Perämoottorin mitoitus meriläiseen

[Tervali]

Leikittiin ajatuksella, että jos laittaisi meriläistyyppiseen veneeseen perämoottorin päämoottoriksi erilliseen telineeseen. Mikähän olisi vauhdin maksimi? Olisiko mahdollista saavuttaa jopa runkonopeus? Missä mahtaisi mennä haarukka hevosille oman 7.5m veneen koneeksi? Laskennallisesti riittävä keskimoottori on ymmärtääkseni 10hevosen korvilla.

[hapi]

Terve

Itselläni on 7.5 metrinen fiskari jossa on volvo penta mb20 joka tuottaa noin 23-50 hevosta ja on turhan suuri tämän kokoluokan veneeseen.

Joskus nähnyt alle 7m fiskarin jossa oli perä vedetty suoraksi ja siinä majaili muistaakseni nelikymppinen motti.

[Indari]

Simppu 620 avofiskarissa suurin suositeltu koneteho: 7,4kW (10hv) ja moottori sijaitsee "moottorikaivossa" Sivu löytyy osoitteesta: http://www.simppu.fi/materiaalit/simppuesite.pdf

[kms]

Mä näin tollasen Simppu-veneen Turun messuilla, enkä vieläkään ymmärrä, miksi siinä oli perämoottorikaivo? Siis oliko valmistaja saanut fiskarin muotit vaan jostakin halvalla (ja muokannut siitä yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla edullisen mökkiveneen) vai onko tuossa systeemissä oikeasti jotain, joka tekee siitä paremman kuin perän ulkopuolella roikkuva ulkolaitamoottori???

[vesimäkärä]

Leikittiin ajatuksella, että jos laittaisi meriläistyyppiseen veneeseen perämoottorin päämoottoriksi erilliseen telineeseen. Mikähän olisi vauhdin maksimi? Olisiko mahdollista saavuttaa jopa runkonopeus? Missä mahtaisi mennä haarukka hevosille oman 7.5m veneen koneeksi? Laskennallisesti riittävä keskimoottori on ymmärtääkseni 10hevosen korvilla.

voi olla tyhmä kysymys mutta mikä on runkonopeus

[Mile]

Vesimäkärälle.

Haepa aiheesta tarinaa, siitä on täälläkin kirjoiteltu vaikka kuinka. Aiheina potkurin mitoitukset jne.

Netistä löytyy aiheesta parhaiten kun laittaa hakusanoiksi "hull speed" .

[Kinde]

Mä näin tollasen Simppu-veneen Turun messuilla, enkä vieläkään ymmärrä, miksi siinä oli perämoottorikaivo? Siis oliko valmistaja saanut fiskarin muotit vaan jostakin halvalla (ja muokannut siitä yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla edullisen mökkiveneen) vai onko tuossa systeemissä oikeasti jotain, joka tekee siitä paremman kuin perän ulkopuolella roikkuva ulkolaitamoottori???

Minusta veneessä on ideaa, ja se on mm. siinä että jos haluaa ajaa tommosella puikulalla ja vajasta sattuu vielä löytymään vanha rutku jonka pulttaa koneloodaan niin alla on mukava merikelpoinen vene. Lisäksi toi vene taitaa soveltua kalahommiin aika mukavsti.

Hitaissa pienellä konetetholla kulkevissaa tasaperäisissä on monasti liian loiva v-pohja ja painopiste muutenkin liian takan yksin ajettaessa ja niistä tulee kovassa kelissä aallot sisään perälaudan yli, joka on huono homma varsinkin verkkoja tai rysää kokiessa.

[MÖsteri]

Tuo on vallan hyvä puolustuspuhe sumppu-veneelle.

Jos sattuu omistamaan 10-heppaisen perämoottorin, niin sitä ei juurikaan merikelpoisempaan paattiin voisi ruuvata. Toki jos sen 10-heppaisen ruuvaa vaikkapa jonkin pienen plaanaavan veneen lautaan, saa yksin ajaessa vauhtia vaikkapa tuollaiset 15-17 solmua. Mutta aallokossa on kuitenkin ajettava ns. uppoumanopeudella tai roikkuplaanissa 4-7 solmua.

Simppu/sumppu kulkenee sen 5-6 solmua aina, kelistä kutakuinkin riippumatta. Ja näissä keleissä tuollainen runko on taatusti sitä pientä plaanipulkkaa merikelpoisempi.

Miksi moottorikaivo? Siksi että tällailla veneestä saadaan hiukan enemmän fiskarin näköinen. Toisaalta moottoria voi käännellä kaivossa ympäriinsä, jolloin satamamanööverit on helpompia. Lisäksi kone ei saa vesikylpyjä ylilyövistä peräaalloista / perästä päällekaatuvista aalloista kuten perälautaveneessä.
Ja miksi ei keskimoottoria? Ne ovat nykyään hurjan paljon kallimpia kuin tuollainen 10-heppainen.

[allansan]

Noita "double-ender"-tyylisiä veneitä on löydettävissä netistä, kun googlettaa "bartenderboats". Veneet ovat liukuvia perämoottorilla tai sitten sisämoottorilla. Perämoottoriversioissa on moottorikaivo, joka näyttää olevan aika yleinen ratkaisu jenkkilässä. Yhtenä etuna lienee painopisteen muutos pois aivan perälaidasta. Sitten etuna on varmaankin myös se, että suippoperäisen veneen perä ei painu siinä määrin aaltoihin, vaan kulkuasento on vakaampi ilman trimmejäkin. Kait se jossain määrin voisi päteä uppoumarunkoiseenkin. En tiä...

Noita kyseisiä bartendereitä (runkomallia) on myös puolusteltu sillä, että niillä pärjää myötäaallokossakin. En tiä kyllä tästäkään, mutta olen antanut itseni lukea...

Allan S

[kms]

kiinnostuin tuosta Simppusta sen verran, että latasin sen omistajan käsikirjan, joka on saatavilla valmistajan nettisivuilla. Siellä todetaan veneen meriominaisuuksista seuraavaa:

Kategoria D: Vene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 4 boforia (n. 8 m/s) ja aallokko sen mukainen (merkitsevä aallonkorkeus enintään 0,3 m, satunnaiset suurimmat aallot 0,5 m korkuisia). Tällaisia olosuhteita voidaan kohdata suojaisilla sisävesillä, ja rannikkovesillä hyvällä säällä.

Eli ainakaan tuon perusteella ei double-end -rakenne ole tehnyt veneestä sen merikelposempaa, mitä muut samankokoiset veneet. (vai onko kaikki pienet veneet aina D-kategoriassa?)

k

[SAK]

kiinnostuin tuosta Simppusta sen verran, että latasin sen omistajan käsikirjan, joka on saatavilla valmistajan nettisivuilla. Siellä todetaan veneen meriominaisuuksista seuraavaa:

Lainaus:
Kategoria D: Vene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 4 boforia (n. 8 m/s) ja aallokko sen mukainen (merkitsevä aallonkorkeus enintään 0,3 m, satunnaiset suurimmat aallot 0,5 m korkuisia). Tällaisia olosuhteita voidaan kohdata suojaisilla sisävesillä, ja rannikkovesillä hyvällä säällä.




Eli ainakaan tuon perusteella ei double-end -rakenne ole tehnyt veneestä sen merikelposempaa, mitä muut samankokoiset veneet. (vai onko kaikki pienet veneet aina D-kategoriassa?)

No ei kyllä ole kaikki pienet veneet D-kategoriassa. Monissa on C-merkintä, esim Lohi 520 ja 515 fisher. Onpa tosiaan outoa että D-luokitus tuon mallisessa veneessä. Laidatkin ovat ainakin kuvista nähtynä paljon korkeammat kuin missään muissa pikkuveneissä mitä on markkinoilla. Olen aivan varma käytännössä veneitä toiminnassa näkemättäkin että tuo on merikelpoisempi kuin esimerkiksi nämä mainitut Lohet.

[kms]

Niin no tämä on kyllä minustakin hieman omituista. Olisiko tuossa syynä sitten parraskorkeuden ym. sijasta vaikkapa hidas itsetyhjentyvyys? 6-metrinen avovene ottaa aika suurella pinta-alalla vettä sisään ja jos itsetyhjennysaukot ovat mitoitettu vain sadevettä varten? Yksi syy voisi olla tietysti "byrokraattinen": ehkäpä D-luokkaan on yksinkertaisesti helpompi/kutannustehokkaampaa tuottaa veneitä.

-k

[MÖsteri]

Simpulle/sumpulle taitaa tulla D-luokitus ihan siksi, että siinä ei ole kantta. Muistaakseni ja tietääkseni C-luokka vaatii kannen, eli edes sen pienen keula&peräkansi+skantäkkilaudan. Ainakin katsastusluokissa jako mennee näin.

Muutoin omasta mielestäni ei kannata liikaa tuijottaa noita aallonkorkeusohjesääntöjä. Toki paatti katsastetaan - jos katsastetaan -sille sopivaan luokkaan. Merikelpoisuuteen vaikuttaa enemmän esimerkiksi keulan ja perän kantavuus, ketka (suomeksi sprongi) ja rakenteiden lujuus. Vaikka veneessä olisi keskeltä korkeat laidat, ei se auta jos keula on terävä kiila, joka ottaa jopa ne 60 senttiset aallot kannelle (arvioituna harjasta harjaan). Toistaalta yhtä surkeaa on olla isossa myötäaallokossa veneellä, jossa perä ei jaksa nousta aaltojen mukana.

Tässä mielessä sumppu/simppu lienee kokoisekseen varsin merikelpoinen vene. Uskoisin, että sillä pari päättäväistä venekuskia kulkee kuoppaisessakin kelissä paikasta toiseen, joskin leukaparta kosteana.

;=)

[terhohalme]

Tervalille

Runkonopeuteen (2,43 * (LWL)^0,5 solmua) riittää hyvin koneteho (hv), joka on noin 5 * m, jossa m on veneen massa tonneina.

Jos veneen vesilinja on noin 7 m, on sen runkonopeus 6,4 solmua. 10 hv riittää, jos veneen massa kuormattuna on alle 2 tonnia.

On aivan sama millaisen koneen tehosta on kysymys. Potkurin kierrosluku, halkaisija ja nousu ovat sitten jo eri asia.

[Tabu]

Olen tutkaillut tuota Simppu venettä ostoaikein. Ajattelin kysäistä tämän palstan tietäjiltä ko veneeseen liittyviä juttuja. Teillä lienee eniten kokemusta just perinteisen fiskarin tyyppisellä veneellä ajosta.

1. Mitä mieltä olette Simpun merikelpoisuudesta. Lähinnä kiinnostaa sen muodot. Vaikka muovivene se onkin, miten luulette sen ottavan aallot, rullaavuus yms. seikat. Veneen perä on ns. soikeaperäinen eikä tasainen kuten tavallisesti perämoottoriveneessä. Soikeaperäisen veneen edut aallokossa ja haitat ?

2. Mikähän mahtaisi olla sopiva moottorin koko ? Tein taannoin puhelinkyselyn ja ovat laittaneet enimmäkseen 8-15 hv moottoreita. Painoahan veneellä on 450 kg. Onko liian isosta moottorista esim. 15 hv mahdollisesti jotain haittaa ?

Lämmin kiitos niille, jotka kehtaavat vastata. Näkisin että Simppu on hankintalistalla matkalla kohti aitoa puuvenettä... ja sitä kiireetöntä veneilyä.