Kyllästeen arvioimiskaava

[Fiskarsson]

Tässä on aihe, joka varmaankin mietityttää monia, jotka suunnittelevat veneensä kyllästämistä: kuinka paljon kyllästettä kuluu? Mitä mieltä arvoisa raati on seuraavasta? Männyssä on huokosissa enimmillään sidottua ja vapaata vettä sekä ilmaa yhteenlaskettuna 55 % tilavuusosina puun ollessa tuore. Tämä on siis se huokostilavuus, joka voidaan teoreettisesti täyttää kyllästeellä, jos kylläste syrjäyttää veden ja täyttää huokoset kokonaan.

Esim. jos veneen rungon pinta-ala on vaikka 23 neliötä ja laudan paksuus 12 mm saadaan rungon lautojen tilavuudeksi 276 litraa, jolloin kyllästettä menisi eneimmillään n. 152 litraa.

Nyt kysynkin, että mitä muuta tulisi ottaa huomioon, jotta laskelma olisi mahdollisesti realistisempi? Hävikkiä syntyy varmaankin jonkin verran ja tuskin huokoset tulevat täytettyä täysin. Olen jostain lukenut, että kylläste ei imeydy puuhun normaalipaineessa kuin korkeintaan 6 mm mutta molemmin puolin kyllästettynä 12 millin laudan tulisi kyllästyä kokonaan?

Sana on vapaa, olkaa hyvä!

[matti]

Luulen, ettei sitä kyllästettä saa uppoamaan 55% puun tilavuudesta, omaan projektiin meni n. 10%= 200 pö/2 m3 (laita 28mm, pituus 9, sivukorkeus 2m= noin motti ja köli, kaaret ,muut toinen motti)puuta, mielestäni sen puut on melkosen kyllästyneet.
Puun laadulla on suuri merkitys, jos pintapuuta imee paljon enemmän kuin punainen männyn vanha osa. Omassani punaisen vanhan puun osuus yli 50%.
Siitä voin olla varma, että kylläste uppoaa syvemmälle kuin 6mm!

Kaveri kyllästi omansa 55 kertaa ja sanoi, että 45mm kaaresta tulee taskulampun valo läpi, hänen mielestä valotesti näyttää, että puu on läpikyllästynyt.

Matti

[Fiskarsson]

Tällaisessa lähteessä www.occuphealth.fi/internet/ova/ccakyll.html sanotaan, että painesylinterissä kyllästeaineliuosta imeytyy 600l/m3 eli 5 % yli esittämäni normaalipaineen teoreettisen.

Tuon 6 mm olen muistaakseni lukenut Puulaivan korjaajan käsikirjasta. Purjelaivoissa käytetään lähes poikkeuksetta tervaa, joten sen kanssa se pitää varmaan paikkaansa. Olen kuullut muistakin lähteistä tuosta puun kuultamisesta mutta omalla kohdalla lahonsuoja-aineena PÖ:n seassa on tervaa, joka estää oletettavasti läpikuultamisen.

Itselläni on mennyt pitkälti yli 70 litraa kyllästettä eli yli 25 prosenttia laudoituksen tilavuudesta. Steevit ja painokaaret ovat tammea, joihin imeytyy huomattavasti huonommin kuin mäntyyn.

[suoraa_huutoa]

Moi,

kyllä sillä kyllästettävän puun laadulla on tässä suurin merkitys.

Toinen puu imee enemmän kuin toinen, siis riippuen puun tyypistä.

Toisen vene on otettu puulle kolme vuotta sitten ja kyllästetty ja sitten uusi asiasta tietämätön omistaja tekee saman ja varmasti ei ihan mene samaa määrää kyllästettä kuin naapurin 50 vuotta suulinseinällä kuivuneeseen veneeseen.

No kuitenkin kyllästettä kannattaa varata melko runsaasti, mutta 100 litraa kuulosta jo melökoiselta määrältä. Tosin sitä voi sitten vedellä joka vuosi eri paikkoihin lisää.

-Matti

[Fiskarsson]

Otsikko on hieman harhaanjohtava. Kyse on siis kyllästämättömän veneen kyllästemäärästä. Itse hain kesällä 200 litran tynnyrin pellavaöljyä, joten kyllä sitä piisaa mutta tässä alkaa odottamaan veneen kylästymistä kuin kuuta nousevaa. Sana kyllästyminen alkaa pikku hiljaa konkretisoitumaan...

[Pellis]

Voisikohan tuon määrän jotenkin arvioida puun kosteusprosentista. Verstaskuiva venelauta lienee kosteudeltaan noin 12 %, kun taas veteen upotettuana kosteus/märkyys jossain 22% paikkeilla. Esim jos hyvän männyn tiheys on puusepänkuivan noin 600 Kg/m3 niin tuosta on vettä noin 60 kiloa. Märkä mänty siis painaisi noin 660 kg kuutio ja siihen olisi imeytynyt tuolloin 60 litraa vettä peruskosteuden lisäksi. Kuutioon mäntyä voidaan näin olettamalla imeyttää maksimissaan noin 60 litraa pellavaöljyä. Jos rungon paksuus olisi vaikkapa 25 mm ja ala 30 m2 niin ainetta pitäisi mennä noin 75 litraa.

[Fiskarsson]

Tällaista tietoa kyllästeen tunkeutumisesta löytyi täältä:
www.puuinfo.fi/fi/MediaManager:File/caid/2269

"Kosteudelle alttiissa rakenteissa on suojaus tarpeen. Puu voidaan
suojata joko rakenteellisesti tai kemiallisesti. Rakenteellinen suojaus
on ensisijainen: kemialliseen on syytä turvautua vain jos siihen
on pakko. Rakenteellinen suojaus estää veden ja kosteuden
pääsyn rakenteiden sisälle. Kemiallisessa menetelmässä puu kyllästetään
niin, ettei vesi imeydy sen sisään. Tavallisimmat kemialliset
menetelmät ovat sively, ruiskutus, upotus sekä paine- ja tyhjiökyllästys.
Siveltävä tai ruiskutettava kyllästysaine tunkeutuu puuhun vain
1 - 2 mm:n syvyyteen ja sen suojauskyky on näin ollen melko
huono. Upotusmenetelmää käytettäessä aine imeytyy maksimissaan
5 mm:n syvyyteen."

Herää kysymys siitä, että mikä on tavallinen kemiallinen menetelmä? Onko se joku liuotin, jossa on lahosuojan antavia suoloja? Ylläolevan lihavoidun määritelmän mukaan pellavaöljykyllästys olisi myös kemiallinen menetelmä, johon annettujen arvojen tulisi soveltua. Olen hieman eri mieltä arvoista mutta uskottava se kai on, kun niin kirjoitetaan.

[reikkuB]

Voi olla, että tuossa mainitut imeytymisarvot pitävät paikkansa tavanomaisia rakennusalan pintakäsittelymenetelmiä käytettäessä. Eli sutaistaan ainetta pari kolme kertaa tunnin parin välein. Upotuksenkaan yhteydessä ei mainita aikaa, joka varmaan jotenkin vaikuttaa imeytymissyvyyteen. Veneen kyllästäjähän tarjoaa puulle uutta öljyä sitä mukaa, kun edellinen sively häviää solukon sisään ja homma jatkuu, kunnes puu kertoo olevansa kylläinen = öljy ei enää imeydy. Homma voi kestää päiväkausia ja käsittää kymmeniä sivelykertoja. Kuka rakentaja näkee sellaisen vaivan vaikkapa liiterin seinää käsitellessään?

[Fiskarsson]

Olisi hyvä tietää tutkimuksen lähde, josta nämä tiedot on otettu niin tietäisi millaiset koejärjestelyt ovat olleet. Jostain puualan kirjallisuudesta varmaan löytyy, joten täytyy yrittää etsiä sellainen käsiin. Vastaavat luvut, kun ovat tulleet vastaan useammassa yhteydessä, joten voisi olettaa, että jotain testejä on tehty.

Olen kyllästänyt venettä viime loppukesästä lähtien ensin ulkopuolelta pensselillä ja sisältä paineruiskulla aina sitä mukaan, kun olen saanut skrapattua kuultavaa puunsuojaa pois, jonka joku on vetänyt ruiskulla pintaan ilman kyllästystä (myyntiinkö tehty;)?). Olen käyttänyt Sinolia ohentimena n. 6 litran satsiin 1-2 dl ja pellavaöljy-terva-seos on uponnut aina seuraavan päivän iltaan mennessä eikä imeytymisen kanssa ole ollut ongelmia vaikka välillä on ollut viikkojakin taukoa. Nyt, kun kelit kylmenee joutuu ohentimen määrää lisäämään.

[reikkuB]

Tuo tervan ja pö.n yhdistelmä on varmaan tehokasta tavaraa estämään lahoa sun muuta pöpöä. Saitko (Fiskarsson) tervan sekoittumaan öljyyn ilman ongelmia? Miten aiot kyllästetyn puun pintakäsitellä vai käsitteletkö mitenkään?

[Fiskarsson]

Kun ostin veneen olin sen verran lämpinä, että en innostuksissani tajunut tulevan työn määrä vaikka myyjälle sanoin, että ei se kyllä tervattu ole vaikka niin myyjä väitti. En usko, että myyjä olisi tuota kuultavaa puunsuojaa levittänyt myyntitarkoituksessa ainakaan aivan lähiaikoina, kun sisäpuoli oli hyvin likainen ja täynnä kevytpeitteen reikaleita. Kun toin veneen pihaan havaitsin, että ulkopuolella alalautojen välistä pukkasi ulos joitain valkoista, jota vastaavaa näkee kosteiden kellareiden seinässä. Tällöin päätin ottaa veneen puupuhtaaksi. Tunnelma oli aluksi hieman epätoivoinen, kun olin skrapannut yhden laudan metrin pätkältä yli kahdeksan metrisessä ja kolme metriä leveässä limilautaveneessä;) Nyt, kun olen kyllästänyt noin 20% tervaosuudella ei ole kasvustoa näkynyt, joten uskon vahvasti seoksen antavan hyvän suojan lahoa ja hometta vastaan. Lisäksi veneen pinta on erittäin kauniin värinen.

Hautatervan osuus on vaihdellut 20-30 % välillä ja paineruiskuun kaataessa joutuu sekoittamaan voimakkaasti, jotta terva sekoituu hyvin. Terva painuu pohjaan vaikka PÖ:n kaataisikin ensin. Hautaterva on aika paksua tatinaa.

Ulkopuolelle ajattelin vetää vesirajan yläpuolelle 50-50 vernissa-terva-seoksen ja alapuolella rautamönjän myrkyn alle. Sisäpuolelle en pistä mitään, jotta tulevaisuudessa on helppo lisätä kyllästettä, mikäli tarve vaatii. Penkit kyllästän PÖ-sinkkinaftenaati-seoksella, kun ne sai vielä hiomalla puun väriseksi ja lakka päälle.

[Jarmo Niinimäki]

Senkin uhalla, että saan porttikiellon palstalle kun vatvon näitä kyllästysasioita kyllästymiseen saakka, kysyn raadilta mitkä osat veneessä kukin kyllästää perusteellisesti ja mitkä vain pohjustus mielessä?

Jos huonolla ruotsinkielen taidollani ymmärsin Thomas Larssonin kirjaa oikein, niin hän suositteli kyllästämään kaiken vesilinjan alapuolella ja sen yläpuolella vain puun päädyt, liitokset yms. vettä helposti imevät kohdat. Muuten vesilinjan yläpuolella riittäisi hänen mielestään lakka tai maali (pohjusteena muutama kerros vernissaa?). Mutta voi olla että ymmärsin tai muistan väärin, joten älkää ampuko...

[Fiskarsson]

Kyllästysasia on niin keskeinen osa puuveneen kunnossasäilymisen kannalta, että tuskin sitä voi vatvoa liikaa.

Oma veneeni on avovene, joten kyllästän kaikki puuosat niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Penkit varmaan säilyisivät laholta muutenkin mutta pyrkimys on vähentää kosteuselämistä.

On ollut terapeuttista kyllästää venettä skrapaamisen jälkeen, kun ei ole tarvinnut nysvätä vaan on voinut levittää kyllästettä reippain vedoin. Mutuna tulee mieleen, että kyllä siinä helpommalla pääsee, jos kyllästää kaiken, kun alkaa muistelemaan, että mihin sitä kyllästettä tulikaan. Toki kyllästeen määrässä voisi kyllästyskohtaa valikoimalla säästää mutta mahtaako maksaa vaivaa.

[reikkuB]

Keskustelu aaltoilee ku Raumanmeri vai mikä se nyt olikaan, mutta tässä kohtaa voisi olla paikka jatkaa keskustelua uuden otsikon alla. Kiinnostuin tuosta vernissa - terva -pintakäsittelystä ja siitä tarttis saara ny vähän lisää infoo. Omassa paatissani kyllästys on tehty ja pintaa tehdään loppuun sitten keväällä. Lakkausta olen ajatellut, mutta tällaisena puolihuolimattomana veneenpitäjänä jokin huolettomampi/helpompi pintaratkaisu houkuttelee. Kansirakenteet ja hytti on sitten eri asia, ne olen ajatellut kyllä lakata.

Aloita Fiskarsson uuden otsikon alla tämä juttu, jossa kerrot tuon vernissa - terva -homman? Saatais siihen kerättyä tältä raadilta kaikki kokemus ja tieto. Nyt tämä mielenkiintoinen pintavaihtoehto hukkuu tänne muun jutun sekaan.