Kölin ja rungon liitos

[venealeksi]

Hei.

Pikku vaneri purressani on köli kiinnitetty rungon vahvikkeisiin kierretangoilla ja kölin sekä rungon välissä on kumi tiivisteet.
Veneessä oli ostettaessa joustava lisätiiviste massa tuossa saumassa.

Kysymys: Elääkö köli sivusuunnassa purjehtiessa ?
Eli tarviikon tuon liitoksen olla joustavalla massalla tiivistetty ?
Vai voinko tehdä siihen jäykän profilin suojaamaan kumitiivisteitä ?

Aleksi

[1Kari]

En ole asiantuntija, mutta heitän muutaman ajatuksen, kun kukaan muu ei ole vielä tuumanut mitään.

En nyt tarkkaan tiedä, minkälainen pieni purtesi on, mutta kierretangot kuullostavat kölipulteilta ja viittaavat ihan oikeaan painoköliin.

Tarkemmin rakennetta tuntematta voisi ajatella, että kumitiivisteen ensisijainen tarkoitus on sovittaa köli tukirakenteeseen ja pehmentää iskuja esim. kivelle karautettaessa. Joustava tiivistemassa on sitten suojaamassa rungon ja kölin liitosta vedeltä. Jos olet vilkaissut theradia Ristiinlaminoidun purjepaatin murheet, niin siitä voit päätellä, että vesi löytää tiensä pienistäkin rakosista sisään.

Minkä vuoksi haluaisit korvata massan jäykällä profiililla? Eli mikä on ongelmasi?

[venealeksi]

Kysessä on rautaköli. Ja siinä on hieman ruostetta.
Otan sen puhtaaksi metallille ja käsittelen aineilla Hempels:n ohjeiden mukaisesti.

Tässä yhteydessä joudun tietysti ottamaan joustavan saumauksen auki.
Ja mietin onko tuo joustava sauma ehkä ollut osasyy ruosteen muodostumiseen.

[Northling]

Moi

Et kertonyt minkä tyyppinen vene; uppouma runkoinen, kevyt uppoumainen, tasapohja, pilssillä varustettu ja minkä tyyppinen köli: eväköli, kääntököli, pitkäköli, valurauta, levyrauta, täytetty romulla tai lyijyllä???, Rungon materiaali, kölin ja sauman mitat.
Yleensä kölin sauma, rakenne, kölipultit ja pohjatukit mitoitetaan nimen omaan niin ettei köli pääse "heilumaa"
Rautakölin kanssa ruostuminen on aina ongelma. Ainoa hyvä käsittely on kunnon hiekkapuhallus ja sitten heti joku aktiivinen ruosteenesto maali.
Kölin liittäminen runkoon on aina syytä tehdä joustavalla materiaalilla.
Sauma elää aina, koska jo metallin ja puun lämpölaajeneminen on sen verran eriluokkaa, että se murtaa parhaankin liimauksen. Siksi on paras suosisti laittaa joustava massa liitoskohtaan, myrkkyväri kyllä murtuu saumasta aina mutta se on pikku ongema. Saumaus materiaalina käytetään Sika:n saumamassaa. On muuten sitte turkasen sitkeetä kumia. Muistan tarinan, jossa ison 35 jalkaisen lasikuitu purkkarin köli oli alkanut heilua kiveen ajon jälkeen. Vene nostettiin ja veistämön miehet huomasivat että kaikki kölipultit ovat poikki, 2500 kg eväköli roikkui pelkästään sikan varassa. Ongema tulikin siitä miten sika saadaa leikattua auki saumasta mihin ei ylety puukolla eikä sahalla. Ratkaisuksi viimein kehitettiin pianolangasta konstruoitu justeeri tyyppinen saha, jonka kanssa pari äijää hääräsi pohjan alla päivän.
Niin... parhaan tuloksen saat jos hiekkapuhallat koko kölin ympäri asti ja sitten pinnoitat välittömästi jonkin ohjelman mukaisesti.
Itse yritin joskus saada Teeminen köliä ruosteettomaksi, mutta ongelma oli siinä että se oli levystä hitsattu ja sisusta täytetty betoniin sekoitetulla romulla. Hiekkapuhalsinkin sen kerran kunnes tajusin, että ruoste tulee sisältä läpi 4 mm pellin, joka oli ruostumassa sisältä kostean betonin ja romun vaikutuksesta. Käytin ruosteenestoon jotain paikalliselta laivamaalarilta saamaani aktiivisinkki maalia ja se oli ehdottomasti paras suoja kokeilemistani, sen päälle laitoin primerit sun muut tarkkaan Hempelin ohjeiden mukaan ja pinnasta tuli hyvä. (ei se tietenkään ehkäissyt sitä myöhemmin sisältä ulos pukkaavaa ruostetta)
Kölin ja pohjan saumaa en kuitenkaan kevyin perustein lähtisi avaamaan voi olla aika piukassa kun on varmaankin sika-massalla laitettu. (Sikaa pannaan aina myös kölipultinreikiin ehkäisemään vuotoja, eikä niitä voi leikata auki)

[venealeksi]

Vene on TM17.
Puukaarinen vanerivene johon on uutena laitettu kuitu pintaan.
Sanoisin että se on kevytuppoumainen. Runko on kantikas eikä pyöreä muttei se uppoa kuin noin 40 cm. + köli. Kaikkiaan noin metri.
Köli on eväköli joka on hitsattu profiililtaan pisaran malliseksi ja sen alaosaan on hitsattu 6cm umpi rautalevystä mokkula. Kölissä on ehkä täytettä. En ole nähnyt sinne. Se ei kilise joten mahdollinen täyte on kiinteää. Köli on myös tukevasti kiinni veneen pohjassa enkä aijo sitä siittä pudottaa. Putsata vaan ruosteet pois ja pinnoittaa asiaankuuluvilla aineilla.

Tuo lämpölaajentuminen puun ja raudan suhteen oli hyvä pointti. Tottakai liitoksen tarvii olla siis joustavalla aineella tiivistetty/muotoiltu. Eli sikaa saumaan.

[1Kari]

Tulipa tässä vaan mieleen...

Kun nyt sinullakin on vanerivene ja olet sitä huoltamassa, niin käy samalla kaikki sellaiset saumat läpi, joiden sisällä on vanerin pääty. Jos lukaisit läpi aloittamani threadin "Ristiinlaminoidun purjepaatin murheet", niin arvaat varmaan, miksi tätä ehdotan.

Vanerihan on, rakennustavasta riippuen, hanakka imaisemaan vettä itseensä päädyistä. Vesi vaan ei pääse yhtä helposti ulos. Kuidutus, varsinkin jo hartsina on ollut epoksihartsi, antaa toki hyvän suojan oikein tehtynä.

Minulla on vanerilaminaatti märkä emäpuun ja rungon liitoksesta, viilut osin irti toisistaan. Milloin lie olisi ratkennut kokonaan, jos en olisi huomannut. Tänä kesänä en ainakaan Tarjanteelta Näsijärvelle omalla veneellä pääse :-( Ehkä ensi kesänä paatti pääsee veteen.

[Northling]

Moi
TM17 lienee Teemin/Zeemin edeltäjä. Tekniikan Maailma välitti piirustuksia aikoinaan. En tiedä, mutta oletan että köli on samalla tavalla valmistettu kuin Teeminissäni oli, eli raudasta muotoillaan ulkokuoren malli ja sisälle valetaan lyijyä ja tai romua ja betonia. Tämä menetelmä on kehitetty itserakentajille, jolla ei ole varaa tai välineitä valaa kokolyijyköliä. Toimii jos kölin sisään ei pääse vesi. Omassani ongelmaa pahensi se että painoköli oli myös kääntökölin laatikko, eli kölin lisäevä kääntyi painokölin sisään, tästä rakosesta vesi sitten pääsi hiipimään romun joukkoon.

[venealeksi]

Moro.
Kiitos vinkeistä.
Olen seurannut muitakin keskusteluja mielenkiinnolla ja oppinut aika paljon. Mukaanluettuna tuo "ristiinlaminoitu puupaatin murheet".

Tein tutkimuksen vanereihin jo aikaisemmin keväällä kun sain paatin kotiin.
-Raaputtelin pilssissä olevat "mämmit" pois.
-Raaputtelin pintaa pohjasta muualtakin katsoakseni onko pehmeätä.
Tuloksena oli positiivinen yllätys että pilssissä talven (talven peittämättä ja johdon läpiviennit tukkimatta) ollut vesi ei ollut läpäisyt "töhnää" ja puu sen alla oli kuivaa.
Samoin pohjassa laidoilla oleva puu oli kuivaa.
Kopputtelu testillä en ole löytänyt paikkoja missä kuitu olisi irti.
Vesirajan alapuolella ei ole maalissa säröjä mutta perässä on varvaslaudan alapuolella maalissa säröjä jotka otan auki ja katson onko kuitu vaurioitunut.
Ja sitten tämä kölin ruostuminen joka voi tulla sisältä tai ulkoa maalin vaurioiduttua.
Ja olen putsannut/kyllästänyt puuosat jotka odottavat vielä lakkausta.