Epoksia?

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 07.03.2005 9:40

Minä olen käyttänyt puulle täyteaineena pääasiassa vehnäjauhoa. Se on hienojakoista ja lopputuloksesta tulee aika hyvin vaalean puun väristä.

Silloin kun olen kaivannut kovaa täytettä (liimatessa pultteja betoniin), olen käyttänyt pulverimaista puutarhakalkkia.

Ruisjauhoa olen yrittänyt tumman puun kanssa, mutta se on liian karkeaa.

Sensijaan vehnäjauhoilla sakeutetun taikinan väritys on onnistunut kanelilla, inkiväärillä ja puuterimaisella lääkehiilellä. Yksi teak-kulhon paikkaus esim. on hyvin huomaamaton näillä mausteilla ryyditetyllä vehnäjauhotaikinalla.

Hannu

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 07.03.2005 10:43

Hannulla on hyvät maustereseptit! Ja ennakkoluuloton asenne näihin(kin) hommiin!
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 09.03.2005 9:32

Löysin sivun, joka osoittaa, että muutkin kuin VM ja HV testaa!

http://www.oneoceankayaks.com/

Siellä on kohdassa "Epoxy test" testattu kuuden eri epoksimerkin UV-kestävyyttä.

Kohdassa "Test results" on paaaljon yleistä tietoa epokseista.
Muun muassa: epoksisotkun putsaamiseen ei tarvitsekaan aina käyttää voimakkaita liuottimia, kuten asetoonia. Etikkakin toimii!

"Hydrostatics", "Abrasion resistant..." ja "Composite sandwich core", ainakin, ovat myös kiinnostavia.

Hannu

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 09.03.2005 12:24

Mutta kun se etikka on useimmiten keittiössä ja asetoni tallinhyllyllä lähempänä ;)
Bilteman epoksimassan testaus etenee siihen malliin että kevyet aamu- ja iltajumpat on suoritettu säännöllisesti koekappaletta väännellen. Liimaus ja otsasuonet ovat kestäneet ainakin vielä ihan mainiosti...
Pai tö vei - suolaliuos on sitten tehty merisuolasta ;)
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 09.03.2005 13:01

Kaverit näkyy tosiaankin testanneet muutamaa epoksi merkkiä ja täytyypä palata testeihin ihan sanakirjan kanssa. Sivuilla huomioni kiinnittyi uuteen, ainutlaatuiseen ja aika hintavaan materiaaliin nimeltään Microcell Foam. Vielä tarkemmin asiaan perehtymättä tuo näytti ihan tavalliselta "pakkasmatolta" jota saa rautakaupoista 13 millisenä 2m leveinä rullina ja muita vahvuuksia ja leveyksiä vaikkapa Pohjolan Kumista. Hinta vaan on huomattavasti halvempi...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Mile
Viestit: 1181
Liittynyt: 25.02.2005 11:44

sandwich materials - kerroslevyt

Viesti Kirjoittaja Mile » 10.03.2005 12:34

Ihan mikään kumatto ei kelpaa kerroslevyyn ydinaineeksi - jos sitä edellinen kirjoittaja ajatteli.

Kerroslevyn ydinmateriaalilta vaaditaan puristuslujuutta ja leikkauslujuutta ; materiaaleista esim. Styrox kelpaisi kyllä puristuslujuutensa puolesta, mutta palloista paisuttamalla tehty materiaali ei pysy kasassa leikkauskuormituksessa vaan murenee . Suulakepuristettu Finnfoam sopii tähän tarkoitukseen , mutta pitää muistaa ettei sekään Styroxin tapaan kestä liuottimia ; liuotteetonta epoksia kylläkin.

Kerroslevyissä käytetään ydinmateriaaleina tavallisesti kova-PVC vaahtolevyä mm. Divinycell, balsaa ( mm. Baltec ), hunakennoja alumiinista tai aramidikuitupaperista valmistettuna ( Nomex) .

Balsa on hyvä perinteinen materiaali jolla erinomaiset lujuusominaisuudet , mutta melko painavaa tavaraa ( 110 kg/m^3 ) , sitä käytetään yleensä veneissä guttaperkkalaminaatin sisällä. Lekopuolella nuo alumiini ja aramidihunajakennot ovat yleisimpiä. Itse on tullut koemielessä tehtyä koepaloja systeemillä missä pinnassa lentovanerit ja sisällä hunajakennoa = erittäin kevyt ja jäykkä rakenne.
Joskus -70 luvulla joku ehdotti R.I.N.A. kokouksessa käytettäväksi vaneri-balsa-vaneri kerroslevyä DeHavilland Moquito ja Vampire hävittäjäkoneiden tapaan veneissäkin, mutta tuon lukemani raportin mukaan asiaa ei silloin nähty tarpeelliseksi. Wooden Boat lehdessä muistaakseni oli myynti-ilmoitus valmiista levytavarasta jossa tällainen rakenne.
Mile

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 10.03.2005 13:03

No olipa hyvä ettei tarvinnut ruveta pelkän uteliaisuuden takia perehtymään asiaan. Kyse on siis aivan eri materiaalista? Materiaali mitä tarkoitin on myös pvc-vaahtolevyä ja sitä on saatavilla myös eri kovuuksina. Yhtä kovuutta/kokoa käytetään mm. pakkasmattona ja lämmöneristeenä. Siitäpä se käyttökielen nimitys"pakkasmatto" tulee.
Olen käyttänyt kovaa 50 mm "pakkasmattoa" hanhenkuvien laminoinnissa sisään jäävänä runkona ja pehmeää 6 millistä mm. moottorikelkan kuomuissa ja mp:en katteissa korjausmuottina.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 10.03.2005 13:57

Tuolla sivulla ei "Minicel"-vaahtoa onneksi tyrkytettykään kerroslevyn ydinaineeksi, vaan kajakin istuinpehmusteeksi yms. pehmusteiksi.

Kerrosrakenteesta sivuilla sanotaan, että päittäin leikattu balsakerros on jäykin tunnettu veneenrakennuksessa käytettävä ydinmateriaali.

Mutta että puurima (kuten rimakajakissa) on keskimäärin ottaen ylivoimaista, koska:
-Se on halpaa (kaupalliset sydänmateriaalit, päittäinen balsa mukaanlukien, ovat sikahintaisia).
-Se kannattelee itsensä (millään muulla sydänmateriaalilla ei saa aikaan moneen suuntiin kaarevia jouhevia pintoja 30-45 cm mallikaarijaolla).
-Rimaytimen tekoon ei tarvita erikoistyökaluja eikä puunkäsittelyn lisäksi mitään erikoisosaamista.

Sivulla puhutaan seetririmasta (cedar), lähin kotimainen vastine on kait kuusi.

Hannu

Mile
Viestit: 1181
Liittynyt: 25.02.2005 11:44

ydinaineet

Viesti Kirjoittaja Mile » 10.03.2005 16:53

Kalliita ne kunnolliset kaupalliset ydinaineet ovatkin, ja siksi niitä ei juuri kannata käyttää kuin silloin kun siihen on pätevät syyt : lujuus/paino , jäykkyys/paino - lähinnä kilpapursissa ja kilpamoottoriveneissä ym. härveleissä.

Gougeon Brothers mainostaa Verticell-nimistä fenolihartsissa uitettua paperipohjaista hunajakennomateriaalia käytettäväksi kansirakenteissa - tulipahan mielenhäiriössä mietittyä kerran tässä uittaa tavallista aaltopahvia epoksilla ... ongelmana pahvipohjaisessa on lähinnä riiittämätön lujuus.

Kerroslevyrakenteissa joissa käytetään paksuja ja tukevia pintalevyjä toisin kuin lekopuolella ohuita pintalevyjä, vaaditaan myös ydinmateriaalilta huomattavasti suurempaa lujuutta kuin ohutpintaisessa tapauksessa.

Hunajakennot taipuvat vapaisiin pintoihin paremmin kuin muut materiaalit koska kennon muoto elää - balsa ei taivu kuin korkeintaan kiertyy vähän , mutta sitä on saatavana tavarana jossa balsasta leikatut nappulat on liimattu ohuelle lasikankaalle - tästä tavarasta voidaan muotoilla jo vaikeampiakin muotoja , mutta balsanappulat tulee liimata kiinni toisiinsa ja välit täyttää täytemassalla , esim. ontoilla lasikuulilla täytetyllä epoksilla . Näitä lasikuuliahan tosiaan löytyy iso valikoima eri kokoisia , ja onttoja ja umpinaisia.
Mile

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 16.03.2005 15:04

Alkoi eilen ottamaan kupoliin kun se bilikan epoksimassaliimaus ei mene rikki käsissä punomalla vaikka on lionnut lähes pari viikkoa suolaliuoksessa. Tai särkyisihän se jos vääntäisi vinottain ja repisi vaneriviilut rikki mutta liimaahan tässä testaillaan... Otin koekappaleen välillä kuivumaan.
No, tästä sisuuntuneena aloin funtsimaan että epoksihan pitäisi kovettua kemiallisesti joten mitäpä sille tekee jäätyminen liimauksen eri vaiheissa?
Tuumasta toimeen ja testikapulat uusiokäyttöön naama peruslukemilla...
"PK 1" on tarkoitus testata siten että kaksi vuorokautta ulkona 5 - 25 asteen pakkasessa ja sitten repimään. "PK 2" samoin kaksi vuorokautta pakkasessa ja sitten kaksi huoneenlämmössä ja repimään. No veijarit, mites käy?
Kuva testausolosuhteista ulkona:http://groups.msn.com/Bertta-Lotta/seka ... hotoID=121
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 16.03.2005 15:53

Olikos se niin, että yleensä kemiallinen reaktio hidastuu puoleen, kun lämpötila putoaa 10 astetta?

Huoneenlämmöstä -> -20 = 40 astetta pudotusta.

-> reaktio hidastuu 1/2 * 1/2 * 1/2 * 1/2 = 1/16 osaan.

Jos kovettuminen huoneenlämmössä vie päivän, vie se pakkasessa kaksi viikkoa.

-> Kahden vuorokauden kuluttua epoksi ei ole edes kunnolla kovettunut ulkona, turha sitä on repiä :-)

Hannu

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 16.03.2005 17:01

No, jatketaanpa koeaikaa pk ykkösen osalta kahteen viikkoon. Pk kakkosen ideana on sen sijaan pakkasen vaikutus kovettumassa olevaan epoksiin ja se että jatkuuko kovettuminen normaalisti kun se tuodaan huonelämpöön. Noin niin kuin tosi tieteellisesti...
Käytännössähän tuommoinen katastrofi voisi olla tilanteessa että autotallista jostakin syystä katkeaisi lämmöt liimauksen jälkeen ja se menisi kylmilleen. Palaisin vaikkapa viikon työkeikan jälkeen jatkamaan hommia talliin jossa olisi -20 asetta pakkasta...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Mile
Viestit: 1181
Liittynyt: 25.02.2005 11:44

epoksi ja kylmyys

Viesti Kirjoittaja Mile » 17.03.2005 8:57

Totas noin äijäät!

Se kemiallinen reaktio todellakin hidastuu ja voi pysähtyä kokonaan ; purkissa epoksi voi reagoida kylmemmässäkin koska reaktio tuottaa lämpöä itsessään - siis ei pojat sekoitella liian isoja satseja korkeaan purkkiin kerrallaan , tulee muuten kaasunaamarille käyttöä kun seos alkaa savuamaan!

Mutta toi kylmyys voi pysäyttää epoksin kovettumisen "lopullisesti" siis ei kovetu ollenkaan tiettyä astetta pidemmälle - jää "kumimaiseksi" , ja se EI ole hyvä juttu! Epoksin täytyy siis antaan jämähtää alusta loppuun valmistajan suosittelemissa lämpötilarajoissa!

Ellei muuten onnistu, niin pressu paatin päälle ja kotoa öljytytteinen sähkölämpöpatteri sisälle - niitä muita malleja kannattaa ehkä välttää ellei halua tilata palokuntaa. ... tähän jos joku haluaa tarttua saivartelemaan lämmittimien turvallisuudesta niin voi vaikka aloittaa uuden keskustelun ( onneksi tällä palstalla ei noita juupas-eipäs tyyppejä ole liiemmälti näkynyt).

Että maltetaan odotella niitä liimaukseen sopivia kelejä!


Mutta ei peli ole ihan lopullisesti menetetty jos epoksin kovettumisreaktio pn päässyt kylmästä pysähtymään , reaktio ei tosin lähde uudelleen käyntiin ihan huoneenlämmössäkään , vaan kaipaa saunaa - kun lämpötila nostetaan tuonne +80°C tietämille niin jämähtää epoksi lopullisesti n. tunnissa. Tätä käytetään ihan oikeasti hyväksi lekopuolella jossa käytetään ns. prepreg materiaaleja, joissa kuitulujite valmiiksi kasteltu hartsilla ( impregnoitu) sitten kovettuminen keskeytetty kylmässä . Tavara toimitetaan rullattuna muovikelmun sisään, samaan tapaan kuin bitumihuopa . Sitten laminointi suoritetaan asettamalla näitä sopivasti kerroksittain - ovat vain vähän nihkeän oloisia . Kovettuminen suoritetaan autoklaavissa ( uuni jossa ylipaine, lujitteen alipainesäkissä ) sopivassa lämpötilassa.

Itse olen kovettanut West-Systemsin epoksia +50°C lämpötilassa ( korkeampaa ei suositella) , ja Araldit hartsia +80°C lämpötilassa . Lämmössä kovetettu epoksi on lujempaa kuin huoneenlämmössä kovettunut.

Kun puuta liimataan ja kovetetaan lämmössä, pitää muistaa että puun sisästä tuleva kosteus alkaa haihtua ja puskee kuplina pintaan.


Kun kylmässä kesken kovettunutta epoksia lämmössä kovetaan se menee ensin ihan litkuksi - siis puristimet pitää olla paikoillaan!
Mile

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 17.03.2005 13:26

Ja taas sitä oppii! Ja kaikki vaan tosi tyhmän ja turhanpäiväisen kieliposkella tehdyn liimauskokeen takia ;)
Tuommoista "pakkasliimausta" kannattaa varmasti välttää kuin ruttoa mutta vahingon sattuessa ei ole syytä ripotella tuhkaa päähän ja aloittaa parkumista vaan toivoa kuulostaisi vielä olevan liimauksen jonkintasoisesta onnistumisesta - mikäli ymmärsin oikein Milen kirjoituksen.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Kinde
Viestit: 793
Liittynyt: 25.11.2003 14:43

Viesti Kirjoittaja Kinde » 17.03.2005 15:45

Nin tuota noista lämmittimistä sen verran että...

Viime talven pakkasissa painokaaria korjatessa käytin auton sisälämmitintä lämmittämään liimauskohteita. Mulla oli semmonen termostaatilla varustettu malli jonka lämpösäätimen hystereesi oli joku 8 astetta. Rakensin auttavan kotelon liimattavaan kohteeseen niin että imuilma tuli ulkoota. Tolla imuilma ratkaisulla päästiin kahteen päämäärään, eli kohtuulliseen puhallusilman läpötilaan sekä ilmankosteuteen.

Jos mulla olis ollu joku säteilijä olisin varmaan käyttäny sitä. Keskiverto näpertelijähän käyttää sitä mikä kulloinkin on helpoimmin saatavilla.

Vastaa Viestiin