Sain puupurjeveneen, mikä nyt eteen?

[Nocticola]

Pääsi käymään niin että minulle tuli purjevene, joka on tehty puusta. Tästä aiheesta ei ole toistaiseksi muuta kokemusta kuin epämääräinen kuvitelma jossa kuljen auringon paistaessa tukka hulmuten ekoloogisesti tuulen voimalla satamasta satamaan. En osaa esim. purjehtia enkä tunne veneenosia nimeltä.

Kyllähän laitos on vesille saatava, ja opettelen sitten sitä mukaa kun töitä tulee. Entinen omistaja neuvoikin jo joitain töitä jotka kyseiselle veneelle tulisi tehdä, mutta ajattelin nyt kuitenkin kysyä mielipiteitä, sillä olen huomannut että asiat sujuvat helpommin jos ennalta on jonkinlainen kokonaismielikuva siitä mitä on tekemässä. Myös tuntuu olevan niin, että jokaisella on eri ajatus siitä että mikä on ainoa oikea teko kunkin remonttiasian kanssa, joten mielelläni kuulisin eri menettelyvaihtoehtoja ja mikä niitä puolustaa.

Kysymyksessä oleva alus on n. 6 metriä pitkä, 50 vuotta vanha ja tehty Pellingissä. Siinä on masto ja purjeet, jotka ovat uudet. Se on hyväkuntoisen näköinen, tosin enhän siitä sen kummemmin ymmärrä, mutta ainakaan siitä ei lähde käteen lahoja paloja ja se on tasaisen värinen ja kopiseva eikä mitään irtonaisia lankkuja ole. Purjehtimisen kannalta siinä on ilmeisesti ongelmallisinta pohjassa oleva mystinen vuoto, jonka lähdettä edellinen omistaja ei ole pystynyt paikantamaan. Hän ehdottaa että silitän pohjan ja laitan siihen vesirajaan asti lasikuitua.

Onko tähän mielipiteitä? Voiko paikallistamattoman vuodon saada hallintaan jollain muulla keinolla? Entä sitten jos laittaakin sitä lasikuitua, niin onko silti tarpeellista tehdä kaikki valmistavat työt kuten hioa, pellavaöljyssä liottaa ja lakata? Vai haittaako siinä vaiheessa jos noita on jo laittanut? Pitääkö mastokin lakata?

Vene asuu nyt avosuojassa ja sen päällä on hieman lunta. Vähemmän kuin ympäröivässä maastossa mutta kuitenkin. Olisiko tässä tilanteessa järkevää laittaa sille pressu vai homehtuuko se sitten sinne pressuunsa?

Luin tuolta jostain ohjeesta, että venettä ei koskaan pitäisi jättää kyllästämättömänä lojumaan. Tämä on varmastikin joskus kyllästetty enkä pimeässä nähnyt että millainen pinta siinä nyt on, mutta sitä tässä varmaan eniten ihmettelen että pitäisikö nyt nopeasti laittaa sitä kyllästysainetta vai kannattaako odottaa kaiken mahdollisen hiomisen kanssa kunnes on kuivempaa ja lämpimämpää. Ja pitääkö hioa ennen vai jälkeen sen aineen laittoa?

Eipä tässä kai kummempaa tällä erää. Niin, täällä on varmasti puhuttu aikaisemminkin vastaavasta aiheesta! Yritin tässä jo katsella, mutta en tiedä millä hakusanalla tätä kannattaisi etsiä. Kiitos mahdollisille avustajille jo etukäteen!

[Northling]

Moro

Älä nyt missään nimessä lasikuitua laita jos vaan on muuten tiivistettävissä!
Lasikuidutus on vaihoehto veneelle jonka seuraava kohde on kokkovärkki.

Älä pakkaa tiiviiseen pressuun, saattaa juuri homehtua.

Katos on hyvä, mutta lumi veneessä sulaa ja taas jäätyessään saattaa halkoa lautoja ja repiä saumoja, joten kuivana pitäisi sisältä pysyä.
Keväällä pitäis suojata auringon räkötykseltä.

Kuvaileppa vähän enemmän minkä tyyppinen: tasa vai limilauta, mänty kuusi... lakattu vai tervattu...

Liika kuivuminen keväällä haristaa laudoitusta, rakoja voi tiivistää tät-massalla.

Haku toiminnolla löytyy täältä paljon tiivistämisestä samoin kuin pellavaöljykyllästyksestä ja lakkauksesta/tervauksesta.

Selvitäppä siltä ed omistajalta millä sitä on ennen hoidettu7käsitelty ja jatkat samoilla aineilla jos ne on yhtään oikean tyyppiset...

Nortti

[Nocticola]

Hei, kiitos vastauksesta!

Täytynee yrittää heilua veneen luona harjan kanssa jos lumi ei ole toivottua mutta pressu homehduttaa.

Jos oikein ymmärrän, tämä on tasalaudoitettu. Ainakin kyljet ovat sileät ja lautojen välistä näkyy jotain tummaa, ohuempaa kuin riveitä. Menneisyydessä on varmaankin lakattu koska ei ainakaan haise tervalta yhtään.

En osaa sanoa mistä tuo on tehty, mutta ei ainakaan mahongista. Ulkonäkö poikkeaa myös projekti-tammitroolarista joten mänty vaikuttaa aika todennäköiseltä.

Tuo haku "kylläst*" olikin yllättävän kattava, nyt tuntuu että tiedän ainakin mitä kokeilla. Ilmeisesti tapoja on niin monia kuin tekijöitäkin ja jokaisella tavalla on joku onnistunut, joten voin varmaan keksiä aikataululle ja lompakolle sopivan välimuotoratkaisun. Eniten kummastutti että pitääkö ensin hioa vai ensin kyllästää vai mitä, mutta näköjään sekään ei ole kiveen kirjoitettu. Nuo ohjeet ovat enimmäkseen vähän liiankin hienoja ehkä minulle! Pitäisin tämän kanssa pääasiana etteisi se lahoaisi tai uppoaisi alle, kiiltäminen on toissijaista.

Taidan nyt lähteä siitä suunnitelmasta että kun tulee kuiva hetki, pidän viikon kyllästysjakson ja varaan siihen ainakin 20 litraa öljyä ja lisäksi ohenteet ja tappomyrkyt. Hion vasta sitten kun tuo sen jäljiltä kuivuu.

Oli mukava löytää näitä tekstejä siitä että ei kannatakaan lasikuiduttaa! Se on minusta kuulostanut vähän ikävältä, tuo on niin kaunis vene ja lasikuitu tekisi siitä paljon rumemman. En ole varma koska sitä on viimeksi kyllästetty joten siitäkin ehkä on jo apua vedenpitävyydessä.

Laitan kuvan sitten kun käyn venene luona ensi kerran.

[Jape]

Jos vene on sellasessa paikassa että lunta pääsee sinne satamaan niin kyllä siihen kannattaa pressu päälle laittaa, mutta mielellään niin ettei se tule venettä vasten. Ilman pitää päästä kiertämään. Veneneen on oltava kuiva ennenkuin sitä kyllästää.

Jos puuosia hioo niin ne hionnat kannattaa tehä ennen kyllästystä ihan valmiiksi. Sitten kyllästyksen jälkeen pääsee heti vetämään päälle lakkaa tai maalia. Kyllästyksen jälkeen hiominen on aika mahdotonta kun öljyinen puu tukkii hiomapaperin.

[Northling]

Moro

Niin, kun ajattelee käytännön kannalta kyllästämistä, niin eihän se kylläste voi imeytyä puuhun jos siinä on joku pinnoite (lakka tai maali). Puun pinta tulee olla "auki" kyllästystä varten.

Kyllästyksen tarkoitus on täyttää veden sijasta puun solukkoa mahdollisimman paljon ja ehkäistä vettymistä ja lahoamista (samalla se tarjoaa otepohjaa pinnoitteelle.)

Maalia/lakkaa voi poistaa pakkasellakin ja pellavaöljy/lahosuoja/terva kylläste ei ole nuuka lämpötilastaan, toki imeytyy paremmin kun plussaa on enempi. Jos käyttää teollisia kyllästeitä (Owa/Impreg/tms) pitää noudattaa purkin ohjeita kirjaimellisesti. (Nämä muodostavat imeytymisen pysäyttävän kalvon kuivuessaan)

Onkos tuo kuva siitä ko. veneen kyljestä?

Nortti

[terhohalme]

Hei, jos ruåtsin kieli mitenkään sujuu, tilaa heti:

Thomas Larsson: Träbåtsrenovering, ISBN 91-973537-9-5

Kuvat ovat ymmärrettäviä myös suomeksi...

[Nocticola]

Hei, kiitos taas neuvoista!

Olin lukevinani tuolta jostain toisista keskusteluista että jotkut laittavat kylkiin öljyä heti kun laiva nostetaan vedestä joten siitä kuvittelin että vähäinen märkyys ei haittaisi. Täytyypä siis ensi tilassa käydä tekemässä veneelle pressusta huone ja harjailla (vielä) kuivat lumet pois.

Joku myös sanoi että hiominen tukkii pinnan pölyllä(?) niin että öljy ei imeydy, mutta ehkä nyt kuitenkin sitten hion ensin vähän karkealla jos se on hyväksi havaittu. En varmaan käytä noita nopeita Impreg-aineita, olen vielä sen verran epävarma suoritustahdistani että nämä huokeammat vanhan ajan aineet tuntuvat turvallisemmilta.

Tuo kuva ei ole tästä laivasta vaan se on tammitroolarin kylkeä! Sen kanssa on menossa ankara kuivatus ja rivetysten poisto. Kyllästetäänköhän muuten tuollaiset paksulankkuiset troolaritkin? Huh, en uskalla ajatellakaan miten paljon öljyä siihen tulee menemään jos tähän pieneen purteenikin jo menee kymmeniä litroja.

Muokkaus: Oho, terho kirjoitti juuri kun olin oman viestini kimpussa. Kuulostaa hyvältä kirjalta! Täytyypä katsoa jos löytyisi, siinähän pääsisi samalla ruotsintaitoja harjoittelemaan.

[Nocticola]

No niin, kävin satamassa. Lunta oli päällä ja lapoin sen pois ja laitoin pressua ylle niin että uusi lumi ei pääse sisään ja vene pääsee kuivumaan.

Ei tuo sittenkään ole tasalautainen! Päädyistä vain, muilta osin laudat menevät selvästi limittäin. Puulaji ei selvinnyt, mutta kun kokeilin hioa, alta tuli vaaleampaa puuta esille, joten hyvältä vaikuttaa sen suhteen.

Sen sijaan löytyi uusi ongelma: näköjään oikeassa kyljessä on läntti jotain ihmeellistä päällysteainetta! Kenties juuri lasikuitua. Tuollaista läpikuultavaa ja räkämäisen näköistä ja lähtee säleinä pois. Joistain kohdista se on aika tiukassa. Voikohan tuon repiä puukolla irti vai onko siihen joku sofistikoituneempi työtapa? En tiedä vielä mitä siellä alla on ja miksi kuitu on siihen laitettu, mutta se on ruman näköinen ja irvistelee valmiiksi kaikista reunoista. Osa läntistä on maalattu valkoisella. Harmi että on tuollainen, toivottavasti sen saa pois ja kyljen korjattua jotenkin muuten jos siellä on reikä.

Tässä on kuva Keulasta:

[jor]

>Puulaji ei selvinnyt, mutta kun kokeilin hioa, alta tuli vaaleampaa puuta esille, joten
>hyvältä vaikuttaa sen suhteen.

Mitä tosta nyt vähän syykuviota näkyy, niin männyltä näyttää. Värin perusteella
taas lähempänä tammea. Jos jälkimmäistä, niin varmaan jostain etelämpää
kotoisin?

>Sen sijaan löytyi uusi ongelma: näköjään oikeassa kyljessä on läntti jotain ihmeellistä
>päällysteainetta! Kenties juuri lasikuitua. Tuollaista läpikuultavaa ja räkämäisen näköistä
>ja lähtee säleinä pois. Joistain kohdista se on aika tiukassa. Voikohan tuon repiä
>puukolla irti vai onko siihen joku sofistikoituneempi työtapa?

Varovasti taltalla tai mieluummin lämmitä about 20e halparautakaupassa
maksavalla kuumailmapistoolilla ja sitten vaikka taltalla irti. Huomaat kyllä
toimivan työtavan pikkuharjoittelulla... haisee kyllä karsealle. Älä polta venettä.
Alta paljastuu melko varmasti haljennut tai pehmennyt lauta, eli sen joutunet
vaihdattamaan.

Onko tuota kylkeä jo hiottu vai miksihän nuo kuparinittien kannat näkyy noin
kirkkaina?

[Nocticola]

Kiitos, täytynee ryhtyä sitten vain raapimaan sitä lasikuitupanssaria taltalla. En taida heti ryhtyä tuohon kuumailmalaitteeseen, en ole kovin mieltynyt kovaäänisiin taikka potentiaalisesti tulipalon aiheuttaviin vempeleisiin. Sitten täytynee jos ei tunnu muuten lähtevän.

Tuumailin taas venettä ja alan olla sitä mieltä myös että mäntyähän sen täytyy olla. Kuitenkin Pellingissä veistetty eikä tuo nyt varmaan tammea ole, sen verran erinäköistä kuin toinen tammivene. Kuusessakin kai olisi niitä oksanreikiä enemmän.

Nuo kuvassa näkyvät valkoiset pisteet ovat naulankantojen päälle laitettua jotain tököttiä, itse naulat ovat tummempia. Tässä on kuva siitä:



Tästä päästäänkin seuraavaan ihmetyksen aiheeseeni: tuossa kuvassa näkyy, että lankkujen välissä on jotain mustaa ainetta. Mitähän se on ja tuleeko se jättää paikoilleen vai poistaa? Ilmeisesti on kuitenkin niin, että jos tuon mustan irrottaa niin välistä ei putkahda esimerkiksi märkää rivettä. Jos sen poistan, onko tarpeellista laittaa tilalle jotain vastaavaa lakkauksen jälkeen?

Nyt alkaa olla jo jonkinlainen yleiskuva siitä miten tässä voi edetä. Ensimmäisen viestin kirjoittamisen aikaan en tiennyt tästä aiheesta vielä hölkäsen pöläystä. Vaikuttaa siltä että juuri mäntypuussa suuretkin halkeamat voivat turvota umpeen, joten tässä ollaan ilmeisesti ihan hyvällä mallilla. Vieläpä jos toissaedellinen omistaja ei ole osannut kokeilla kaikkia keinoja vuotoon niin kuin lasikuidutus antaa ymmärtää. Ehkä tästä vielä tuleekin jotain! Saan kyllä sakot, mikäli joudun työntämään paidan päältäni keväällä veneen tilkkeeksi niin kuin eräs palstan kirjoittaja oli joutunut.

Suurimmaksi ratkaisemattomaksi kysymykseksi on nyt nousemassa tervauksen mahdollisuus. Tämä on aina ollut lakkavene, mutta onhan se sen verran karua tyyppiä että terva voisi sopia vielä paremmin. Tervaukseen ilmeisesti lämmittely- ja ilmojenodottelurumba ei kuitenkaan ehkä innosta. Hmm.

[laitinenp]

Tästä päästäänkin seuraavaan ihmetyksen aiheeseeni: tuossa kuvassa näkyy, että lankkujen välissä on jotain mustaa ainetta. Mitähän se on ja tuleeko se jättää paikoilleen vai poistaa?

Veikkaisin että Hempels Proofia. Se on ihan ok, sopivan pehmeä joka kait antaa periksi kun laudat turpoavat.

[Elwood]

Kävin katsomassa ohikulkumatkalla tuota projektia.

Kyseessä on mäntyinen limisauma fiskari josta on yritetty tehdä purjevene. Runkoa en tutkinut kuin silmämääräisesti pakkasesta johtuen. Vesirajan yläpuolisissa laidoissa ei näkynyt kuin muutama hyvin pieni halkeama ja puu näytti suht kovalta. Vesirajan alapuoli oli hilseilevän maalin peitossa, siitä ei pysty sanomaan ennen kuin se putsattu ja sula. Se kohta joka kuvassa näkyi kuidutettuna on "korjattu" vaihtamalla lautoja, eikä ole kaunein paikkaus mitä olen nähnyt.

Lisäköli on ilmeisesti terästä ja arvelisin että sisäpuolella (betonissa?) näkyvät pultin päät sitovat sen kiinni runkoon. Masto on suurin piirtein rungon mittainen ja sijainti on keskellä keulatäkkiä, keulatäkissä on myös paikat keulapuulle. Maston sijainti näytti minusta olevan kovin edessä, mutta viisammat voisi kommentoida kunhan ensin löytyy veneen purjeet ja näkee millaiset ne on.

[Nocticola]

No niin, talvi on kääntynyt kevääksi. Kiitos Elwoodille opastuksesta! Näillä ohjeilla on pärjätty tänne asti. Kuulin tuon visiitin aikana mm. sen, että venettä kannattaa säilyttää kolmiopukkien päällä eikä yksittäisillä pölleillä tuettuna. Nyt aluksella on kolmiomaiset kannattimet.

Ilmojen lämmettyä ja maaleja poistellessa on käynyt ilmeiseksi, että se musta mönjä on jotain venyvää Sikaflexiä. Pieniä halkeamia on useampia ja niitä on sitten tällä aineella tilkitty, onneksi kuitenkin enimmäkseen vesirajan yläpuolelta.

Sikaa on ansiokkaasti käytetty myös vesirajan alapuolella kahteen kohtaan - tässä tulos (kännykällä kuvattuna):



Lauta oli muuten kovaa, mutta halkeaman ja sikamassan ympäriltä niin pehmeää, että lähti raaputtimella irti. Tutkin loputkin veneestä, mutta näitä hirvittäviä vedenalaisia lahopaikkauksia löytyi vain kaksi, molemmissa kohdissa reikä.

Ei kai sitten muuta kuin laudan vaihtoon. Mitä sellaisessa kannattaa ottaa huomioon? Turpoaako uusi puu enemmän kuin tuollainen ikivanha?

Kölin viereisiä maaleja poltellessa havaitsin että puun sisästä tulee jotain ruskeaa ainetta joka haisee melko tervaiselta. Sitten toisaalta puussa näkyy selkeitä menneen lakkauksen jälkiä toisaalla - kummallahan tämä nyt sitten on ollut? Tosin näiden lasikuitu- ja sikaseikkailujen jälkeen en enää odotakaan että mitään loogista linjaa on muissakaan asioissa noudatettu.

Joka tapauksessa alkaa näyttää selkeältä että mitä tälle veneelle täytyy tehdä. Entinen omistaja pelotteli, että tämä mystisesti vuotaa eikä talvella siinä näkynyt mitään vikaa - mutta nyt näiden lahoreikien paljastuttua maalin alta ei ole enää epäilystä vuotopaikasta.

Pellavaöljy, sinkkinaftenaatti ja pineenitärpätti odottavat jo nurkassa sitä päivää kun saan tuon paikattua ja hiottua.

[Nocticola]

Laitan vielä toisen valokuvan, jossa kokonaisuus näkyy paremmin. Tässä olen taltalla hakanneen haljenneet kohdat kokonaan pois, itse lahoa oli paljon vähemmän. Ajattelin nyt että ehkä saattaisin tehdä noista rei'istä jotkut säännöllisen muotoiset ja naulata niihin pienillä nauloilla puupalat tilalle.



Kuvassa näkyy kuinka vaaleana keula hohtelee kun siitä on lakka, maali ja harmaantunut puu poissa. Mutta onko todella niin että ihmiskunta ei ole tähän päivään mennessä keksinyt yhtäkään tehokasta käsikäyttöistä hiomavälinettä? Tähän asti parhaiten on toiminut kova rautaharja, mutta sekin on parin neliömetrin jälkeen tylsynyt aivan kelvottomaksi. Hiekkapaperilla ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta ja pehmeä rautaharjakin vääntyy vain. Hiekkapintaisia sieniäkin kokeilin mutta niistä ratkesi pinta heti kun yhtään painoi.

Kuulin toisesta viestiketjusta että akkukäyttöistä konetta ei kannata ostaa ja sähkölle on tosiaan matkaa ainakin 50 m, joten pitäisi investoida aika pitkään johtoon samalla kuin työkoneeseen jos sille linjalle lähtisi. Ja hiottiinhan sitä ennenkin käsin! Tosin ehkä silloin olivat naiset rautaa.

[Northling]

Maalin/lakan poisto

Ennen hiontaa pitää maali/lakkakerros poistaa.
Voishan sitä kokeilla nestekaasupoltinta (toho) ja skrabaa. Fiskarsin kahdenkäden kovametalliskraba on paras. Tohon kanssa pitää vaan olla TODELLA varovainen, ettei tule ennenaikaista juhannuskokkoa. Vesiämpäri aina vieressä!

Eikä se 50 m jatkojohtoa nyt niin hirveitä maksa, kun kuitenkin haluat epäkeskolla sitten hioa, kun saat ne maalit pois pinnasta.

Kyllä kunnon työkalut ja menetelmät helpottavat työtä kuin työtä kummasti.

Nortti

PS. etsis täältä haku toiminnolla maalinpoistosta niin saat n 100 vanhaa keskustelua aiheesta...