavaran laadunkaan tarvitse olla ihan viimosen päälle jyrkissäkään taivutuksissa kuten rimalla.

[S.Tuominen]

Tuolla leveys/paksuus suhteella on tosiaan suuri merkitys.
Tuli testattua höyläämällä 22mm lauta 20mm ja 18mm:iin.
Tuo vaikuttaa jo ihmeen paljon, samoin 50mm leveän riman kevennys 2 - 4mm.

Löysin vähän niin kuin sattumalta vanhat kasvihuoneen kaaret, jotka
oli tehty 3 tuuman laudasta (ei tod. oksatonta) ja palikat väliin. Niitä olis ollut
n. 15 paria tarjolla. En kuitenkaan lähtenyt niistä venekatosta jalostamaan koska oma halliprojekti taitaa lykkääntyä. Saan yllättäen molemmat ruuhet mahtumaan katon alle talveksi.

[Mile]

Vähäsen lujuusoppia tähän soppaan mausteeksi.

Laudan leveys ei vaikuta siihen mitään, miten paljon se kestää taipua, silloin kun kyseessä virheetön oksaton lauta, ainoastaan laudan tai riman paksuus. Toki kuten tässä jo joku aiemmin kirjoitti ( olikohan Jape) että leveään lautaan oksia mahtuu enemmän ilman että katkeaa, eli ehjää puuta on riittävästi.

Kun palkkia tai rimaa tai lautaa, ymv. pitkulaista rakenneosaa taivuttaa, niin sen ulkokaaren puoleinen aines joutuu venymään, kun taas sisäkaaren puoleinen aines puristuu kasaan pituussuunnassa. Materiaali voi murtua joko puristuksen puolelta tai vedon puolelta riippuen siitä kumpaa materiaali kestää paremmin. Jos puuaines on valmiiksi vähän halkeillutta, niin murtuma voi alkaa puristuksen puolelta puun lysähtäessä kasaan ja halkeamien avautuessa . Ehjä puu usein murtuu vedon puolelta sahauksesta riippuen kun pintaan poikki sahatut vuosilustot repeävät irti .

Jos mahdollista niin lauta kannattaa kääntää niin päin, että oksien isompi reikä tulee ulkokaaren puolelle ( kunha oksa ei ole laudan reunassa) , ja niin että ne poikkisahatut U-n muotoisena näkyvät vuosikasvut tulisivat sisäkaaren puolelle.

Joku viisas on sanonut että oksan paikka on puun lujin paikka; ja ainakin näin puulämmittäjänä Fiskars-merkkisen kaurapuurokäyttöisen klapikoneen käyttäjänä allekirjoittaisin saman Tämä johtuu siitä että puu on rakentanut luonnostaan oksan ympärille sitä kiertävän rakenteen; eli oksia ei tarvitse sokeasti pelätä, kunhan se oksa reunoineen on riittävästi laudan keskellä , eli niitä lujittavia reunoja ei ole sahattu poikki. EI se reikä, vaan ne reunat!

Miten paljon materiaali venyy palkin pinnassa riippuu palkin paksuudesta sekä taivutuksen kaarevuudesta; mitä jyrkempi taivutus ja mitä paksumpi palkki taivutussuunnan suhteen on, sitä enemmän pinta joutuu venymään tai puristumaan.

Venymä pinnassa = etäisyys palkin keskilinjasta ( oik. neutraaliakselista) x kaarevuus;
kaarevuus = 1/ taivutussäde ;; venymä on puhdas suhdeluku, kertoo paljonko venynyt pituus on alkuperäiseen nähden.

esim. 20 mm paksu palkki ( leveydellä ei tässä ole osaa eikä arpaa) taivutettu 2m säteelle => pinnan etäisyys palkin keskilinjasta = 20mm/2 = 10mm , kaarevuus 1/2000mm , eli venymäksi saadaan 10/2000= 1/200 , mikä tarkoittaa että kahden sadan millimetrin matkalla puu venyy yhden millin.

Venymästä saadaan jännitys kun se kerrotaan materiaalin kimmomodulilla , joka esim. männylle on 10000-12000 MPa ; jos halutaan laskea varmalle puolelle niin valitaan tuosta ylärajan arvo ... jolloin jännitykseksi esimerkkitapauksessa saadaan :
1/200 x 12000MPa = 60MPa , mikä kylläkin ylittää männyn puristuslujuuden 45-47MPa syiden suunnassa, mutta alittaa taivutuslujuuden mitä tässä tapauksessa tulee käyttää (83-89 MPa), joten ehjä virheetön suoraan sahattu puu tuon saattaisi kestääkin.

http://www.puuproffa.fi/arkisto/lujuus.php" onclick="window.open(this.href);return false;

Laudan tai riman ohentaminen pienentää pinnan etäisyyttä keskiakselista, joten se alentaa pinnan venymää taivutustilanteessa, jolloin puun saa taivutettua jyrkemmälle kaarelle, mutta samalla kokonaiskestävyys pienenee.

Kaarituet tehdään kahdesta rimasta tai laudasta joiden välissä välipalikat pitämässä rimoja erillään toisistaan; näin muodostuu ikäänkuin I-palkki ilman uumaa. Kun tällainen I-palkki kuormitetaan taivuttamalla esim. lumikuorman painolla tai riiputtamalla painoa palkin päästä, vaikuttaa palkkiin taivutusmomentti jonka suuruus on kuorma x vipuvarsi. Esim. jos tehdään palkki jossa kaksi 20 x 50 mm rimaa (littanat puolet vastakkain), jä noiden välissä palat 50 x100 mm pystyssä eli rimojen välinen etäisyys 100 mm . Palkkia kuormitetaan 10 kg massalla yhden metrin etäisyydellä päästä josta palkki kiinnitetty tukevaan seinään vaakasuoraan. Palkki asettu niin että rimat kulkevat ylä- ja alareunoissa.
Painovoima aiheuttaa palkkiin nyt 1m x 98.1N = 98,1 Nm momentin josta rimaparille jakautuu veto- ja puristuskuormaa seuraavasti:

kun oletetaan rimat päistään nivelellä kiinnitetyiksi , tulee maksimikuorma momentista vain toisen riman kannettavaksi , jolloin voimaksi saadaan 98,1 Nm / 0.12m = 817.5 N
joka jaetaan yhden riman poikkipinta-alaa kohden 817.5 N/1000mm^2 = 0.8175 N/mm^2 = 0.8175 MPa ; tätä voidaan suoraan kertoa joko painolla ja tai palkin pituudella ; 100 kg , viiden metrin palkin päässä aiheuttaa 40 MPa joko veto tai puristusjännityksen palkin ylä ja alarimoissa. Joka sekin vain n. puolet siitä jännityksestä minkä pelkkä riman taivuttaminen aiheuttaa.

Nyt jos sitten yhdistetään taivutus ja kuorman aiheuttama rasitus, niin vedon puolellakin ollaan ylitetty puun maksimilujuus.


Aivan näin yksikertaista tuo palikoilla rakennetun I-palkin laskenta ei toki ole tukien väli tulee huomioidan nurjahduslaskuin, sekä sitten tukien kiinnityksen kestävyys jne. ..
eli tämä siksi ettei kukaan tule kertomaan että komea vene hajosi kun moottori tippui hallin katosta vaikka oli äskeisen esimerkin mukaan laskettu että piti kestää!

Sitä kuorman kantokykyä noiden rimojen tai lautojen leveys sitten kasvattaakin tehokkaasti, eli suoraan kertoen; ts. kaksi kertaa leveämpi kestää kuormaa kaksi kertaa enemmän tässä kyseisessä I-palkin tapauksessa. Mutta ei yhtä lautaa tai palkkia taivutettaessa, jolloin paksuus tai palkin korkeus ( rimojen välinen etäisyys) on määräävä tekijä.

[Notreal]

Nimettäiskö edellinen klapikoneen käyttäjän kaavaksi;-)

[Donna 28]

Japen kuvat ovat ansiokkaat. Mutta oivallus "ei se reikä, vaan ne reunat" on myös erittäin ansiokas. Pätee asiassa kuin siitä vierestäkin puhuttuna.
Donna 28