Pellinkiläinen

[raimå]

Yritin kaivella sitä vanhaa threadia esiin jossa oli puhetta eri tyyppisteen uppotukkien eroista. En kuitenkaan löytänyt ja päätin avata uuden jutustelun pellinkiläisistä...

Osaan itse tunnistaa kyllä vesillä jo kauempaa ns. pellinkiläisen jossa melko kookas keulaosa ja suht siro takaosa. Ja kaikki menee lujaa ja sehän meikäläistä ottaa päähän:)

Oon yrittänyt miettiä miksi nämä "pellinkiläiset" ottavat huippuja monasti jonnekin 16-18 solmuun, vaikka peräosa kaikissa todella siro ja ensituntumalta niiden juuri pitäisi upottaa p***e veteen ja aalto vaan nousee... Näin ei kuitenkaan ole, joten ajattelin voisiko näiden pellinkiläisten persus olla juuri niin loivasti kaareutuva, että perän upotessa alas, ei se kuitenkaan muodosta "raahaavaa tyhjiötä" sinne? Eikös kuitenkin perus summalaisen persus ole yleensä ainakin veistetty melko jyrkällä kaarella nousevaksi?

Ja tämä nyt ei taas tarkoita ettei ole summalaisia tai muita jotka eivät kulkisi lujaa. Kuitenkin Kotka-Sipoo akselilla näkee jatkuvasti juuri näitä "pellinkiläisiä" jotka liikkuvat ilman plaanilevyjäkin melko turkasen lujaa.

PS. Ja sanomattakin selvää on että haluu tollasen

[-Simplex-]

Terve,

Mulla on pellinkiläinen kimppaveneenä kaverin kanssa. Kaverin ystävä jolla käsittääkseni on jonkun verran tietämystä puuveneistä ja pellinkiläisistä kävi tsekkaamassa veneemme ja oli siinä sitten kertonut että pellinkiläisiä runkoja on pääasiassa kahta eri tyyppiä. Ensimmäinen tyyppi olisi suht v mallinen johon pätee perus muuttujat kun ruvetaan laskemaan runkonopeutta yms. Tämä toinen tyyppi jota meidänkin veneemme edustaa on pirun kapea, pitkä ja terävänokkainen. Seikka joka tekee rungon kiinostavaksi on rungon keskiosa joka on miltei tasainen, siis vaakatasossa. Tämän "asiantuntian" mukaan juuri tämä rungon keskiosan tasaisuus toimii samalla periaatteella kuin kantosiipi eli rungolla itsessään on nostava vaikutus. Tästä syystä juuri tämänmallisille rungoille on käsittääkseni miltei mahdoton laskea runkonopeutta.

Eli en usko että se kapea perä on ratkaisevassa asemassa vaan tasainen rungon keskiosa.

Blogissani on kuvia veneestämme.

[raimå]

Aivan! Nyt muistinkin että katsoin jossain vaiheessa m/s Mikon kuvia ja silloin kiinnitin huomiota juuri siihen että runko oli veden alaisilta osiltaan keskeltä melkein tasainen. No on kait Mikossa jonkinmoiset "nousulistatkin" mutta tuo varmaan tekee ison eron siihen että juuri tuon tyyppiset pellinkiläiset on niin nopeita pelejä jos vain hevosia lyödään persiiseen riittävästi:)

Muutenkin pellinkiläisen runko on jotenkin kaunis omasta mielestäni. Lähinnä siis rungon muoto....

[-Simplex-]

Joo, olen kyllä samaa mieltä kauneudesta. Ovat ne aikamoisia katseenkääntäjiä.

[terhohalme]

Kerrataanpa siis:

Pellinkiläisen suorituskyvyn takana on kaksi perustekijää, nimittäin pituus-uppoumasuhde ja teho-uppoumasuhde.

Pituus-uppoumasuhde määritellään: L/D^1/3, siis vesiviivapituus jaettuna kuormatun veneen uppouman kuutiojuurella. Pituus metreinä ja uppouma tonneina tai kuutiometreinä. Jos tämä luku on noin 6 tai suurempi, vene on tarpeeksi pitkä ja kevyt ylittämään runkonopetensa. Kun vene on pitkä ja kevyt, ei sen pohjaan montaa mutkaakaan mahdu, joten se on pakostakin melko suorapohjainen. Jos veneen pituus-uppoumasuhde on reilusti yli 6, ei perän muodolla juurikaan ole merkitystä runkonopeuden ylittämiskyvyssä.

Tehoa pitää myös olla riittävästi. Mikä tahansa kiulu saavuttaa runkonopeutensa jo noin 5 hv/tonni teho-painosuhteella. Nopeissa pellinkiläisissä on helposti yli 20 hv/tonni.

Sitten vielä se runkonopeuden käsite. Runkonopeus EI ole sama kuin veneen huippunopeus. Runkonopeus on nopeus, jolla veneen peräaaltojen väli on sama kuin veneen vesiviivapituus. Runkonopeus voidaan laskea V=2,43*L^1/2, siis 2,43 kertaa vesiviivapituuden neliöjuuri. Vesiviivapituus on metreinä, nopeus solmuina. Lähes kaikki moottoriveneet, myös hinaajat, ylittävät runkonopeutensa 5-10 %. Pellinkiläinen helposti tuplaa sen (siis runkonopeuden).

Painavammat pyöreäperäiset veneet, meriläiset, luvialaiset sun muut vaasalaiset ovat yleensä pituus-uppoumasuhteeltaan reilusti alle kuuden ja ne eivät ilman kantotasoja saavuta puoliliukunopeuksia.

[raimå]

Wow, siinäpä tuli paljonkin matemaattista tietoa!

Eli näin mualaisjärjellä (vaikka stadilainen olenkin...) ajateltuna veneen pitää olla riittävän pitkä, mutta samalla kevytrakenteinen, jotta runkonopeuden ylitys yleensäkään on mahdollista. Hmm, mutta eikös pakostikin siihen vaikuta myös pohjan muotokin? Tuo pohjan keskikohdan tasaisuus näissä "pellinkiläisissä" mun järjen mukaan aiheuttaisi sen että vene pyrkii sen avulla vedestä ylös mitä enemmän lyödään paukkua persiiseen - eli ts. puoliplaaniin?

On kyllä hieno ajatella että jotkut suunnittelijat ovat jo aikoinaan luoneet eri tyyppisiä runkomuotoja näihin kotimaisiin puuveneisiin. Suurin osa varmaan opin ja erehdyksen kautta, vaikka uskon kyllä että matemaattisesti perustan voikin laskea ja loput testauksesta hoidetaan "tuulitunnelissa" eli merellä:)

[Veli-Matti]

"Nopeissa pellinkiläisissä on helposti yli 20 hv/tonni." - terohalme

Oikein nopeissa pellinkiläisissä taitaa olla 50-100 hp/tonni ja erittäin nopeissa pellinkiläisissä reilut 150hv/tonni...

[terhohalme]

Ne ovatkin jo sitten puhtaasti liukuveneitä ja kantotasoilla varustettuja...

[terhohalme]

Eivät nämä perinneveneet juurikaan ole tieteen perusteella suunniteltu, vaan rakennettu vahvan paikallisen tiedon ja osaamisen perusteella. Saariston suojaan (suomenlahden saaristo) kehittyivät erilaiset veneet kuin avomeren äärelle (selkämeri, perämeri). Kun jonkin tyyppinen vene tuo saarelaisen turvallisesti kotisatamaan syys- ja talvimyrskyjen aikaan, ovat meriitit jo melkoiset ja mallia kannattaa rakentaa jatkossakin.

Jostain muistui mieleeni, että pellinkiläinen on kevyt ja kapea sen vuoksi, että rysät oli helppo tyhjentää kallistetun partaan yli veneeseen. Ominaisuus, jota huvivenekäytössä ei enää tarvita ja josta on jopa haittaa kiikkeryyden muodossa. No, kaikkea ei voi saada...

[lacrits68]

moi!

Mihinkäs kategoriaan tuo meidä purtelo luetaan? viewtopic.php?f=7&t=7807" onclick="window.open(this.href);return false;
pituutta n 9m ja leveyttä 2,75m perässä HELEVETIN ruma "taso" joka nyttemin on poistettu perästä! ( oli ikävä ajaa myötä aallokossa)

Mites tollanen pelti perässä vaikuttaa propellin toimintaan?

Saa kattoo miten toimiin ihan originaalina! luulis perästä tulevat aallot halkeavan suippoon perään!

--Janne--

[Veli-Matti]

Kyllä Tero on oikeassa jotkut, kuten Fridde Martinin Fanny yli 400hp:n Yanmarinilla ja lasikuidutettu Banaani isolohko veekasilla ovat "pellinkiläisiä" ja toisaalta esim. Tevisun Nikolai pikkuMersulla on pellinkiläinen.
Varsinkaan Fannyllä ei ole mitään tekemistä pellinkiläisen tai fiskarin kanssa koska koko sen vedenalainen osa on täysliukuva ja tukirakenne sisällä terästä. Mutta kun niiden omistajat toitottavat että ne ovat pellinkiläisiä...
Tuosta rysän kokemisesta mihin Tero myös viittasi sen verran että hailutolaiset ovat ratkaisseet "kovun" siten että veneestä tehdään leveä ja korkea kokkainen (muistuttaa yllättävän paljon viikinkilaivoja ) mutta matalalaitainen. Isossakin luotolaisessa "rysävenneesä" on varalaitaa vain parinkolmen laudan verran ja nekin ovat siihen malliin viistossa että varalaitaa on reilut 30cm. Ei menisi mistään EU-turvalllisuusdirektiivistä läpi vaikka niillä jos jollakin on taatun turvallisesti koettu rysiä kovassakin kelissä.

Jos mennään offtopiccina pellinkiläisestä mahdollisimman kauas eli summalaiseen Dejah Thorikseen niin huomasin joku aika sitten että veneen kulku on joissakin olosuhteissa todella herkkää. Pysähdyimme Varjakkasalmessa juttelemaan tuttujen kanssa ja kun lähdimme jatkamaan matkaa lähdin tavallista hitaammin kun oli jotakin sählättävä kojelaudalla. Lisäilin kaasua pariinkolmeen otteeseen ja ja vaimo tuumasi että miten tämä vaikuttaa kulkevan ihmeen kovasti. Kierroksia 1600 ja vauhtia 8,6 solmua kun se tavallisesti noilla kierroksilla on 7,2-7,4 solmua. Ensimmäiseksi tajusin että sillä (taka)tuulella salmessa on myötävirta mutta mentiin silti ihmeen lujaa. Ennen satamaa pyöräytin takaisin ja ajoin salmen päähän ja lähdin tulemaan salmea uudestaan hitaasta vauhdista lisäten kaasun kerralla 1600 kierrokselle ja vauhti nousi vajaaseen 8 solmuun mutta ei siitä yhtään. Pysäytin veneen ja lähdin pikkuhiljaa lisäten kierroksia parisensataa kerrallaan ja vauhti nousi taas 8,6 solmuun. Homma alkoi vaikuttamaan niin mielenkiintoiselta että ajoin salmen päästäpäähän muutamaan otteeseen ja hoksasin että kun painaa kerralla kaasun marssikierroksille keula nousee ylös ja vene alkaa kyntämään mutta kun lisää sitä tipottain keula ei nousekkaan juuri ollenkaan - myötävirrassa myötätuuleen.

[-Simplex-]

Kun veneessäni vaihtui aikoinaan mosa (siinä oli vanha 50-luvun loppupuolen wikke ja nyt md11) teki se veneestä kiikkerän. Laitettiin pilssiin akselin alle lyijyharkkoja --> vene vakautui huomattavasti. Mielestäni veneen käyttömukavuus parani merkittävästi, en tiedä sitten että pilaako harkot veneen hydrodynaamiset speksit. Pitää ensi kesänä vähän testailla että miten ui ilman harkkoja.

[raimå]

Veli-Matti: huomasin juuri äskettäin saman ilmiön Pauliinassa. Karskit 7,5hv voi käyttää hyödykseen tuolla tavoin:) Nyt sain tällekin vahvistuksen, itselläni ei ole gepsiä tai lokia kertomassa nopeutta.

Simplex: Mulla on irtolyijypuntteja parikymmentä pilssissä ja oon huomannut että pienessä veneessä niillä voi tasapainottaa veneen kulkua melkoisesti sen mukaan kuinka paljon porukkaa/tavaraa on kyydissä. Vaikuttaa myös tärinöihin melko paljon mulla.

[Veli-Matti]

Kyllä minä olen tuota samaa epäillyt jo ennen kuin hankin kepsin ja se on ollut jo vuosien ajan jotenkin mutuna takaraivossa.
Peräveneen kanssa on hiukan sama homma, toki se ei koskaan lisää vauhtia mutta sen saa viriteltyä kulkemaan perässä joko erittäin kevyesti tai sitten erittäin raskaasti. Vaikutus marssivauhtiin on helposti vajaan solmun verran. Ja tällä on jo merkitystä kun suht raskaasti kuormattua perävenettä tule joka syksy vedettyä muutamia satoja maileja. Nyt 20. päivähän alkaa taas se peräveneenvetokausi
Isäukon kanssa vedettiin Wikströmmin AC:n perässä 6m verkkovenettä vuosikausia ja silloin huomasi milloin se "rattasti melekeen ilimaseksi" aallolla...

Peräveneeseenkin tai paremminkin sen vetoon pystyisi varmasti soveltamaan jotenkin tuota Teron esittämää runkonopeuskaavaa ja jostakin kait löytyis myös tietoa mihin kohtaa peräaaltoa se vene kannattaa sijoittaa. Myös peräveneen painotus on tärkeä jutska.

[jor]

Kumppari voi muuten olla pahimmillaan melkoinen laahusankkuri vaikkei paljon painakaan.
Nousee helposti melko pystyyn ja tuuli ottaa alle. Kuormaamalla voii varmaan senkin säätää
mielesekseen.