Pleksi ja pistosaha

[Northling]

Moro

Tää lasi keskustelu on nyt vähän väärässä osiossa eli offtopic sähköissä, mutta jatketaan nyt...

Erilaiset veneilijät lähestyvät tätä lasiogelmaa vähän eri vinkkelistä.
Saaristo tai järviveneilijä, joka ei avomerelle lähde ainakaan keliin, tuskin kaipaa kaikenkestäviä laseja. Avomereen tarkoitettuun veneeseen taas jo katsastus vaatimukset määräävät iskunkestävät valoaukon katteet ovat ne sitten muovista tai lasista käyttökohteen mukaan. Avomeriveneessä pitää ajatella aina pahin mahdollinen skenaario... Ikunoiden ja luukkujan tulee kestää jos vaikka vene putoaa kyljelleen 10 metriseltä aallolta. Eli voima vastaa varmaankin ison lekan kajautusta keskelle ikkunaa.

Meidän vene vaikka sitä nyt avomeriluokkaan ei vielä ainakaan katsastettukaan on varustettu ikkunoilla, joiden pitäisi kestää tuollainen isku.

Syy miksi valitsin ruffiin 5 mm polycarbonaattiset ikkuna on se että ruffin sivu kaareutuu ja laminaattilasi ei murtumatta taipuisi siihen. Naarmuuntuminen ei taas haittaa ruffin ikkunoissa, koska niistä ei varsinaisesti katsella ulos vaan niiden funtio on päästää vain valoa sisään.

Ohjailuhytin ikkunat taas ovat tehty suoriksi, jotta siihen pystyi asentamaan 5 mm laminaattilasit. Laminaattilasi kestää veden rikkoutuneenakin, koska, muovikalvo lasien välissä pitää ikkunan kasassa.
Lasi on tuollaisessa paikassa ehdoton valinta koska ikkunoista tulee nähdä läpi ja lasi kestää pesemistä naarmuuntumattomana monikertaisesti muoveja paremmin.

Jos luette katastrofi kertomuksia, niin ei ole yksi eikä kaksi tapausta, joissa avomerikäyttöön suunnitellut, valmistetut ja katsatetut veneet ovat siitä huolimatta menettäneet vedenpitävyytensä, juuri rikkoituneiden tai pois paikaltaan luiskahtaneiden ikkunoiden takia.

Mieleen muistuu yksikin tapaus, jossa suomalainen venekunta lähti viroon moottoriveneellä, jota ei ollut tarkoitettu avomeriolosuhteisiin. Siinä oli aivan liian suuret ikkunat ja materiaalista, joka ei kestänyt kannelle kaatuvien aaltojen painetta, vaan murtuivat sisään. Vene oli upota, koska vettä tuli ikkunoita sisään niin paljon ajettaessa vasta aallokkoon. Onneksi tarinalla on muistaakseni onnellinen loppu.

So. merta ja sen voimaa pitää kunnioittaa ja varustaa vene sen käyttöalueen ja tarkoituksen mukaan. Ehdottomasti pitää myös pysyä veneelle tarkoitetuilla käyttöalueilla ja sille sopivissa keleissä.

Nortti

[Veli-Matti]

Juu, kyllä Nortti on oikeassa tuossa pleksi/lasi hommassa mutta kyllä minäkin ainakin osittain.

"Minä en laittaisi minkäänlaista pleksiä veneen valoaukkoihin".. siihen olisi pitänyt jatkaa että "kuin vasta äärimmäisen pakon edessä kuten esim. pinnan kaarevuus, saatavilla on ilmaista pleksiä ja budjetti on pieni tms erittäin pätevä syy..."

Noita purjeveneiden etuhyttien valoaukkoja ei todellakaan voi laskea ikkunoiksi vaan ne ovat, kuten Nortti kirjoittikin, oikeasti valoaukkoja jolloin niissä olevien pleksien naarmuisuus ei haittaa, riittää kunhan ne päästävät valoa läpi sen verran kuin veneen omistaja kokee tarvitsevansa j aovat vielä siedettävän näköisiä hänen silmäänsä. "Oikea" lasi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on se että siitä näkee ulos mahdollisimman hyvin, on sitten semmoinen paikka että niihin en koskaan laittaisi pleksiä.
Naarmuuntuminen, harmaantuminen ja tietynlainen velttous on niitä pleksin ongelmia. Minulla on ollut yksi vene jossa oli pleksit eikä toista enää koskaan tule.

Tavallinen pleksi on käsittääkseni lasin hinnoissa neliölle ja siitä kovemmat laadut sitten huomattavasti kalliimpia joten rahallisestikkaan se ei kannata. Eikä ne karkaistutkaan (lue 3-4x lasia kalliimmat) pleksit kestä esim. kovan tuulen ja vieressä olevan hiekkaisen aallonmurjan yhdistelmää vaan pikkuhiljaa niihin tulee pisamia.

Se on totta että pleksi on yhtäkkiä ajateltuna helpompaa työstää kuin lasi mutta mielestäni homma on aivan toisin päin. Kaarevankin ruudun saa leikattua lasista siinä ajassa kuin mitä menee kuviosahan pelkkään teränvaihtoon ja pohjalevyn teippaamiseen mutta ongelma onkin reunojen hiomisessa. Joka sekin onnistuu muuten vaikka bilikan 5€ timanttiviilalla kun ei ole aivan älytön kiire.

Ja mitä noihin lasilaatuihin tulee niin Nortti oli taas oikeassa - käyttötarkoitushan sen ratkaisee ja paikka mihin se lasi tulee. Joku hytin takaseinä on aivan väärä paikka kalvolasille ainakin silloin kun lasit liimataan. Dejah Thoriksessa on tuulilasit 6mm (eli 2x3mm) kalvolasia ja muut sivulasit 6mm tavallista lasia ja takaseinän lasit 5mm lasia. Ja näillä laseilla se on myös mennyt ammattikatsastuksesta läpi joten ainakin minä tulkitsen ne aivan riittävän lujiksi varsinkin kun lasit ovat nyt liimattuja eli niiden lujuus on vain kasvanut.
Purjeveneessä ja fiskarissa on lasien kestolle vähän eri vaatimukset koska veneiden käyttäytyminen ja ominaisuudet merenkäynnissä ovat aikalailla erilaiset. Purkkarilla niitä aaltoja "napsitaan" jopa ajankuluksi vasten laseja tai mennään parhaimmillaan niin kyljellään että lasit suorastaan uivat vedessä mutta sitä ei tee hullukaan fiskarilla - jos minulla tulee vastaan semmoinen pakkotilanne niin käännän joko myötäiselle tai vastaisella ja rantaudun turvallisuussyistä vaikka Kiinassa

[Veli-Matti]

Mitä tuohon moottoriveneilijöiden Viron seikkailuun tulee niin mulle tuli ensimmäisenä mieleen kun luin juttua jostain venelehdestä että tosiasiallinen syy läheltäpiti-tilanteeseen ei ollut laseissa vaan kipparissa jolla ei ollut niin sanotusti "kaikki inkkarit samassa kanootissa".
Mutta näinhän se on että "maalla on helppo olla viisas kun merellä sattuu vahinko..."

Tämä meni nyt niin pahasti OoTeeksi että lopetan tähän ja pyydän keskustelun aloittajalta anteeksi

[Northling]

Moro

Jatketaan sitten täällä kun keskustelu on siirretty sopivampaan kategoriaan.
Käsittääkseni Kardinaalin vene on ns. tuulilasivene?

Edelleen vahvasti vastustan tavallisen lasin asentamista muuhun vesikulkuneuvoon kuin ponttoonisaunaan.

Aatelkaas nyt vaikka perhettä, joka on deikruiserilla saaressa ja ylpeä isäntä on säästääkseen muutaman kympin laittanut tuulilasin ikkunat ikkunaklasista. No sitten kun perhe on maissa, nuotio sytytetty ja isäntä maistanut säästämillää rahoilla ostamaansa jallua, isäntä muistakin että perhana sinappi jäi paattiin. Eikun hakemaan, roiskeista tai ohimenneesta sadekuurosta märäksi jäänyt fördekki onkin pirun liukas ja isäntä vetää komiat lipat siinä... ja jalka tuulilasista läpi... reisivaltimo poikki... verta ruiskuaa... kukaan muu ei osaa ajaa venettä... kännykkä on katvessa...

Tavallisesta lasista tulee rikkoutuessaan pitkiä erittäin teräviä puukkomaisia sirpaleita, joilla syntyy vakavia viiltovammoja.
Karkaistu lasi rikkoutuu muruiksi, joilla ei suuria vammoja synny.
Laminaatti lasi (esim auton tuulilasit) säröytyy, mutta pysyy ehjänä.
Polycarbonaatti on lähes särkymätön.
Akryyli särkyy vähän lasimaisesti, mutta ei läheskään yhtä helposti. sirpaleet eivät ole leikkaavan teräviä.

Nortti

[raimå]

Lasi on muutenkin melko mukavaa tavaraa. Jos esim. lakkaa eksyy lasille niin se on heleppo putsata partaveitsen terällä ym. terävällä pois. Pleksit naarmuuntuu tosi helposti. Tosin jos kestävyys (ilman että halkeaa) on tärkein ominaisuus niin silloin polykarbonaatti astuu kehiin. Ohuesta polykarbonaatista tehdään myös armeijan suojalasit jotka kestää melko hyvin haulikon kutejakin. Eli vois sanoa että jo muutaman millin polykarbonaatti kestää mitä tahansa jos liimattu karmeihin kiinni. Tyyristä tavaraa tosin. Itse tilasin sabluunoiden mukaan muotoillut 5mm lasit ja hintaa tuli muistaakseni 8 lasille kaikkinensa n.150€ ja vain yksi lasi ei sopinut ja sitä joutui hiomaan lisää. Veri sätisfaid:)

[Donna 28]

Kaikkihan ovat omalta osaltaan ja osallaan oikeassa, kyllä minäkin vannon mieluumin laminoidun lasin puolesta kuin laminoimattoman, pleksistä en pidä juuri sen naarmuuntumisen vuoksi. Kaarevat muodot ovat asia erikseen ja niissä päätyisin garbonaatteihin, vaikkakin ne vaativat jonkinlaisen muotin lasikohtaisesti. Purjeveneiden kulkuaukon sufletit ovat myös asia erikseen, lasin laitto niihin voi olla hyvinkin hankalaa.
Donna 28

[Veli-Matti]

Kyllä Nortti on taas oikeassa mutta periaatteesta täytyy hieman inttää vastaan...

Kun noita veneitä tulee rapattua jonkun verran niin kyllä sellainen lasiasennus kauhistuttaa että on esim. 500x800 aukossa on 3mm lasi koska se on halpaa ja usein jopa ilmaista koska niitä on melkein jokaisen vähänkin vanhemman talon nurkassa jokunen ruutu. Liian ohut lasi on todella vaarallinen oli se asennettu miten vaan. Ja sitä 3mm lasia näkee aika usein ja se on jokapaikassa veneessä nou nou. 4 milliäkin on vielä ohut vähänkään suurempiin aukkoihin.

Karmeita esimerkkejä nuo Nortin esimerkit ja tuo reisivaltimon katkeaminen on se todennäköisempi sillä 10m aallolta tippuminen kyljelleen alas mahtaa olla extreme suorituksenakin jo sitä luokkaa että 99,99% Suomen ikkunallisesta venekannasta on sellaisen mahdollisuuden ulkopuolella syystä tai toisesta.

Pleksiruutu on todella herkkä tulemaan sisälle joustavuutensa takia ja siitä minulla on omakohtaista kokemustakin kun sivulasi tuli syliin ja perässä puolikas tynnyri kylmää vettä.
Jos laittaa pleksiä niin se kannattaa taatusti liimata jos siihen meinaa ottaa vähänkään reilumpia pärskeitä. Kummitiivisteestä se lähtee todella liukkaasti joko sisään tai ulos riippuen mistä suunnasta jysähtää.

Mitä tuohon kalvolasin hintaan tulee niin Dejah Thoriksen keskimmäisessä tuulilasissa on n. 3cm rivi pieniä rokonarpia, ilmeisesti sitä on joskus pyyhitty pelkällä raudalla, ja halusin uusia sen. Kooltaan n. 500x650 2x3mm kalvolasi olisi maksanut täällä Oulussa leikattuna n. 100-120€ joten siinäpä oli hyvät neuvot tarpeen. Tavalllista lasia en siihen halunnut joten tuli kokeiltua sitten ruutua kääntämällä se yksinkertaisesti ylösalaisin ja toisinpäin. Ja kas vain se sopi ja pieni vaurio on nyt sisäpuolella mutta ei sitä huomaa kukaan muu kuin minä. Tuolla järjettömällä hinnoittelulla veneen kaikki lasit olisivat maksaneet, mikäli olisin laittanut ne "tähän paikkaan ainoasta ja oikeasta kalvolasista", 1600-2000€ ja se olisi lähes tuplannut koko rempan tarvikebudjetin - ei kiitos.

Jos haluatte paksua lasia käytännössä ilmaiseksi niin erikaupunkien kierrätyskekukset on siihen hyviä paikkoja. Ostin jokunen vuosi sitten useampia 12x21 julkisentilan lasitettuja väliovi ja niissä oli paikoillaan 100x150cm 6mm ruutuja. N. 10kpl nippu maksoi 50€. Normiovissa on 4 tai 5mm lasit ja niitä liikkuu paljon enemmän noissa kierrätyskeskuksissa...

[raimå]

Joo sama kokemus mulla oli kalvolaseista. Aivan liian hintavaa ja toimitusajat pitkät. Mitäs paksuuksia oot Veli-Matti "koeponnistellut"? 6 millinen on kyllä jo todella järeää ja näin valitsin 5mm lasit. Toivonmukaan ei itämeri tuo niitä sisälle ohjaamoon palasina:)

[Veli-Matti]

Viimeksi "koeponnistin" oman töppäyksen takia 6mm liimalasin Dejah Thoriksesta. Poistin etuhytin vasta liimatun ruudun viiltämällä liimausta mahdollisimman syvälle auki ja posautin sisäpuolelta lyhyellä 5" lankunpätkällä ilman tulosta. Olin hiukan kummissani ja hain n. metrisen pattingin ja löin - ei tulosta. Sitten otin vasaran ja löin keskelle 220x550 lasia rikkeimen ja uudistin lankkuoperaation jolloin lasi särkyi tähtimäisesti keskeltä ja kaikki palaset jäivät kiinni liimaukseen. Lasin mukana aukon reunoista lähti sen verran puuta että meni liimaushommiksi - xitutti omat mokat.
Muita koeponnistuksia on tullut tehtyä remppojen yhteydessä kun jostain syystä lasi on mennyt vaihtoon tai koko rakenne on purettu. Hennossa rakenteessa se onnistuu parhaiten taivuttamalla kehystä, silloin lasi halkeaa mutta kaikki palaset jäävät kiinni. Tukevammassa rakenteessa oikeastaan iskemällä särkeminen on ainoa vaihtoehto jolloin on tullut noita koeponnistuksia. Kerran jopa seisoin maassa lappeellaan olevan sivusarjan lasiruudun keskellä ja rikkoontuminen vaati tämmöiseltä 80kg rimpulalta hytkäytyksen ennen kuin lasi halkesi. Lasit olivat n.5 cm irti maasta koska sisäpuolella oli runkorakenne, "koeponnistus" tehtiin tarkoituksella kaverin tukiessa sivulta ja jalassa oli turvasaappaat joten ei siinä mitään riskejä otettu omalta osalta - tai no ehkä ihan pieni vaara siinä oli mutta riskitähän ne elämän suola ovat ei taattu turvallisuus

Liimalasin ainoa huono puoli on lasin vaihtamisen työläys ja paras puoli sen lujuus ja 100% vedenpitävyys vuosikymmeniä ja yliparasta siinä on halpa hinta - Dejah Thoriksen ikkunoiden kiinnitys ja saumaus maksoi 60-70€ kun ajattelee että kummitiiviste kiilanauhoineen maksaa ainakin täällä n. 30€/jm puhumattakaan siitä että kotikonstein tiivisteelle asennettavia laseja on melkeinpä mahdoton hioa tarpeeksi hyvin eli lasit pitää vähintäänkin leikkauttaa lasiliikkeessä.
Liimasin lasit kiinni Tremflex 40:llä ja saumauksen tein saman valmistajan Spectrem 2:lla joka on Tremcon paras ja kallein lasitustuote eikä sekään niin kauhean kallista ollut - ovh alun toistakymppiä tuubille.
Liimalasit voi aivan hyvin myös listoittaa metallilla tai puulla.

Liimalasin pystyy särkemään myös kuumailmapuhaltimella jos se pitää saada nätisti irti. Myös palaset lähtevät helpommin irti kun antaa lämmön levitä lasia pitkin liimaan.

[Veli-Matti]

Meteoriitti tulee läpi että hutkahtaa

"Taitettava ajolasi" - mikä ihme se sellainen on?

[kardinaali]

Käsittääkseni Kardinaalin vene on ns. tuulilasivene?

Siihen ainakin kovasti pyritään. Piti vene saada viime kesänä vesille, vaikka olikin raakasti kesken, joten nyt pitää osat tehdä Turussa puolivalmiiksi ja istuttaa Laviassa (150km) paikalleen. Sivulasit voisikin tehdä ihan valmiiksi asti kotona, mutta tuulilasien alareunan tarkkaa muotoa ei vielä tiedä.

Sanotaan nyt vaikka niin, että teen ruudut tällä kertaa akryylistä ja kun on aika vaihtaa ne, toimikoot vanhat malleina. Siirrytään sitten oikeaan lasiin, jos siltä tuntuu. Järvellä ei ihan merimäisiä aaltoja pääse syntymään, joten materiaali- ja kestävyyslaskennassa on väljyyttä.

[Pellis]

Ikkunat menee vaihtoon minullakin. Laminoitua lasia tullilaseihin 3 kpl ja muuten teen akryylistä. Kestää mitä kestää. Toimivat sitten malleina tosiaan oikeita laseja tilatessa. 50 kipale oli lasiliikkeessä pyöriäreunaisen leikkuu ja matsku 2x2,5 mm

[Donna 28]

Takavuosina ennen edellistä lamaa tuli kaupattua puitteellisia ja puitteettomia parvekelaseja ensin Saarijärvellä, Suolahdella ja Äänekoskella tulipa oltua yhden tehtaan osaomistajakin keskeisessä Hämeessä ja sittemmin jo laman alettua tehtiin kauppaa vielä Helsingissä.
Tuli lasit tutuiksi, mikä kestää ja mikä ei. Esimerkiksi 4 mm niin sanottu tavallinen float -lasi kestää suurina kokonaisuuksina vielä tänäkin päivänä
Eteläisellä Rautatienkadulla Helsingissä, on siellä Malminkadun ja em. kadun kolmiossa niitä satakunta meikäläisen myymää versiota, siellä on myös karkaistuja, laminoituja ja sekä että versioita. Ainakin sateen ja tuulen paineen ne ovat kestäneet nämä miltei 20 vuotta, puitteellisissa versioissa ainoastaan 4 m floatilla sekä liimattuina puitteeseen, että kumitiivisteversioina. Että kyllähän näissä lasiasioissakin on monta totuutta. Nyttemmin olen myynyt lasisia siirtoseiniä, jotka tehdään yleensä 10 mm karkaistusta lasista, mutta niiden heikkous on sisäiset jännitykset, jotka saattavat rikkoa lasin vaikkapa vuoden päästä, näitä voidaan toki tehdä laminoiden kaksi karkaistua yhteen, mutta halvimmaksi ja kestävimmäksi ratkaisuksi on käytäntö osoittanut 6+6 mm
tavallisten floatien yhdistämisen kalvolla. Jos onnettomuus on sattuakseen, niin se voi tapahtua lasin kuin lasin kanssa enkä kyllä sulkisi pois myöskään pleksiä, kyllä aalto voi senkin syliin tuoda, kun veneistä puhutaan.
Donna 28

[Northling]

Moro

Näissä veneikkuna asioissa on aina huomioitava tarve ja käyttötarkoitus.
Veneen suunnittelussa pitää pitää mielessä jo käyttötarkoitus ja käyttöalue. Kuten jo ennenkin sanottu, ajattelen asioita purjevene vinkkelistä ja vielä niin että perheeni on turvassa vaikka kovakeli yllättäisi.

Loyds hyväksymissä avomeriveneissä käytetään paljon juuri paksuja iskunkestaviä PMMA muovi ikkunoita, koska sen kestävyys kovassa rasituksessa on lasia parempi.
Materiaalina pääasissa iskunkestävä akryyli. Karkaistu lasi ei sovi avomerikäyttöön, koska vaikka karkaistu lasi kestää iskuja tavallista paremmin niin särkyessään se aiheuttaa vuotovaaran. Karkaistu lasi on herkkä siinä mielessä että sen pinnassa yksi naarmu voi aiheuttaa jo ed. maittujen sisäisten jännitysten purkautumisen ja lasi räjähtää muruiksi.
Mikä tahansa lasi on arka särkymään jos siinä on yksikin naarmu, se johtuu lasin kiderakenteestä.

Aukon kestävyyteen suurimmat merkitykset tekee aukon koko, ikkunamateriaali ja kiinnitys tapa.

Heikoin on tietenkin iso aukko, ohut ikkuna ja heppoinen kiinnitys.
Kestävin on pieni aukko, riittävän paksu iskukestävä ikkuna materiaali, riittävä limitys reunassa runkomateriaalin kanssa, mikä estää ikkunan painumisen aukosta sisään.

Yksi tarkastelu kulma on kestävyys, toinen on pitkä ikäisyys ja naarmuuntumisherkkyys ja puhdistettavuus. Näissä ominaisuuksissa muovit häviävät laseille, mutta muoveja saa nykyään erittäin hyvillä kovapinnoilla.

Laminaattilasikin särkyy yhtä helposti iskusta kuin vastaavanpaksuinen tavallinen lasi. Laminattilasin turvaominaisuus tulee siitä kun sen välissä oleva muoivikalvo (PVB) pitää tiettyyn rajaan asti ikkunan tiiviinä.

"Pleksi" ikkuna on vähän sama kun sanoisi että vene on tehty puusta.
Yleisnimeksi muovi-ikkuna materiaaleille sana on periytynnyt Röhm:in Plexiglas tuotemerkistä! Plexiglasiakin saan montaa erilaista varianttia.
Tässä linkkejä jos eri laadut kiinnostaa:
Akryylit (PMMA)
http://www.foiltek.fi/akryyli/akryyli.html
Tietuja Polykarbonaatista (PC)
http://www.foiltek.fi/polykarbonaatti/p ... aatti.html

Ett semmotist

Nortti

[kardinaali]

Tässä linkkejä jos eri laadut kiinnostaa:
Akryylit (PMMA)
http://www.foiltek.fi/akryyli/akryyli.html
Tietuja Polykarbonaatista (PC)
http://www.foiltek.fi/polykarbonaatti/p ... aatti.html

No mutta, siellähän oli sahausohjeetkin! Loistavata!