Varmasti tästä aiheesta on kirjoitettu tällä palstalla, mutta kun olen sikseen uusi täällä niin eipä ole vielä tullut vastaan...
Mistä saa tietoa rimalaitaisen veneen rakentamisesta? Jos joku tietää suomenkielisiä lähteitä niin aina paranee. Lähinnä kiinnostaisi löytää perusteluita riman korkeudelle eli siihen, miksi sen riman on oltava niin tavattoman ohut. Voiko se rima olla esim 25x50-60 mm? Sanoisinko että mitä korkeampi rima niin sitä joutuisammin rakentaminen sujuu. Tietenkin niin että puun halkemiset pysyvät kohtuudessa. Eli tavallaan jonkin sortin lautarunko, jossa "laudat" on liimattu ja naulattu yhteen.
Ja kun pääsette vastaamisen makuun niin toinen kysymys:
Mistä saan (mielellään suomalaisen) kuvan yli 10 metriselle puuveneelle? Suunnitteleeko niitä kukaan ammatikseen vai pitääkö kävellä läheiseen veneveistämöön?
Kiitoksia...
Rimalaitarunko
-
Jarmo Niinimäki
- Viestit: 701
- Liittynyt: 28.09.2005 12:55
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
Vastaan nyt kuitenkin, vaikka en asiasta mitään tiedä. Ehkäpä sitten joku osaavampi innostuu korjaamaan käsityksiäni.
Eli eipä kai mikään estä käyttämästä leveämpää rimaa/lautaa. Tehdäänhän nykyisin kaiketi useimmat tasasaumaiset lautaveneetkin liimaa käyttäen. Silloin vain laudan muotoilu ja taivuttelu lisäävät vaikeuskerrointa eli käsittääkseni rimarakenne on osittain vastaus työn helpottamiseen harrastelijan osaamistasolle? Toisaalta voisin kuvitella, että mikäli runko aiotaan päällystää lasikuidulla (kuten kaiketi rimarunkojen kanssa usein tehdään?), niin leveämpien lautojen suurempi eläminen voi tuoda omat ongelmat tullessaa.
No tästä nyt ei ollut paljon apua...
Eli eipä kai mikään estä käyttämästä leveämpää rimaa/lautaa. Tehdäänhän nykyisin kaiketi useimmat tasasaumaiset lautaveneetkin liimaa käyttäen. Silloin vain laudan muotoilu ja taivuttelu lisäävät vaikeuskerrointa eli käsittääkseni rimarakenne on osittain vastaus työn helpottamiseen harrastelijan osaamistasolle? Toisaalta voisin kuvitella, että mikäli runko aiotaan päällystää lasikuidulla (kuten kaiketi rimarunkojen kanssa usein tehdään?), niin leveämpien lautojen suurempi eläminen voi tuoda omat ongelmat tullessaa.
No tästä nyt ei ollut paljon apua...
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka
m/s Summanmutikka
-
Toni_V
- Viestit: 328
- Liittynyt: 19.09.2005 9:15
- Paikkakunta: Lpr
Rimojen koko varmaan liittyy siihen että niitä kykenee jonkun verran taivuttamaan myös pystysuuntaan. Jää tietysti rimoilla eläminen pienemmäksi, muttei se liene ongelma jos pintaa tulee lasikuitua.
Onnistuu varmasti rakentaminen suuremmistakin laudoista, sille on muistaakseni nimityksenä "sheathed plank" tai jotain sinnepäin. Lasikuitu kyllä pitää puun elämisen kurissa, mutta veneen muoto pitää olla tarkka jotta laudat siihen sopivat.
Onnistuu varmasti rakentaminen suuremmistakin laudoista, sille on muistaakseni nimityksenä "sheathed plank" tai jotain sinnepäin. Lasikuitu kyllä pitää puun elämisen kurissa, mutta veneen muoto pitää olla tarkka jotta laudat siihen sopivat.
-
Lill-Klas
- Viestit: 84
- Liittynyt: 30.03.2004 21:34
- Paikkakunta: Vantaa
Rimalaudoitus
Suomenkielellä voi olla vaikeata löytää tietoa rimalaudoituksesta. Itse seuraan mielenkiinnolla kuinka 38 jalkaisen moottoripurjehtijan teeseitse-rakentaminen edistyy norjassa. Projektin nettisivulta http://www.njordforum.no löytyy paljon tietoa rima-rakentamisesta. Jos kieli ei taivu, niin aina voi katsella pelkkiä kuvia. Niistäkin voi oppia paljon.
http://www.njordforum.no/foto_galleri/f ... leri.shtml
http://www.njordforum.no/foto_galleri/f ... leri.shtml
Lill-Klas
-
Venehullu
- Viestit: 11
- Liittynyt: 31.05.2007 14:36
- Paikkakunta: Joensuu
Kiitos paljon vastauksista!
En huomannut tarkentaa alussa, että tarkoituksenani ei ole laittaa lasikuitua riman päälle. Pelkkä maali. Se johtuu siitä aatteesta, että puuta ja lasikuitua ei ole syytä sekoittaa. Älkää kysykö perusteluja, sillä niitä ei ole...
Entä tietääkö kukaan niistä suunnittelijoista? Rautaveneille kyllä löytyy suunnittelijoita Suomestakin, mutta entä puuveneet?
En huomannut tarkentaa alussa, että tarkoituksenani ei ole laittaa lasikuitua riman päälle. Pelkkä maali. Se johtuu siitä aatteesta, että puuta ja lasikuitua ei ole syytä sekoittaa. Älkää kysykö perusteluja, sillä niitä ei ole...
Entä tietääkö kukaan niistä suunnittelijoista? Rautaveneille kyllä löytyy suunnittelijoita Suomestakin, mutta entä puuveneet?
-
tikkavintti
- Viestit: 104
- Liittynyt: 08.03.2007 12:41
- Paikkakunta: Espoo
Tervehdys,ja onnea rojektiin.Sain aikoinaan täältä tiedon oppikirjasta nimeltä Veneenrakennuksen oppikirja, kirjoittanut Edgar Pälviranta, siinä on rimalaitaveneen teosta.Kirja on valtion painatuskeskuksen julkaisu ja kirjastojen (pääkaupunkiseutu) helmet-haku näytti että sitä löytyy hyllyistä.
Ittellä on tarkoitus ruveta alustavasti harkitsemaan rimalaitapaatin suunnitteluun ryhtymistä ja kirja oli ihan hyvä aloitus asialle.
Sitten pari juttuu..,kattelin netistä mitä eri puulajeista sanotaan ja haku "iroko" vei Puukeskuksen sivulle jossa oli irokon esittely. Iroko rima näyttäisi tulleen erittäin yleiseksi rimamateriaaliksi paatin teossa.Tässä huomautettiin kuitenkin että iroko ruostuttaa metallin kosteissa oloissa, ja näimpä voisi kuvitella että se käy vain kuivanmaan veneisiin. ( mitä meikäläisen paatti ainakin tulee hyvin pitkään olemaan).
Sitten tein haun "jatoba"; sen loppukaneetti oli että erityisesti on huomioitava että pitkähkön höyrytyksen jälkeen se sopii mainiosti taivutettavaksi.Onko kellään tästä kokemusta?
Oppikirja uhrasi jonnin verran tilaa ( suola)veden ja happamen puun vaikutuksesta metalleihin, ja tässä mielessä ihmetytti tuo lausuma irokosta, kun sitä enenvässä määrin käytetään.
Sain tuolla parlamentin puolella lausuman että veneeseen ei pitäisi laittaa mitään metallia joka tartuu magneettiin,ja se on varsin huomion arvoinen lausuma.
Tämä sattuu Suomalaisuuteen,mutta koska " Veneestä piirrustuksiksi" rojekti ei liene vielä tuottanut vanhoja TYYLIKKÄITÄ venepiirrustuksia niin ihan harrastusmielessä voin kertoa ettö Sjöhistoriska museet Tukholmassa omaa merkittävän suuret venepirrustusvarastot ja niitä on sieltä saatavissa varsin kohtuu hintaan, 60 kruunua per kuva.Yleensä piirrustus muodostuu kolmesta kuvasta.Tilasin sieltä loppujen lopuksi viiden Petterssonbåtin kuvat. Mukana oli "Flikkan" joka oli keväällä Tukholmassa myynnissä ja " Vingo" myöh."Parbleau" ja "Valkyrien" ,tästä puuttuivat kaaripiirrustukset,sekä sen Suomessa tehdyn ja kunnostetun ja kauneimmaksikin veneeksi valitun paatin piirrustukset.Niistä on jo katselemalla ollut varsin paljon iloa.
Tyhjennetään ny sit koko pajatso:Katselin Venemaailna nro.9/98 siinä esiteltiin rimaepoksivene "Salmon" se oli tehty kalastusmatkailuyrittäjän tarpeisiin.Suunnittelija Terho Halme Kotka-cad Design,veistäjä Hannu Mäkelä Lammassaaren veneveistämö.
Kiinnostaisi tietää pari juttua: se on tehty kirkkaasta lasi /epoksista. puu näkyy nätisti,tietääkö kukaan mitenkä lienee kestänyt kun ymmärtääkseni epoksit ei kestä UV-säteilyä.
Tekisi hirveesti mieli saada aikaan samannäköinen ,hienosti puun esiintuova paatinlaita kuin siinä on mutta jos ei epoksi kestä auringossa niin mikä neuvoksi.Ainakin se liima millä liimasin optarin v.1965 oli aika rivon väristä ja sotki koko maailman.
notta tälleen..T: Tikkavintti
Toivottavasti Suomen piirrustusprojekti etennee myötäleessä.
Ittellä on tarkoitus ruveta alustavasti harkitsemaan rimalaitapaatin suunnitteluun ryhtymistä ja kirja oli ihan hyvä aloitus asialle.
Sitten pari juttuu..,kattelin netistä mitä eri puulajeista sanotaan ja haku "iroko" vei Puukeskuksen sivulle jossa oli irokon esittely. Iroko rima näyttäisi tulleen erittäin yleiseksi rimamateriaaliksi paatin teossa.Tässä huomautettiin kuitenkin että iroko ruostuttaa metallin kosteissa oloissa, ja näimpä voisi kuvitella että se käy vain kuivanmaan veneisiin. ( mitä meikäläisen paatti ainakin tulee hyvin pitkään olemaan).
Sitten tein haun "jatoba"; sen loppukaneetti oli että erityisesti on huomioitava että pitkähkön höyrytyksen jälkeen se sopii mainiosti taivutettavaksi.Onko kellään tästä kokemusta?
Oppikirja uhrasi jonnin verran tilaa ( suola)veden ja happamen puun vaikutuksesta metalleihin, ja tässä mielessä ihmetytti tuo lausuma irokosta, kun sitä enenvässä määrin käytetään.
Sain tuolla parlamentin puolella lausuman että veneeseen ei pitäisi laittaa mitään metallia joka tartuu magneettiin,ja se on varsin huomion arvoinen lausuma.
Tämä sattuu Suomalaisuuteen,mutta koska " Veneestä piirrustuksiksi" rojekti ei liene vielä tuottanut vanhoja TYYLIKKÄITÄ venepiirrustuksia niin ihan harrastusmielessä voin kertoa ettö Sjöhistoriska museet Tukholmassa omaa merkittävän suuret venepirrustusvarastot ja niitä on sieltä saatavissa varsin kohtuu hintaan, 60 kruunua per kuva.Yleensä piirrustus muodostuu kolmesta kuvasta.Tilasin sieltä loppujen lopuksi viiden Petterssonbåtin kuvat. Mukana oli "Flikkan" joka oli keväällä Tukholmassa myynnissä ja " Vingo" myöh."Parbleau" ja "Valkyrien" ,tästä puuttuivat kaaripiirrustukset,sekä sen Suomessa tehdyn ja kunnostetun ja kauneimmaksikin veneeksi valitun paatin piirrustukset.Niistä on jo katselemalla ollut varsin paljon iloa.
Tyhjennetään ny sit koko pajatso:Katselin Venemaailna nro.9/98 siinä esiteltiin rimaepoksivene "Salmon" se oli tehty kalastusmatkailuyrittäjän tarpeisiin.Suunnittelija Terho Halme Kotka-cad Design,veistäjä Hannu Mäkelä Lammassaaren veneveistämö.
Kiinnostaisi tietää pari juttua: se on tehty kirkkaasta lasi /epoksista. puu näkyy nätisti,tietääkö kukaan mitenkä lienee kestänyt kun ymmärtääkseni epoksit ei kestä UV-säteilyä.
Tekisi hirveesti mieli saada aikaan samannäköinen ,hienosti puun esiintuova paatinlaita kuin siinä on mutta jos ei epoksi kestä auringossa niin mikä neuvoksi.Ainakin se liima millä liimasin optarin v.1965 oli aika rivon väristä ja sotki koko maailman.
notta tälleen..T: Tikkavintti
Toivottavasti Suomen piirrustusprojekti etennee myötäleessä.
samaan virtaan ei voi astua kahdesti,vesi jossa seisoit on jo mennyt
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Tuo nyrkkisääntö että "veneeseen pitäisi laitta ainoastaan nauloja ja ruuveja joihin ei magneetti tartu" pätee ainoastaan vierasperäisiin puulajeihin ja tammeen. Mm. mahongissa joku sähkösinkitty/musta ruuvi tai naula on muutamassa vuodessa ruosteviiva puussa ja metalli on kadonnut puuhun.
Sen sijaan kotimaiset (ja jotkut ulkomaiset havupuut) kestävät naulaamisen ja ruuvaamisen raudalla joiden tosin pitää olla nimenomaan kuumasinkittyjä. Mutta sitten törmätäänkin ongelmaan että mistä kunnolla sinkittyjä saa?
Norskit käyttävät vielä tänäkin päivänä sinkittyjä nauloja ja ruuveja ja siellä on tuo merivesikin jotakin muuta suolaisuudeltaan kuin täällä. Eli siellä ilmeisesti olisi kunnon tavaraa...
Pirtuvene on veistetty 1930 ja sen kaikki mäntyosien sinkityt ruuvit ja naulat ovat vieläkin täysin käyttökelpoisia mutta taas tammessa olevat ovat vain pölisevää ruostetta reiässä...
Siitä Pälvirannan kirjasta sen verran että siinähän on nätin 9m fiskarin kaikki piirustukset ja sitten siitä irokon ruostuttamisesta viittaan vain edellä kirjoittamaani...
Sen sijaan kotimaiset (ja jotkut ulkomaiset havupuut) kestävät naulaamisen ja ruuvaamisen raudalla joiden tosin pitää olla nimenomaan kuumasinkittyjä. Mutta sitten törmätäänkin ongelmaan että mistä kunnolla sinkittyjä saa?
Norskit käyttävät vielä tänäkin päivänä sinkittyjä nauloja ja ruuveja ja siellä on tuo merivesikin jotakin muuta suolaisuudeltaan kuin täällä. Eli siellä ilmeisesti olisi kunnon tavaraa...
Pirtuvene on veistetty 1930 ja sen kaikki mäntyosien sinkityt ruuvit ja naulat ovat vieläkin täysin käyttökelpoisia mutta taas tammessa olevat ovat vain pölisevää ruostetta reiässä...
Siitä Pälvirannan kirjasta sen verran että siinähän on nätin 9m fiskarin kaikki piirustukset ja sitten siitä irokon ruostuttamisesta viittaan vain edellä kirjoittamaani...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
matti
- Viestit: 2173
- Liittynyt: 12.03.2005 16:31
Tikkavintille-
-olen tehnyt 7-v sitten kuvaamasi kaltaisen moottoriveneen ( Mary II) jossa on kyljet epoksi/lasikangaspäällysteiset- tähän asti on kestänyt, epoksin päällä on uv-suojan omaava lakka. Uv-säteilyä kestävää epoksiakin on olemassa-tosin paljon kalliimpaa kuin tavallinen yleisepoksi. Käytin tavallista koska alunpitäen oli tarkoitus maalata veneen ulkokyljet, mutta taivuin ympäristön painostukseen-"eihän noin hienoa puupintaa pidä maalata"- jne
Rimat on sahattu 2" lankusta-leveys n 47 mm.
Lasikankaan myyjä opasti, ettei kannata laittaa yli 200g kangasta, paksumpi samentaa pinnan-ei näy puu läpi selvästi.
Venehullulle- täällä kaakonkulmalla kaikki tietämäni rimaveneet on tehty leveydeltään n. 50 mm raakatavarasta höylätystä rimasta paksuus vaihtelee veneen koon mukaan. Jossain rakennuksen vaiheessa peräosan rimat (meriläisen)joutunee pasuttamaan-tietenkin riippuen veneen mallista. Rimojen kiinnitys toisiinsa on monessa veneessä 75 mm haponkestävillä kampanauloilla.= vastaus kysymykseesi voi tehdä 50 mm rimasta.
Matti
-olen tehnyt 7-v sitten kuvaamasi kaltaisen moottoriveneen ( Mary II) jossa on kyljet epoksi/lasikangaspäällysteiset- tähän asti on kestänyt, epoksin päällä on uv-suojan omaava lakka. Uv-säteilyä kestävää epoksiakin on olemassa-tosin paljon kalliimpaa kuin tavallinen yleisepoksi. Käytin tavallista koska alunpitäen oli tarkoitus maalata veneen ulkokyljet, mutta taivuin ympäristön painostukseen-"eihän noin hienoa puupintaa pidä maalata"- jne
Rimat on sahattu 2" lankusta-leveys n 47 mm.
Lasikankaan myyjä opasti, ettei kannata laittaa yli 200g kangasta, paksumpi samentaa pinnan-ei näy puu läpi selvästi.
Venehullulle- täällä kaakonkulmalla kaikki tietämäni rimaveneet on tehty leveydeltään n. 50 mm raakatavarasta höylätystä rimasta paksuus vaihtelee veneen koon mukaan. Jossain rakennuksen vaiheessa peräosan rimat (meriläisen)joutunee pasuttamaan-tietenkin riippuen veneen mallista. Rimojen kiinnitys toisiinsa on monessa veneessä 75 mm haponkestävillä kampanauloilla.= vastaus kysymykseesi voi tehdä 50 mm rimasta.
Matti
-
tikkavintti
- Viestit: 104
- Liittynyt: 08.03.2007 12:41
- Paikkakunta: Espoo
-
Toni_V
- Viestit: 328
- Liittynyt: 19.09.2005 9:15
- Paikkakunta: Lpr
Tosin tuossa Matin veneessä on lasikuitu päällä, niikuin mielestäni pitääkin olla.
Ilman lasikuitua 50mm rima/lauta pääsee halkeilemaan. Monesti on sanottu 20-30 mm riman olevan sellaisen ettei se halkea ilman lasikuitua. Varmasti riippuu puulajistakin...
Sanotaan kanssa että UV-suojatut epoksit eivät olisi niin hyviä kuin normi-epoksi + UV-lakka. Ja onhan totta että tuon lakan voi sitten joskus 10? vuoden päästä uusia.
Ilman lasikuitua 50mm rima/lauta pääsee halkeilemaan. Monesti on sanottu 20-30 mm riman olevan sellaisen ettei se halkea ilman lasikuitua. Varmasti riippuu puulajistakin...
Sanotaan kanssa että UV-suojatut epoksit eivät olisi niin hyviä kuin normi-epoksi + UV-lakka. Ja onhan totta että tuon lakan voi sitten joskus 10? vuoden päästä uusia.
-
tikkavintti
- Viestit: 104
- Liittynyt: 08.03.2007 12:41
- Paikkakunta: Espoo
Ni, että piti kirjoittamani että" MATTIEN"vastaus...
Ko ne puhuu että nykymuodin ilmaus on että pittääpä " fokusoida" ni olipa kerrassaan hyvin fokusoitu..
Tuli ainakjin minulle tällä haavaa kotoperäinen mäntyrima suunnittelun pohjaksi.
Viinamäenmiehen rojektisivu, jota olen yllytyshulluna mielenkiinnolla serannut näyttää juur sellaiselta menetelmältä joka on ollut hakusessa.Ainoo vaan että haluaisin puupinnan olevan aistittavissa.
Tähän nyt tuli uskoa lisää..
Ko ne puhuu että nykymuodin ilmaus on että pittääpä " fokusoida" ni olipa kerrassaan hyvin fokusoitu..
Tuli ainakjin minulle tällä haavaa kotoperäinen mäntyrima suunnittelun pohjaksi.
Viinamäenmiehen rojektisivu, jota olen yllytyshulluna mielenkiinnolla serannut näyttää juur sellaiselta menetelmältä joka on ollut hakusessa.Ainoo vaan että haluaisin puupinnan olevan aistittavissa.
Tähän nyt tuli uskoa lisää..
samaan virtaan ei voi astua kahdesti,vesi jossa seisoit on jo mennyt
-
hannuvartiala
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15.06.2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Norjalaisessa "Nordlandsbåten og Åfjordsbåten" -kirjassa (k.o. veneiden historiasta ja rakentamisesta) kerrotaan, että rautanauloja alkoi saada Ruotsista kaupallisesti noin 1880, sinkittyjä pian sen jälkeen, noin 1890. Sitä ennen, jos venessä halusi rautanauloja käyttää, oli ne taottava itse tai ainakin paikallisesti.Veli-Matti kirjoitti:Norskit käyttävät vielä tänäkin päivänä sinkittyjä nauloja ja ruuveja ja siellä on tuo merivesikin jotakin muuta suolaisuudeltaan kuin täällä.
Sanotaan myös, että vielä tänäkin päivänä, kun tehdään hienoa venettä, käytetään puunauloja. Tosin lähinnä muualla kuin laudan saumoissa.
Kuparinauloista tai -niiteistä en ole löytänyt vielä sanaakaan (kirja on sentään neliosainen, ja luen norjaa aika hitaasti... voi olla että jossain vielä...).
Hannu
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Juu, puu ei näet ruostu...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Viinamäenmiäs
- Viestit: 257
- Liittynyt: 30.12.2005 15:29
- Paikkakunta: Sysmä - Vantaa
- Viesti:
Tulipa vastuun raskas taakka harteille.tikkavintti kirjoitti: Viinamäenmiehen rojektisivu, jota olen yllytyshulluna mielenkiinnolla serannut
Naulojen suhteen ehdotan googlettamista termeillä Gripfast Nails ja Silicon Bronze. Taitaapi ensimmäinen linkki olla brittiläisen kauppahuoneen sivuille.
En usko, että epoksoidun ja lakatun puupinnan tai pelkästään lakatun puupinnan välillä on merkitsevää ulkonäöllistä eroa - tai on tietysti hifisteille. Onhan noita ältsin hianoja epoksoituja veneitä alan lehdet pullollaan. Hyvän ulkonäön aikaansaaminen on käsittääkseni enemmän kiinni asenteesta kuin aineista - ainakin siinä vaiheessa kun etsitään viimeisen päälle laatua. Samasta syystä oma rojektini ei tule puupintaiseksi - jos ymmärrätte.
Viinamäenmiäs
-
Venehullu
- Viestit: 11
- Liittynyt: 31.05.2007 14:36
- Paikkakunta: Joensuu
Tikkavintti kirjoitteli:
Tämä sattuu Suomalaisuuteen,mutta koska " Veneestä piirrustuksiksi" rojekti ei liene vielä tuottanut vanhoja TYYLIKKÄITÄ venepiirrustuksia niin ihan harrastusmielessä voin kertoa ettö Sjöhistoriska museet Tukholmassa omaa merkittävän suuret venepirrustusvarastot ja niitä on sieltä saatavissa varsin kohtuu hintaan, 60 kruunua per kuva.Yleensä piirrustus muodostuu kolmesta kuvasta.Tilasin sieltä loppujen lopuksi viiden Petterssonbåtin kuvat.
Sanohan tikkavintti, että löysitkö niitä veneen kuvia netistä? Ei nyt mitään kaaripiirustuksia, mutta edes jotain kuvia, minkä perusteella voisi niistä tehdä päätelmiä.
Tämä sattuu Suomalaisuuteen,mutta koska " Veneestä piirrustuksiksi" rojekti ei liene vielä tuottanut vanhoja TYYLIKKÄITÄ venepiirrustuksia niin ihan harrastusmielessä voin kertoa ettö Sjöhistoriska museet Tukholmassa omaa merkittävän suuret venepirrustusvarastot ja niitä on sieltä saatavissa varsin kohtuu hintaan, 60 kruunua per kuva.Yleensä piirrustus muodostuu kolmesta kuvasta.Tilasin sieltä loppujen lopuksi viiden Petterssonbåtin kuvat.
Sanohan tikkavintti, että löysitkö niitä veneen kuvia netistä? Ei nyt mitään kaaripiirustuksia, mutta edes jotain kuvia, minkä perusteella voisi niistä tehdä päätelmiä.