Puuvene.net

Hei,

Olen luvannut tehdä/hankkia useamman kappaleen suvussa olevan puupurjeveneen pienoismalleja. Pienoismallien tulisi olla lasten leikkiä kestäviä ja oikeasti uitettavissa. Ajattelin, että pienoispurjeveneet tulisi tehdä kokopuusta jotta ne kestäivät kovaa aikaa ja kolhuja.

Nyt kysyn, että mikä olisi paras tapa tehdä ko. malleja ja mikä puulaji soveltuisi parhaiten? Itse ajattelin mäntyä, jonka sitten kyllästäisin ja maalaisin. Piirustukset oikeasta veneestä minulla on.

Tarvitaanko siis vaan sirkkeliä, vannesahaa ja hiomapaperia? Vai olisiko joku fiksumpi tapa selviytyä tästä noin kymmenen veneen urakasta.

Näin keskitalvella ajattelin, että jollakin teistä saattaisi olla aikaa vastata näinkin hönttiin kysymykseen

Kiitos!

Heipähei!

Nämä pienoismallit ovat aina olleet minulle mieluisia :=)

Olet siis tekemässä kymmenisen samanlaista mallia? Tällöin kannattaa jo miettiä sarjatyötä, tai siis sen tuomia etuja. Yhtä mallia tehdessä on melko sama miten sen nakertaa kokoon, kunhan vaan se joskus valmistuu.

Kymmeneen malliin kannattaisi jo ehkä harkita vaihtoehtoa X, eli lasikuitua. Tekemällä ensimmäisen puusta kunnolla, saisit plugin, josta muotti ja sitten leipomaan veneitä kuin konsanaan! Mutta ne ovat sitten muovileluja... :=D

Liitän tähän alle kokeilemiani malleja, kaikki ovat kestäneet omassa käytössään oikein hyvin.

Vanhin malli:
Rakennettu Reposaaressa joskus 1947 tai -48. Materiaalina on leppäpuuhalko, koverrettu taltalla ontoksi. Köli lyijyä. Kansiremontti toi maalatun vanerikannen (1,5mm). Purjehtii edelleen hyvin, mutta on täysin kunnostettu 1990-luvulla. (Toi minut puuveneiden pariin :=)

Oma tekele:


Tämä on vanha kunnon Tema 6, valmistui vuonna 1995 rippilahjaksi saadun pistosahan ja Aralditin voimin. Materiaali on 1,5mm vaneria ja ohutta rimaa. Köli lyijyä.


Tämä on sellainen hiukan jopa Scyllaa muistuttava vene, jota innostuin laittamaan luettuani kirja "Myrskylintu nousee siivilleen." No tämä ei ole vielä siivillään, koska se on jotenkin juuttunut tuohon vaiheeseen.. Mäntylistaa limisaumaan, kaaret mäntyrimaa ja kansi 1,5mm vaneria. Kölissä 3 kiloa lyijyä. Valmistuu kunhan kerkiän taas...


Tässä on 12 neliömetrin Juniorbaat, kuva löytyy Ole-Jacob Brochin kirjasta Puuvene. Materiaalina on mäntylista tasasaumaan vaneristen kiintokaarien päälle. Köli on lyijyä. Purjehtii hyvin, mutta täyttää tehtävänsä Pääkaupunkiseudulla häälahjatavarana.

Suosittelisin miettimään seuraavia juttuja:

-Millainen vene on esikuvana? (Eväköli, pullea runko/kapoinen?, limisauma/tasasauma?)

-Mihin mittakaavaan mallit tulee? (Mallini ovat 1:10, siten ne purjehtivat hyvin, ja näyttävätkin joltain. Myös rakenteet ovat helpommat toteuttaa).

-Minkä ikäisille purjehtijoille ne tulevat? (Häälähja, teinille radio-ohjattava, lapselle uitettava/purjehtiva, tai vauvalle lattiaan hakattava?)

-Onko veneen tarkoitus purjehtia meren aalloilla kuten esikuvansa? (=Painoköli lyijyä, purjeet kunnon kangasta, toimiva takila, vesitiivis kansi)

-Paljonko haluat panostaa yhteen malliin aikaa? Listoista rakentaen tahti on noin yksi lautapari/vuorokausi, ja silloin ei tarvitse tehdäkään juuri muuta vapaa-ajallaan...

No, se umpipuusta tehty on varmasti kestävin vaihtoehto. Ontoksi kovertaminen käy helposti taltalla, mutta on melko työlästä jos haluat 10 samanlaista runkoa. Sen voi toteuttaa myös esisahatuista viipaleista liimaamalla, jolloin veistämistä ja kovertamista on vähemmän.

Huh, kamalan pitkä viesti tästä tulikin, mutta aihe on minulle mieluinen. Kysele lisää mitä haluat!

Terveisin

Heh, uskomattoman hienoja malleja! Millä "skyllan" "laudat" on muuten naulattu? Lisää tuollaisia niin tässähän joutuu siivoamaan askarteluhuonetta projektia varten...

Kivahan noita on värkätä, oikeastaan tuollaisia voisi tehdä vaikka jatkuvasti, kunhan vaan saisi aikaiseksi. Onpa tässä talven mittaan vähän rakenteluajatuksia herännytkin, saas nähdä jos kohta alkaisi sahailemaan mallikaaria... :=)

Naulat ovat noin millin paksuisia messinkinauloja, joita saa ihan vaikka k-raudasta. Ne on sisäpuolelta kotkattu kaarten päälle. Veneen koossapysymiseen niitä ei tarvitsisi, sillä liimaa pitää paatin koossa. Mutta sensijaan ne tuovat tuota ulkonäköä kummasti lisää. Ja tosiaan ne pitävät kaaret sisäpuolella paikallaan. Kannelliseen malliin noita kaaria ei tarvitsisi, mutta halusinpa jäljitellä ja harjoitella kaarten painamista.

Jokainen vene on hieno ja ne toteuttavat juuri oikeaa ideaa, eli ne voi laittaa veteen ja ne todella purjehtivat. Monet pienoismallit ovat hienoja katsella mutta jos niillä ei voi oikeasti leikkiä niin mielstäni jotain jää puuttumaan.

Paljon sinulta kuluu keskimäärin aikaa yhden esim Teman tai Juniorbåtin rakentamiseen? Itse siis lupasin rakentaa omille ja naapurin lapsille purjeveneet. Jonkilainen "puoliteollinen" ratkaisu on tarpeen

Miten olet kölit tehnyt veneisiisi? Onko kölipaino myös suhteessa 1/10 kuten mallisi muutenkin vai onko pystyssä pysymisen turvaamiseksi ollut syytä lisätä sitä hieman?

Kyselen varmasti taas lisää kunhan tässä pääsen pitemmälle projektissani.

Moi.

Pois puuveneilystä mutta idea edulliseksi puoliteolliseksi valmistukseksi.

Pentuna rakennettiin radio-ohjattavia veneitä omasta päästä.
Nopeimmin syntyneet tehtiin siten että styroksista muotoiltiin rungon malli.
Se verhoiltiin kipsillä ja tasotettiin sekä maalattiin.
Tuon päälle laminoitiin liisterillä sanomalehti paperia ja sen kuivuttua irrotettiin runko ja muotti ja maalattiin runko kumminkin puolin.
Sisälle rakennettiin sen jälkeen laipiot ja päälle kansi vanerista.

Tällä tavalla syntyi hienoja runko muotoja helposti ja ne oli toistettavissa.

Nykyään tekisin samalla periaatteella epoksilla paperin laminoinnin.

Tosin voishan sen pinnoittaa viilulla laminoimalla puuvene vaikutelman tekemiseksi. Hmmm..pitäisköhän koittaa.

Aleksi

Hyvää sunnuntaita vaan.

Styroxi-plugin päälystäminen kipsillä ja paperilla on myös ihan mahdollinen tapa tehdä uiva vene. Tosin jos tuolle linjalle lähtee, niin samalla lutraamisella tekee jo oikeita lasikuituveneitä. Mutta onhan sitä tehty kanaverkosta ja sementistä ihan oikeitakin paatteja (ainakin jossain Porin seudulla ;=)

Muita mahdollisuuksia ovat erilaiset ristiinrastiin laminoinnit viilusta tai vastaavista.

No takaisin puuveneisiin:

Kölit olen valanut lyijystä kipsi- tai puumuottiin. Kölin koon lähtökohtana olen pitänyt aina piirustusta, sillä yleensä niihin on kuitenkin jotenkin piirretty näkyviin puun ja metallin raja. Teman kölin tein tismalleen piirustuksen mukaiseksi.

Näillä metodeilla kölistä tulee yleensä hiukan turhan painava, eli malli ei kellu ihan suunnitellussa syvyydessä, mutta toisaalta purjehdusominaisuudet paranevat. Juniorbaatin kölistä jouduin sahaamaan melkein 1/3 osan pois, sillä vene kellui aivan turhan syvässä. Kuitenkin se purjehti ihan siististi melko reippaassa tuulessa kevennetylläkin kölillä. Tuon "skyllan" runko on niin pullea, että se kantaa mukisematta reippaamman lyijyjöötin. Toisekseen veneisiin kannattaa kuitenkin tehdä reivausjärjestely, jos aikoo "purjehtia" reippaamissa tuulissa.. :=D

Periaatteessa, jos tehdään oikeita pienoiskilpaveneitä, kölit kuuluisi kai rakentaa esikuvia syvemmiksi ja kapeammiksi "eviksi". Mutta se pilaisi veneiden ulkonäön muussa käytössä.

Lyijyn suhteen kannattaa tietysti muistaa, että se on melkolailla myrkyllistä isoina paloina nautittuna. Kannattaa siis miettiä, minkä ikäisille ja kehitystasoisille purjehtijoille suo lyijykölin ihanuudet.

Rakennusajasta sanoisin, että aikaa kannattaa varata. Juniorbaatilla oli selvä aikataulu, sillä se piti saada tiettyyn päivään mennessä valmiiksi. Rakentelin sitä iltapuhteina suunnilleen tammikuun alusta toukokuun puoliväliin. Tema syntyi suunnilleen yhden talven aikana, mutta toisaalta tein sen silloin teininä opetellen juttuja. Lisäksi tein Teman täsmälleen piirustusten mukaan, eli kaikkia sisätilan hyllyjä myöten.

Pienoisveneen teossa eniten aikaa vie se, että odottelet kun liima kuivuu. Koska työmaa on niin pieni, ja yleensä miljoonan ruuvipuristimen sekä kiristyslangan peittämä, ei ole mahdollista jatkaa työtä ennen kuin seuraavana päivänä. Tahti on siis suunnilleen 1,3 osaa /päivä...

Pernajassa (Rönnäs) sijaitsee hieno saaristolaismuseo jossa on joitakin hienoja veneiden pienoismalleja. Tässä fiskarikuva malliksi.

Yksi "puoliteollinen" tapa olisi piirtää veneistä kuvat niin että saat ääriviivat vaakavesilinjoista vaikka 10-25 mm välein. Paksuus riippuu taidosta ja lopullisen veneen mittakaavasta. Sitten printtaisit kuvat, liimaisit sprayliimalla 10-25 mm laudanpaloille ja sahaisit ääriviivoja myöten karkean mallin veneestä. Noiden vesilinjojen mukaan on sitten helppo veistää haavasta ylimääräiset pois: kun klapien väliset saumat "häviävät" pintaan niin muoto on osapuilleen oikea.

Tuossa kerros kerrallaan tekemisessä on vielä se taika että merkkaa printteihin kohdistusreiät niin että saat paikoitettua kerrokset toisiinsa oikein. Muuten niitä ei tahdo saada linjaan millään.

Jännää muuten että joku muukin on tehnyt siitä Brochin irjan kuvasta mallin. Mä tein vain tuollaisen rautalankaversion


muita tekemiäni pienoismalleja on vanhoilla sivuilla http://puuvene.net/phuhta/pram/index.html


Pekka

Onko tiedossa pienoismallien rakentajia jos ei itse saa rakennettua. Olishan se kiva kattella omaa venettä kirjahyllssä talvisin..

Morjens

Mösterille kysymys. Otsikon sisältämässä keskustelussa on kuva tekemästäsi Scylla tyypisestä veneestä pienoismalli. Tuliko koskaan valmista?

Kimmo

Moi,

Haah, löysitpä Kimsir vanhaa keskustelua! Oikein itsekin taas innostuu uudestaan noita lueskellessa.

Noh, jaa valmistuiko koskaan? Nooh, Scylla on edelleen tekeillä. Ei ole edennyt, vaan eipä ole tullut takapakkiakaan. Tallessa vaan on. Jonain päivänä...

Itseasiassa mallihommat ovat taas tapetilla, koska veljenpoika käy aina tavatessa vähän kuumana radio-ohjattavan purjeveneen perään. Hallussani olisi semmoinen noin 120 cm lasikuitumuotti ihan siistille purjeveneelle. Nostin sen pari viikkoa sitten varastosta esiin, josko kumminkin.. Hartseja ja matonpätkiä olisi varmaan yhden rungon verran verstaalla jo.

Kaikkeen ei vaan aika riitä samaan aikaan.. Pikkufiskarin sisäpuolen skrapailu on meneillään, noin puoli venettä jäljellä. Chouaniin pitäisi oikeastaan laittaa vähän ikkunaa, kansikangasta, katkennutta kaarta, pakosarja uusia.. No, onneksi kohta on taas kesä.

Juu, aattelin, josko olis valmiina ...yhdistyksen jäseneksi ja Scyllien MM kisoihin.....


Kimmo

Niin ja projekteihin liittyen.....tulipa eteeni vanha femma, lasikuidutetu ja laho.... sitä tässä mietiskelen, josko ryhtyis tosissaan sitä restauroimaan....olis hieno vene.... kunnostettuna...klassikko....tunnettu suunnittelija...ja tilaaja...nopea...kisojakin olis.....opillinen projekti...kulttuuriteko....kotimaista tuotantoa....Pahaniemen veneveistämöllä Turus veistetty.......ehkä tiedätkin mistä veneestä on kyse....kaks venettä ja vanha talo....lahot autot...tässäpä miettimistä....mutta hitaana projektina....

Kyllä!

Tuo kuvan femma on Signe (L-6?). Valmistunut 1938 tienoilla Turussa, olikohan Pahaniemen veneveistämöltä. (Lähellä Elysee-areenaa sijainnut). Veneen on piirtänyt tiettävästi Jarl Lindblom. Kyselin tuohon hiljattain piirustuksia Åbo Akademista, mutta siellä ei ole. Jarlin poika John L pitää venesuunnittelu-byroota Göteborgissa, ja museo kehoitti kysymään häneltä, jos olisi tietoa piirustuksista. Haluaisin tehdä tuosta veneestä pienoismallin (sitten joskus).

Vene itsessään on kiintoisa. ÅSS:n kilpailuvuosien jälkeen se oli kulkeutunut 1950-luvulle Hankoon meripartiolaisten veneeksi. Isäni innokkaana veneilijänä ja partiolaisena oli siinä paljon mukana. !950-luvun loppupuolella pohja oli ollut aivan loppu. Partiolaiset olivat koepurjehtineet veneen kelpo hiivarissa itäsataman ulkopuolella. Isä kertoi, kuinka aina veneen pudotessa alas aallolta olivat pohjalaudat narskahtaneet reilulle raolle. Reissu oli ollut päättyä veneen uppoamiseen.. Seuraavana talvena ilmeisesti Hangon yhteiskoulun talkkari teki siihen pohjaremontin, eli vaihtoi laudat. Mutta silloisen mielipiteen mukaan lopputulos ei ollut oikein hyvä, koska talkkari ei kovertanut lautoja kölin kaarteessa alkuperäiseen muotoon, vaan lopputulos oli vähän kantikas. T'ästä isä muisti aina mainita, kuinka Signen pohja "pilattiin". No, niin tai näin, niin partiolaiset purjehtivat veneellä 1960-luvun puolelle. Isäni ottamia väridioja on useampia tallella. Veneessä edelleen paikallaan oleva peräsinpinna nuppeineen on isäni 1960-luvulla veistämä. Siitä nupista hän sai paljon kuulla, että mistäs malli on otettu...

Signe on alun perin siis mahonkilaudoituksella. Taalintehtaalle ilmestyessään se on jossain vaiheessa saanut pintaansa tuon hiton lasikuidutuksen. Tuollaisena muistan veneen ainakin jostain 1980-luvun lopulta. Meidän venepaikalle ajettiin aina Signen ohi, ja tietysti isä usein muisteli venettä. Tuota nykyistä sijaintia ennen Signe oli useamman vuoden tehdasalueella venekerhon kentällä. Jonain talvena kävi maston kanssa selkkaus, kun lumiaura tuuppasin sen hangen sisään, ja masto katkesi topista. Taisi se mätäkin olla, mutta siihen päättyi Signen lento. (Toistaiseksi?) Radio Vegan bytesbörsenissä tuo oli vuosi pari sitten tarjolla, siellähän periaatteessa tarjotaan ilamaiseksi, mutta liekkö veneellä joku hintakin. Varmaan tuo säilytyspaikkakin jotain kulua tuottaa, ainakaan mun fiskari ei olisi siihen ilmaiseksi päässyt..

Signeä on tietääkseni käyty Forum Marinumista saakka katsomassa, mutta tuohon lasikuidutukseen on tainnut kiinnostus lopahtaa. Hyvin valitettavaa, sillä tuo jos jokin on historiallinen vene. Syksyllä muuten meni myös yksi Pettersson-tyyppinen keskimoottorivene romuun, kun tehtaan vierustaa siivotiin... Sääli.