Syväkuvaanalyysi?

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
Vesseli
Viestit: 29
Liittynyt: 17.06.2008 8:44
Paikkakunta: Stockholma

Syväkuvaanalyysi?

Viesti Kirjoittaja Vesseli » 18.06.2008 8:52

Tervehdys vaan kaikille.

Puuveneen omistajaksi olisi tarkoitus ryhtyä, kimpan kautta, hakusessa kavereiden kanssa on huvi-/viikonloppuretkeilykäyttöön sopiva vekotin jossa kaksi hyttiä ja siisti avotila.

Porukan tietotaito ja ajankäyttömahdollisuudet ovat melko rajalliset, joten tavoitteena on hankkia mahdollisimman valmis vene, tässä vaiheessa mahdollisuuksia löytyy perus syys- ja keväthuoltojen lisäksi vain lähinnä pintojen viimeistelyihin jne. sisustukseen.

Ajatus on kypsynyt nyt tarpeeksi pitkään eli pari kolme vuotta ja nyt on tarkoitus ryhtyä tuumasta toimeen, veneitä ollaan käyty katsomassa ympäri länsirannikkoa ja ostamassa ollaan tosimielessä, eräs yksilö erityisesti vaikuttaisi olevan kuin tehty kimpan tarpeisiin.

Hieman alta kymppimetrinen, muutaman kymmentä vuotta vanha mäntyrunkoinen, veistäjästä myyjä ei osannut sanoa mitään. En haluaisi tässä laittaa tarkempia tietoja veneestä ymmärrettävistä syistä, jos jotakuta hyvissä aikeissa kiinnostaa antaa tarkempaa analyysiä niin ottakaa yhteyttä vaan kiitos. Kauan on kuitenkin vene ollut myynnissä, jo viime kesänä suuremmalla hinnalla.

Vahinko vain että porukan kompetenssi ei riitä oikeastaan minkäänlaiseen analyysiin nähdäksemme tärkeimmän eli rungon osalta. Keulassa steevi kuvien mukaisessa kunnossa, minun silmiini näytti että on voinut saada kipeää kivestä. Lisäksi vene makasi trailerilla kölistään ja oli painunut sisään tukipyörien (kumiset) kohdalta, kölirauta oli vastaavasti irti puusta tukien väleissä, näkyy kuvasta. Kaveri noita paikkoja tökki ja meinasi että kovaa oli. Kaverin vahva alue on tosin puun sijasta tietokoneet…

Vesirajan molemmin puolin oli päivänpaisteen mentäviä rakoja, vene on kuulemma ollut kuivilla nyt toista kesää mutta runkoa kasteltu. Kait se kunnon turvotuksella hoituu, suurin rako vesirajan alla ehkä <4mm.
Kansi mäntylautaa/tammiripaa, lakka kehnohko, tiivisteenä sikaa joka oli muutamista paikkoin pettänyt ja näin ollen keulahyttiin päässyt vettä -> käsittelemättömät koivuvanerit aivan homeessa ja käsitellyt laudat paikka paikoin sii-o-soo.

Pystyykö joku kuvien / kuvauksen perusteella sanomaan onko tauti kuolemaksi eli:

Onko kölipuu/steevi tuleva tai nykyinen entinen vai onko tämä "normaalia"? Mahdolliset toimenpiteet?

Kannen tiivistys, onko sian poisto ja uudelleentiivistys millainen toimenpide vai meneekö tällaisissa tapauksissa kansi uusiksi jonkin ajan kuluessa?

Kuvan mukaisia lautavauriota oli vesirajan yläpuolella siellä täällä, pitäisikö olla huolestunut?

Ai niin ne kuvat: http://www.sbs-draivia.net/ha/

Kiitti.

Vesseli

Avatar
Jarmo Niinimäki
Viestit: 701
Liittynyt: 28.09.2005 12:55
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jarmo Niinimäki » 18.06.2008 10:29

Hieman jää itselleni epävarma olo noiden kuvien ja kertomusten perusteella, mutta se ei vielä todista mitään.

Tätä ehdotusta et luultavasti halua kuulla, joten jätä seuraava lukematta: Olen varma, että teidän kannattaa pyytää jotakuta asiaa tuntevaa tekemään tarkastuskäynti veneen luona. Siihen uhrattu satanen on erittäin pieni summa verrattuna siihen rahanmenoon ja mielipahaan, jotka pieleen menneestä kaupasta saattavat seurata.
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka

Fiskarsson
Viestit: 141
Liittynyt: 06.03.2007 14:02
Paikkakunta: Rauma

Viesti Kirjoittaja Fiskarsson » 18.06.2008 10:54

Kokemuksesta voin sanoa, että (puu)vene ja niukka ajankäyttömahdollisuus on huono yhdistelmä.

Kuvien perusteella keulasteevi on tummunut, joten ainakin kyllästyksen se vaatisi ja todennäköisesti jotain muutakin. Ilmeisesti keulatankki on vuotanut, kun keulalaudoitus on öljyisen oloinen molemmin puolin. Lisäksi askarruttaa sisältä otetussa kuvassa näkyvä uretaanivaahto. Home indikoi riittävästä kosteudesta lahottajasienien elää.

Helppoon veneilyyn suosittelen jostain muusta materiaalista valmistettua venettä. Kyllä kuvien veneen kellumaan saa mutta pidempiaikaisena ilona se ei tuossa kunnossa tule palvelemaan. Muuten näyttäisi olevan ihan hienon näköinen peli ja hintakin kohtuullinen;)

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Puuvene

Viesti Kirjoittaja Northling » 18.06.2008 11:51

Moro

Älkää nyt tutkimatta tuomitko.
Eihän noi nyt mitenkään lohduttomalta näytä vanhaksi puuveneeksi!
Ei se ole uretaanivaahtoa vaan raoista pursunutta PU-liimaa (PU-rakenneliima), jota käytetään paljon veneenrakennuksessa. Hyvä liima kestää kosteutta ym.

Jos aiotte saada tänä kesänä vesille niin rakojen turvotus kastelemalla ja irtonaiset maalit ja lakat pois ja pikakyllästys ja suojalakkaa päälle lisä vahinkojen ehkäisemiseksi. Sitten ensi talvena on aikaa korjailla paremmin.

Home pestään vanerista vahvalla klorinilla sitten perään peruskyllästettä estämään lisätuhot (ja ehkä pellavaöljyä tms kyllästettä pintaan vois sivellä vaikka valkosen maalin ensi talvena.

Missä paatti on? (voisin vaikka vilkaista)

t:Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Fiskarsson
Viestit: 141
Liittynyt: 06.03.2007 14:02
Paikkakunta: Rauma

Re: Puuvene

Viesti Kirjoittaja Fiskarsson » 18.06.2008 12:48

Northling kirjoitti: Sitten ensi talvena on aikaa korjailla paremmin.
t:Nortti
Ei sitä aikaa ole sen paremmin kuin nytkään - päinvastoin. Valoisa aika on lyhyempi ja kelit kurjemmat. Täytyy olla hyvät tilat, jossa talvella pystyy jotain tekemään. Tietenkin syksyllä on enemmän aikaa seuraavaan vesillelaskuun mutta tehokasta kunnostusaikaa ei välttämättä ole sen enempää. Alkuperäinen kysyjä kysyi, että meneekö vene pintafiksauksella ja mielipiteeni on, että ei.

Vene on Pietarsaaressa.

Avatar
jor
Viestit: 500
Liittynyt: 25.10.2007 14:42
Paikkakunta: Oulu

Re: Syväkuvaanalyysi?

Viesti Kirjoittaja jor » 18.06.2008 14:40

Vesseli kirjoitti: Porukan tietotaito ja ajankäyttömahdollisuudet ovat melko rajalliset, joten tavoitteena on hankkia mahdollisimman valmis vene, tässä vaiheessa mahdollisuuksia löytyy perus syys- ja keväthuoltojen lisäksi vain lähinnä pintojen viimeistelyihin jne. sisustukseen.
Ellei puuvene ole ihan viime aikoina (viiden vuoden sisään) veistäjän tai muuten
ammattitaitoisen osaajan kunnostama ja käsittelemä, puuveneessä on todennäköisesti
vaihteleva määrä muutakin puuhaa riippuen ihan siitä miten edellinen omistaja on
jaksanut paatistaan huolehtia.
Hieman alta kymppimetrinen
Eli aika iso...
muutaman kymmentä vuotta vanha mäntyrunkoinen, veistäjästä myyjä ei osannut sanoa mitään.
Ja melko vanha. Koska historiasta ei ole kummempaa tietoa, sillä ei ehkä
ole sitten mitään erityistä kulttuurihistoriallista arvoa(?)
Vahinko vain että porukan kompetenssi ei riitä oikeastaan minkäänlaiseen analyysiin nähdäksemme tärkeimmän eli rungon osalta. Keulassa steevi kuvien mukaisessa kunnossa, minun silmiini näytti että on voinut saada kipeää kivestä. Lisäksi vene makasi trailerilla kölistään ja oli painunut sisään tukipyörien (kumiset) kohdalta, kölirauta oli vastaavasti irti puusta tukien väleissä, näkyy kuvasta. Kaveri noita paikkoja tökki ja meinasi että kovaa oli. Kaverin vahva alue on tosin puun sijasta tietokoneet…
Varmasti siinä rullan kohdalla on köli kovan paineen alla todella kovaa eikä
siihen käsipelillä puukko uppoa vaikka olisi oikeasti vähän pehmennytkin.
Tuo sisäänpainuminen voi kyllä kertoa myös että emäpuu on sen verran pehmeä
että antaa periksi.
Vesirajan molemmin puolin oli päivänpaisteen mentäviä rakoja, vene on kuulemma ollut kuivilla nyt toista kesää mutta runkoa kasteltu. Kait se kunnon turvotuksella hoituu, suurin rako vesirajan alla ehkä <4mm.
Nuo menee turvottamalla. Katsoo vaan että saumoissa ei oo mitään kovia tököttejä
vanhastaan rikkomassa puuta.
Kansi mäntylautaa/tammiripaa, lakka kehnohko, tiivisteenä sikaa joka oli muutamista paikkoin pettänyt ja näin ollen keulahyttiin päässyt vettä -> käsittelemättömät koivuvanerit aivan homeessa ja käsitellyt laudat paikka paikoin sii-o-soo.
Eli jo IT-ammattilaisenkin mielestä silmin nähden puutöitä tiedossa...


Varsinaisiin kysymyksiin en sen kummemmin vastaa, mutta minusta teidän
porukalla kannattaisi esittää seuraavia kysymyksiä ihan itsellenne:

1) Onko tarkoitus ensisijaisesti hankkia väline vesilläoloon vai kohde, jonka kanssa
voi viettää porukalla (varmaan mukavia) hetkiä talvi-iltoinakin puutöitä opiskellen
ehkä satoja tunteja ensimmäisen isomman peruskunnostuksen yhteydessä.
Jos vesillä olo, niin hankkikaa vasta ammattimiehen kunnostama tai uusi
puuvene tai muovivene.

Jos tuollainen totalitaarisempi harrastus niin

2) Onko porukka sellainen, että siinä voidaan työt jakaa tasapuolisesti ja kaikki
myös tasapuolisesti osallistuvat kunnostukseen (tai jos kunnostuksen ostaa
esmes veistämöltä niin osallistuvat ehkä huomattaviinkiin kustannuksiin)

Jos ei niin, niin hankkikaa vasta ammattimiehen kunnostama tai uusi
puuvene tai muovivene.

Jos on, niin

3) Löytyykö kunnostusta varten kunnon hallipaikkaa tms. jossa voi touhuta
mielellään edes hiukan lämmitetyssä tilassa myös talvella.

Jos ei, niin hankkikaa vasta ammattimiehen kunnostama tai uusi
puuvene tai muovivene.

Jos löytyy, niin

4) Mikä on IT-ammattilaisen arvio työmäärästä kunnostuksessa?
Kertokaa tämä vähintään kymmenellä ja arvioikaa oletteko valmiita
käyttämään näin paljon aikaa veneen remppaamiseen.

Tarkoituksenani ei ollut masentaa, mutta on niin tuoreita omakohtaisia
kokemuksia aiheesta, että oli ihan pakko :-)

Onhan olemassa myös sellainen vaihtoehto, ettei paatilla tehdä juuri mitään
ja sillä ajelette muutaman kesän. Kuntohan siinä tietty kärsii ja työmäärä
tulevaisuudessa kasvaan. Mutta melko takuuvarmasti tulee käymään niin,
että jostain päästä kun alkaa vanhaa maalia ja lakkaa poistella ja rakenneosia
purkaa, alta paljastuu yllätyksiä joiden alta paljastuu uusia yllätyksiä jne.
Ja ne yllätykset aika harvoin ovat mukavia. Sitten ollaankin tekemässä jo
isoa remppaa, johon menee aikaa helposti satoja tunteja.
jukka

Fiskarsson
Viestit: 141
Liittynyt: 06.03.2007 14:02
Paikkakunta: Rauma

Viesti Kirjoittaja Fiskarsson » 19.06.2008 7:32

Jor kirjoittaa yläpuolella täyttä asiaa. Minulle sanottiin, että puuveneen omistaja on kaksi kertaa tyytyväinen: silloin kuin saa sen ja silloin, kun pääsee siitä eroon. Ei se nyt ihan välttämättä niinkään ole mutta kyllä kunnostamiseen saa käyttää uskomattoman paljon aikaa. En myöskään halua masentaa mutta nytkin tätä kirjoittaessa näpit haisee tervalle, niin ei halua tehdä karhunpalvelusta ja antaa liian optimistista kuvaa.

Avatar
jor
Viestit: 500
Liittynyt: 25.10.2007 14:42
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja jor » 19.06.2008 11:15

Fiskarsson kirjoitti:Minulle sanottiin, että puuveneen omistaja on kaksi kertaa tyytyväinen: silloin kuin saa sen ja silloin, kun pääsee siitä eroon.
On tuo ehkä aika lohduttomasti sanottu. Jos kukaan muu ei tätä ole sanonut
aikaisemmin, niin tulkoon sitten tämän juhannusaforismi minun nimiini:
muoviveneen omistaminen on kuin seksi ilman avioliittoa ja puuveneen omistaminen
kuin avioliitto ilman seksiä :-) (avioliiton voi korvata "rakkaus", "ystävyys" tai
jollain vastaavalla riippuen veneen ja omistajan tunnesiteen laadusta).

Kyllä niitä mukavia hetkiä piisaa niin
vesillä kuin kunnostustaessakin ihan riittoisasti, mutta itseään ei kannata huijata
siihen lankaan, että periaatteessa tuntemattomassa kunnossa olevan puuveneen
ostaa siinä uskossa, että siitä selviää pelkällä pintarempalla. Jos sellaisen haluaa,
niin sitten kannattaa ostaa uusi tai vasta kunnostettu puuvene ja vielä siten,
että kunnostaja vakuuttaa että kaikki löytyneet ongelmapaikat on asianmukaisesti
korjattu. Omaa venettä kunnostaessa saattaa olla joillakuilla ehkä liian suuri
kiusaus peittää havaittu ongelma maalilla tai kuidulla ja pistää myyntiin "ammattitaidolla
vesirajan alapuolelta kuidutettu tunnelmallinen puuvene".

Hyvin peruskunnostetun tai uuden puuveneen vuosihuolto
on kuitenkin työmäärältään aika inhmillinen. Tuskin enempää kuin vastaavan kokoisen
muovikiulunkaan.
Minä itte kirjoitti: Onhan olemassa myös sellainen vaihtoehto, ettei paatilla tehdä juuri mitään
ja sillä ajelette muutaman kesän. Kuntohan siinä tietty kärsii ja työmäärä
tulevaisuudessa kasvaan.
Tuon kysymyslistaani ehkä vielä sellainen täydennys, että onko sitä
venettä tarkoitus käyttää ihan "poikaporukalla" vai silleen, että kunkin
perhe käyttää vuorollaan.

Poikaporukalla voi ihan hyvin toimia sellainen, että ostatte halvan paatin jahka
joku hieman enemmän puuveneiden kanssa tekemissä ollut katsoo ettei siinä
ole mitään merikelpoisuuteen liittyviä vakavampia ongelmia (paljon poikkinaisia
kaaria, lahoja lautoja vesirajan alapuolella, moottoripeti kunnossa, vannasputken
läpivienti kunnossa, köli/emäpuu, pumput jnpp kunnossa). Hyvillä hermoilla
kun tekee pikakunnostuksen eli kunnostuksen yhteydessä tekee korkeintaan
sellaisia korjauksia, etteivät tuhot kovin nopeasti laajene (tossa teidän paatin
tapauksessa vaikka nyt ainakin sen täkin sikasaumauksen korjaa silleen
ettei sisälle holvaa vettä). Putsaa rapalla helposti irtoavan maalin ja lakan,
kevyt hionta ja paikkamaali/lakka päälle ja menoksi. Vettyneisiin paikkoihin
tätä ennen kyllästettä niin paljon kuin parissa päivässä saa imeytettyä.
Samalla hyväksyy sen ajatuksen, että vene ei ollut sitten mikään arvonsa
säilyttävä sijoitus :-)

Tolleen voi pärjätä montakin vuotta ja sitten kun alkaa olla jo todella pakko
tehdä jotain, polttaa, myy projektina tai peruskunnostaa/kunnostuttaa.
Kunnostus ostettuna sitten saattaa maksaa jo uuden vastaavan kokoisen veneen
verran eli helposti 30 kiloeuroa.

Satamanaapurina on just tolla periaatteella pikkufiskarilla hauskaa pitävä
miesporukka. Koppivenehenkistä touhua kun parras vettä viistäen
lähtevät kolmen neljän kaverin ja kymmenen kaljakopan voimin jonnekin
saareen mökkeilemään.

Perheen kanssa veneillessä veneen pitäisi olla kuitenkin sellainen, ettei
veneen kunnosta tule ylimääräisiä paineita. Jossain kaveriporukassa voi
aiheuttaa vallattoman hihityksen kun jollain jalka uppoaa lahosta kannesta läpi
mutta perheen kanssa tuollainen saattaa aiheuttaa tarpeetonta säröä,
kun puoliso tai lapset eivät välttämättä ole sisäistäneet puuveneilyn
parhaita puolia.
jukka

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 19.06.2008 11:27

Laita Jor lisää tuohon uuden 9m katetun puuveneen hintaan 40-50 kiloa niin ruvetaan olemaan oikeissa painoissa...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
jor
Viestit: 500
Liittynyt: 25.10.2007 14:42
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja jor » 19.06.2008 12:22

Veli-Matti kirjoitti:Laita Jor lisää tuohon uuden 9m katetun puuveneen hintaan 40-50 kiloa niin ruvetaan olemaan oikeissa painoissa...
Eikö tuo ollut jo tarpeeksi masentavaa ilman inhorealistista hinta-arviotakin? Ja
kyllä 9-metrisen avofiskarin saa uutena melkein kolmella kympillä :-)
jukka

MÖsteri
Viestit: 1230
Liittynyt: 11.07.2006 23:34
Paikkakunta: Dragsfjärd

Viesti Kirjoittaja MÖsteri » 19.06.2008 12:29

Heh, onneksi minulla on jo puuvene (vaikkakin vain ihan pieni...), sillä tämän ketjun luettuani en sitä varmasti uskaltaisi hankkia. :=D

Totta kuitenkin taitaa täällä jutut olla. Pitihän siinä minunkin Petronillassa rakentaa uusiksi ihan kaikki, ja siihen meni aikaa yhden talven suunnilleen kaikki vapaa-aika. Meillä on tuossa pihalla pieni verstas, jossa on höyläpenkki ja riittävästi työkaluja, muuten ei onnistuisi harrastaminen mitenkään.

Tänä keväänä tein pelkän normaalin kevätkunnostuksen, jolloin aikaa meni pari viikonloppua ihan aamusta iltaan saakka. Kun puuha tuntuu mielekkäältä eikä vesille ole varsinaista kiirettä, ei se tunnu pahalta työltä. Mutta rehellisesti todeten aboluuttinen työmäärä ja siihen menevä aika ovat kyllä jumalattoman suuret. Onneksi se on harrastusta...!

Aika monesti olen lukenut että työmäärä ei olisi kunnossa olevan puuveneen kanssa sen suurempi kuin vastaavan kokoisessa muoviveneessä. Nojaa, enpä oikein tiedä onko se ihan totta-totta. Meillä on samalla pihalla Petronillan kanssa Terhi 520 hard-toppari jolla on tehty aika paljon pitkiä(kin) veneretkiä. Käytännössä Terhin kanssa riittää perussiivous ja varusteiden nostaminen veneeseen. Sitten koneen+laitteiden huolto&tarkistus, ja pohjan maalaus myrkkymaalilla. Sitten alkaakin olla aika soittaa nosturiauto paikalle. (30 vuotta vanhaa haalean oranssia venettä ei viitsi kovin usein enää vahailla :=)
Tähän voi sitten verrata sitä, että samankokoinen Petronilla pitää puuveneenä pinnoittaa kokonaan uudestaan yltäpäältä ja alta. Lisäksi tulee varustelu ja wickströmmin kyytiin nostaminen ynnä paikalleen kytkeminen ja rihtaaminen. Eihän esim sinänsä joku huoltolakkaus ole iso työ, mutta kun koko puuvene sivellään (ja osin hiotaan&raavitaan) yltympäri pariin kertaan, kertyy siitä kummasti puuhaa.

Eli jos samankokoista puuvenettä ja muovivenettä huolletaan sama määrä, on toinen huonolla ja toinen tosi hyvällä hoidolla...

Avatar
jor
Viestit: 500
Liittynyt: 25.10.2007 14:42
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja jor » 19.06.2008 12:49

MÖsteri kirjoitti:Onneksi se on harrastusta...!
Tässäpä se pihvi koko komeudessaan. Siinä missä vanhojen autojen tai
moottoripyörien rassaaminen tuhat tuntia talven aikana ja homman kruunaaminen
muutaman tunnin ajelulla kesällä, on monille puuveneilykin vähän samanlainen harrastus.

Pari viikkoa sitten kävin kurkkimassa Sirpalesaaren hallissa Aleksin siskoa, totesin
saman kuin muissakin puuvenehallikurkkailuissa: paikalla oli veneitään kunnostavia
harrastajia, joilla oli kasvoillaan järkiään jotenkin valaistunut ja onnellinen ilme.
Varmaan itsellänikin on samanlainen suoraan Juhla-Mokka mainokseen kelpaava ilme, kun
joku juttu menee putkeen ja tulee hyvän näköinen lopputulos ;-)

Totuuden nimissä on otettava huomioon sekin mahdollisuus, että em. halleissa sakeana
leijuva toinen toistaan kammottavampien liuottimien ja primereiden katku saattaa
osaltaan vaikuttaa onnelliseen olotilaan....
jukka

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 19.06.2008 13:20

Lujassapa olisi 30 kympillä uusi 9m avovene amnmattilaisen tekemänä. Jo pelkkä tekniik... ja plää plä.. eipä jatketa masentamista tämän enempää ;-)

Tuo monesti lehdissä ja varsinkin siinä yhdessä puuvenelehdessä esitetty propagantistinen "totuus" siitä että puu- ja kusilaituveneissä on saman verran huollettavaa on jo lähes göppels-tason kulunut iskulause.

Mutta mielestäni homma menee niin että jos joku (tietämätön) siihen uskoo saa eliniäkseen puuvenekammon ja alkeellisella propagandalla tehdään vain vahinkoa puuveneiden tulevaisuudelle. (vallan hyvin tuon prop.. tilalle voisi vaihtaa sanan markkinointi)

Kyllä puuveneilypakettiin kuuluu, oli vene uusi tai vanha, mukaan aina se laajakirjoinen "näpäräämisosio" ja se vaatii ihmiseltä todellista puupä... eikun sydäntä.

Ja ennen kaikkea tämähän on harrastus - ja hemmetin hauska sellainen!
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
jor
Viestit: 500
Liittynyt: 25.10.2007 14:42
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja jor » 19.06.2008 13:36

Veli-Matti kirjoitti:Tuo monesti lehdissä ja varsinkin siinä yhdessä puuvenelehdessä esitetty propagantistinen "totuus" siitä että puu- ja kusilaituveneissä on saman verran huollettavaa on jo lähes göppels-tason kulunut iskulause.
No jaa, kyllähän tuo pienempien avoveneiden kohdalla pitää kohtuudella paikkansa.
Siinä missä puuveneen pikaisesti kaapii rapalla ja tervaa kahta puolta, lasikuituveneen
pesee sisältä ja ulkoa. Ja voihan sitä soveltaa isompiinkin veneisiin... mutta siitä ei
pääse mihinkään, että se vuosittainen "pohjasta kevyesti irtoava maali pois ja
uutta sipaisee tilalle" toimii vain siten, että muutaman vuoden välein tehdään sitten
kunnolla isompi remppa... otetaan kunnolla puulle ja kyllästetään yms.

Vähänkään fiinimmässä puuveneessä on paljon säässä kärsiviä yksityiskohtia. Jos taas
joku rimakansi on korvattu kuidutetulla vanerikannella, ei siinä paljon muuta kuin pesua
tartte (ellei se kuidutus sitten jostain vuoda). Sama kai se on jos haluaa
snobbailla aidoilla rokokookalusteilla pihalla ja unohtaa aina yhtä sympaattiset
7e muovituolit :-)
jukka

Vesseli
Viestit: 29
Liittynyt: 17.06.2008 8:44
Paikkakunta: Stockholma

Viesti Kirjoittaja Vesseli » 19.06.2008 14:47

Meni melko filosofiselle tasolle mutta tokkopa haittaa, etenkään näin juhannuksen alla. Eli kiitoksia vaan kaikille vastanneille.

Ajatuksena tässä veneprojektissa on sekä ja että. Eli siis veneilemään/laiturin päässä istuskelemaan ja porukalla venettä kunnostamaan. Mitään ryyppyvenettä ei kuitenkaan ole tarkoitus vaivoiksi ottaa vaan pitää olla sään- sekä perheenkestävä.

Veneen kunnon ylläpitäminen ei pitäisi olla ongelma. Muutaman kerran syys/keväthuollot 7m muovikoppiveneelle tehneenä arvelisin puuveneen vastaavan työmäärän viisinkertaiseksi eli luokkaa 150-200h.
Tätä kun opiskelisi ensimmäiset vuodet niin kokemuksen karttuessa olisi ehkä jo valmiuksia remontteihin. -> Alkukunto tulee olla hyvä, juuri nuo kaaret köli jne. Siperia opettaa? Mainitsinko jo että kimpalla on poikkeuksellisen hyvät säilytys/remonttitilat?

Seuraavaksi lähdössä katsomaan numeroa 292813, näppärän kokoinen veitikka. Tuossa ainakin puunattavaa riittäisi... Ja joku puupää tarvitsisi kyllä saada mukaan, mistähän sellainen löytyisi?

Hyvää Juhannusta vaan kaikille.

Vesseli

Vastaa Viestiin