Vanerilauta- VS. mäntylautaveneet

[keelson]

Aika mielenkiintoista. Mutta troppia ikä kaikki... luulin tosiaan että nuo tiivistemassa/-liimat eivät kestä 'myrkkyjä'. Mutta "luulo ei ole tiedon väärti eikä pieru tuulen", niin kuin meillä kotopuolellla sanotaan

Mitä olen itse purkanut - ja ollut mukana purkamassa - kun limirunkoiseen vaihdetaan laudantynkää ja on oikeastaan ollut tuo liima-/tiivistemassa (ei tietoo tarkemmin mitä) puhtaasti tiivistemassaa enää siinä vaiheessa. Viisaat ovat sanoneet että massa 'kovettuu' aikojen myötä liuottimien takia, mutta jättää tiivistävän elementin siihen kuitenkin vaikka liima onkin häipynyt. Ja näinhän siinä sitten onkin ollut käyneet.

En ole koskaan pohtinut tuota että miksi näin on ollut, ja olettanut että niin se menee sitten tassaumankin kanssa. Mutta josko erona sitten onkin ollut juuri tuo mainitsemasi rasitus joka tulee suunnasta jos toisestakin. Onhan limisauma rakenteena huomattavasti joustavampi.

Nyt ollaan anettu koko vuosi siivaista asiajjjantuntijjjalausuntoja tilanteesta jos toisesta, joten on aika heittää Hyvän Joulun Toivotukset Kaikille!

Pakataan nyt kassit ja pussit ja matkataan vaimon kotipuoleen Savoon oikeittein immeisten pariin

Siispä Hyvää Joulua!

[terhohalme]

Vanerilautaveneen saumat voi vallan mainiosti liimata polyuretaanumassalla tai -rakenneliimalla. Vaneri elää vähän ja suunnilleen saman verran molempiin suuntiin joten ongelmia ei yleensä tule. Vaneerilautaveneen voi muuten vallan mainiosti rakentaa ilman painokaaria, kunnollinen niittaus, kölipuu, partaat ja kiinteät penkit pitävät rakenteen koossa.

Tavallisen limilaitaisen lautaveneen limejä ei tule liimata, vaan tiivistää, esim. tervanarulla tai tervatulla huopasuikaleella. Limilauta elää veneen poikittaissuunnassa paljon, useita millimetrejä. Vastaavasti painokaari ei elä pituussuunnassa niin paljoa kuin lauta poikittaissuunnassa. Pelkkä tiivistys antaa rakenteen hiukan elää. Taitava veneenrakentaja tosin sovittaa limin niin tarkasti, ettei mitään tiivistystä, tervaa lukuunottamatta, edes tarvita. Liimatun limilautaveneen alimmat laudat (2 ja 3) tulevat väistämättä halkeamaan melko lyhyessä ajassa eteenkin, jos venettä säilytetään vedessä kellumassa.

Myös venepuuhun liittyy ongelma, puun tulisi olla säteissahattua puuta, jossa lauta ei ylitä puun ydintä. Nykyiseen läpisahattuun puuhun on ollut pakko siirtyä, kun kunnollista järeää, suoraa mäntytukkia ei enää sahata venelaudaksi.

[Veli-Matti]

Onkohan kukaan tehnyt soutuvenettä isompia venettä vanerilaudasta - vaikkapa jotain 9-10m fiskaria?

[terhohalme]

Lähes kaikki kirkkoveneet. Niidenkin kokonaisuppouma on liki pari tonnia tuhdilla miehistöllä.

[keelson]

Myös venepuuhun liittyy ongelma, puun tulisi olla säteissahattua puuta, jossa lauta ei ylitä puun ydintä. Nykyiseen läpisahattuun puuhun on ollut pakko siirtyä, kun kunnollista järeää, suoraa mäntytukkia ei enää sahata venelaudaksi.

Ei kai tuota nyt ole NIIN ongelmaisena asiana pidetty, sillä harvemmin rungossa olen säteittäistä nähnyt? Vaikka en kovin vanhoja on ropannutkaan, vaan siellä 60-40 vuotta nuoria ja läpisahattuja ovat olleet... sydänpuu ulos/sisään "myötäillen" veneen linjoja. Ydintä en ole vielä kerennyt näkemän venelaudoissa.

[Jude]

Vanerilautaveneen täytynee olla rakenteensa vuoksi aina limisaumainen

Mitäs tästä "leveästä vanerilaudasta" tehdystä veneestä sanot? Tasasaumaiseksi minä sitä väitän.

[Jude]

Edellinen viestini meni vähän vitsin puolelle. Parhaimmillaan lauta on ollut 122 cm leveetä. Venekin on huono esimerkki.

Hannun stich and glue menetelmällä tehdyt veneet ovat parempia esimerkkejä tasasaumaisista vaneriveneistä. Ei niitäkään kyllä vanerilautaveneneiksi taida voida sanoa. Hannu on joskus jatkanut vaneria puskuliitoksella. Liitoksen molemmin puolin on ollut lasikuituverkkoa ja epoksia.

[terhohalme]

Ydin tietysti jää keskipelkkaan, eikä tule mukaan venelautoihin. Mutta laudan tangentiaalinen osa lähes poikkeuksetta halkeaa jo muutaman kauden jälkeen vedenalaisissa laudoissa. Säteittäisesti sahatussa puussa tätä ilmiötä ei juurikaan esiinny. Vai oletko nähnyt pari vuosikymmentä vanhan lautaveneen, jota ei ole säilytetty venevajassa käyttöjen välillä ja jonka pohjalaudoista joku ei olisi halki?

[keelson]

Niin no joo... totta tuo. Itse ajattelin sanalla "halki" vähän toisenlaista kielikuvaa mitä sanalla "halki" nyt pääsääntöisesti tarkoitetaan. Jos on halkemama joka ei ole lujuudellisesti ongelma tai ei vuoda sen enempää kuin saumakaan, en oikein osaa ajatella sitä halkinaisena lautana. Kosmeettinen asia enemmänkin. Mutta totta kuitenkin tuo mitä kirjoitit.

[puuksprööt]

Näsijärvellä näyttäis olevan vähän isompi vaneripursi, nääs.
Onkos kukaan nähnyt ko. purkkaria livenä tai muuten tietää tarkemmin?
http://www.nasijarvenpurjehdusseura.fi/ ... 3_2006.pdf
-juha

[ses]

Löysin ihan muuta juttua lukiessani tällaisen linkin, http://www.titanwood.com/.

Joku melko uusi tuote, vaikka joltain alisivulta löytyi juttua että on jo käytetty 10 v jos oikein ymmärsin (mainospuheiden ymmärtäminen on tietysti kuulijan vastuulla...) mutta tuo että olisi käytetty Hollannissa kanavien reunapaalutuksiin on ainakin kiinnostavaa.

Tuosta jutusta ei oikein saa selvää onko puu sitten käsittelyn jälkeen taivutettavissa. Väittävät sen kumminkin vahvistuvan; puulajista ei ole mainintaa mitä käyttävät raaka-aineena.

Kannattaa varmaan ainaski pitää jollaintavalla silmällä jos tuosta tulisi joissakin sopivissa paikoissa mahongin tai tiikin korvaaja.

Vai osaako joku sanoa hetioitis ettei tuosta kumminkaan mihinkään ole... ;)

Seppo

[venealeksi]

Joo kyllä N:llä oleva vaneri purkkari on tuttu.
Itseasiassa niitä on kaksi. Ukko on rakennellut niitä useamman ja hänen edellinen veneensä on nyt pojalla kun hän rakensi uuden jo jonkin aikaa sitten.
Oikeastaan aika hyvän näköinen paatti. Liimattu vanerit limisaumaisesti toisiinsa siten että se on täysi pullo. Omistaja aina kehuu ettei hänen veneensä vuoda kun mulla on vesillelasku menossa.
Rungossa on riittävän monta "Lautaa" jotta on saatu pyöreyttä muotoon. Mutta onhan siinä vielä kantikkuutta enemmän kuin tasasaumasessa puuveneessä.
Sisällä on takka ja hän lämmittelee sitä keväällä ja lakkailee veneen sisällä jo varhaisessa vaiheessa keväällä.

Aleksi