Homeenestoa - aspergolia vai mitä ihmettä??

[MÖsteri]

Heips!

Nyt olis seuraavaa ksysyttävää viisaammilta: Pellavaöljy kun kaipaa sen homemyrkyn seurakseen..

Millä tuotemerkillä ja mitä siis tuo homemyrkky olisi? Paikallisessa K-raudassa sanottiin jo kesällä ettei aspergolia enää saa myydä, kun se on (kuulemma) syöpävaarallista tököttiä...?

Siispä minkä nimisestä (ja hintaisesta?) pullosta kaatelen siihen kyllästeen joukkoon homeenestoaineet?

Ystävällisin terveisin

[Saima]

Kysyppä Sateenkaariväristä vieläkö saa 100% sinkkinaftenaattia pullossa. Maksaa jotain 30-35 euroa litralta. Pari prosenttiakin vaan kyllästeen joukkoon varmaan on jo melko tehokasta.

Samasta paikasta lähettävät myös puutärpättiä kilpailukykyiseen hintaan.

[manteli]

Kauppiaita ei yleensäkään kannata uskoa, mee toiseen kauppaan ja tavara löytyy mitä ilmeisemmin hyllystä ;o)

uskoo Jaakko

[Kinde]

Aspergol on semmonen kumma aine että sen sisältö on vaihdellut siten että lahonestona käytetyn sinkkinafetaatin määrää on välillä vähennetty niin että aineen käyttö veneessä ei enää ole ollut perusteltua.

Viime tiedon mukaan on sinkkinafetaatin määrä taas nostettu puuveneystävälliselle tasolle ja ainetta voi käyttää. Luultavasti se on tilaustuotetta useissa myymälöissä mutta kyllä sitä edelleen saa.

[cabana]

Mistä olet tietosi saanut? Sinällään hyvä tieto, jos määrää on nostettu oleellisestikin.
Vanha kunnon Aspergol oli aikanaan tehokasta.
Pari vuotta sitten oli aiheesta pitkä topic. Muistini mukaan Veli-Matti tuolloin kertoi omasta "tehtaastaan", jossa kyllästeaine sekoiteltiin itse vastaamaan entivanhaisia arvoja..?

[baden2]

Onko kuparinaftenaatti samantehoista, näkyy Teknoksen peruskyllästeessä olevan 8,5%

[cabana]

Onko kuparinaftenaatti samantehoista, näkyy Teknoksen peruskyllästeessä olevan 8,5%

Sinnki on korvattu kuparilla, joka ei ole nin myrkyllinen aineosa. Teholtaan se ei ole sinkkiaftenaatin veroinen. Juuri nämä ovat niitä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ja käsittääkseni direktiivit kiristyvät edelleen entisestään.
Toimin -80 luvun alussa värialalla ja silloin Aspergolia sai ihan sellaisena aiton itsenään. Se oli ammattipuolen tuote ja on tänäkin päivänä.
Kaupallisista tuotteista eli valmiista tehdastuotteista ei oikein täyttä vaihtoehtoa löydy. Itsesekoittaminen on tietääkseni vielä laillista. jossakin vaiheessa sekin varmaan kielletään.
Vähän kuin tervanpoltto, osta on peistä taitettu viimeaikoina....? Ihmeellistä logiikkaa, mutta kun EU:ssa ollaan niin sääntöjä tulee noudattaa..

[simo]

teknoksen käyttöturvallisuustiedoite ASPERGOLISTA
http://www.teknos.com
löytyy täältä, haitallisten aineiden listalla ei puhuta mitään -naftenaateista?

[Jari Hietala]

No minä ainakin kirjotin tästä aiheesta vuosi pari sitten ja meinasin että en ennää tästä kirjota mutta niin vain...

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 497&lan=fi

Sivulta 27 löytyy tietoa, mm. allaolevaa. Kovin on laihaa nykyinen Aspergol. Toisaalta: veneen lahoaminen estetään öljyllä, joka voidaan myrkyttää vaikka näillä perus-'kyllästeillä', jotka on itse asiassa vain mineraalitärpättiin sekoitettuja tehoaineita. Tehoainettahan saa lisää tehoainepullosta niin paljon kuin katsoo tarvitsevansa.

Noitten allaolevien "kylläste"-nimikin on kummallinen. Kyllästehän nimensä mukaisesti _kyllästää_, siis täyttää huokoset jne. Nämä perus-'kyllästeet' ei ole kyllästeitä, vaan ohenteita, jotka on myrkytetty. Ohenne haihtuu ja myrkky jää puuhun. Myrkkyä olisi riittävästi pihakeinuun mutta ei jatkuvasti märkänä olevaan veneeseen. Siksi loogisempaa on käyttää kyllästettä (=öljyä), johon on lisätty myrkkyä, ja ohentaa _tarvittava_ määrä, eikä ohentaa ylimäärin lisäämällä näitä allaolevia pelkästään myrkyn takia.

Tulipa sekavaa mutta jos se aukenee kun pari kertaa lukee.

Minä en muuten ole käyttänyt aivan kohtuuttomia myrkkymääriä, 3 % öljyn määrästä sinkkinaftenaattia ja ohennus puutärpätillä tarpeen mukaan. Veneen käyttöikä ei kasva myrkyn lisäämisellä öljyyn, vaan öljyn lisäämisellä puuhun.

Fasad peruskylläste väritön
- sinkkinaftenaatti (1.8)
- tolyylifluanidi (0.6)
Teknos Oy

Peruskylläste väritön
- sinkkinaftenaatti (1.2)
- N,N-dimetyyli-N=-tolyyli-
(dikloorifluorimetyylitio)-sulfamidi
(0.63)
Teknos Oy

Aspergol
- sinkkinaftenaatti (1.2)
- N,N-dimetyyli-N=-tolyyli-
(dikloorifluorimetyylitio)-sulfamidi
(0.63)
Teknos Oy

Teknogrund 240
- sinkkinaftenaatti (2.9)
- tolyylifluanidi (0.4)
Teknos Oy

[Jari Hietala]

Sinnki on korvattu kuparilla, joka ei ole nin myrkyllinen aineosa. Teholtaan se ei ole sinkkiaftenaatin veroinen. Juuri nämä ovat niitä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ja käsittääkseni direktiivit kiristyvät edelleen entisestään.

Tehosta en tiedä mutta myrkyllisyys ei ole noin suoraviivainen asia.

Alkaa maistua työasioilta jo mutta tässä pari LC50-arvoa (= veden pitoisuus, jossa puolet eliöryhmästä kuolee altistusajan kuluessa).

Kirjolohi LC50:
- Kupari 0,017 mg/l (96 tunnin altistus)
- Sinkki 0,8 mg/l (96 h)
Eli kirjolohelle kupari on julumasti myrkyllisempi.

Sedimentin pohjaeläimilläkin on tutkittu esim. Daphnia magna LC50:
- Kupari 0,026 mg/l (48 h)
- Sinkki 0,16 mg/l (48 h)
Eli edelleen tällekin lajille kupari on myrkyllisempi.

Mutta jollekin toiselle lajille voi olla toisinpäin. Esimerkiksi talousvedessä saa olla kupari 2 mg/l.

[Veli-Matti]

Tein syksyllä piha-aitaurakan jossa asiakkaan vaatimuksesta raakapuu käsiteltiin ensin kokopitkänä ja sitten määrämittaan katkottuna Uulatuotteen homeenestoaineella. Vaikka aine on vesipohjaista niin teho oli suorastaan mykistävä verrattuna muihin tuotteisiin.
Siinä työn sivussa tein lyhyen V-M testaa kokeen jossa palikat olivat käsittelemättömiä, basic-peruskyllästeellä ja sitten Uulalla käsiteltyjä.
Koealustana oli se pahin mahdollinen homehduttaja eli puun laittaminen nurmikolle lappeellleen. Käsittelemätön puu otti hometta vuorokaudessa, peruskyllästeellä 2x käsitelty 3-4 päivässä ja Uulalla 2x käsitellyt palikat olivat reilun kuukauden täysin homeettomia eli pakkasiin asti.
Meinaan jossain vaiheessa jatkaa koetta siten että käsittelen puun Uulalla, annan kuivua kunnolla ja kyllästelen sen sitten pööllä ja pintakästittelen sen. Jos pintakäsittelyt onnistuu niin mikäpä estää uuden puutavaran ksäittelemistä ensin Uulalla ja sitten muilla ao. ärhäpeillä...

[baden2]

Ennen muinoin puu kesti kun se oli imeytetty moottoriöljyllä,ei syöny tuuli eikä tuisku, ja mitä enemmän oli "sylinterin"seinämää mukana paremmin kesti.

[cabana]

Veli-Matti kirjoitti näin:
Meinaan jossain vaiheessa jatkaa koetta siten että käsittelen puun Uulalla, annan kuivua kunnolla ja kyllästelen sen sitten pööllä ja pintakästittelen sen. Jos pintakäsittelyt onnistuu niin mikäpä estää uuden puutavaran ksäittelemistä ensin Uulalla ja sitten muilla ao. ärhäpeillä...

Tuollainen testi ja siitä saatava tieto olisi varmaan niin arvokasta meille puuveneilijöille, että siitä voisi tehdä artikkelin ja julkaista se sitten alan lehdessä. (Ainakin voisi pyytää julkaistavaksi.)
Sinällään puuveneen kyllästäminen saatavilla olevilla aineilla on SE KAIKKEIN oleellisin asia määräajoin.
Ei siis kannata tehdä mitään remonttia ilman, että kyllästää puun. Se on mielestäni hyvä ja terve lähtökohta.
Minä kyllästin puupuhtaaksi hiotun veneen hyttirakneteetkin, vaikka ne eivät ole jatkuvasti veden kanssa tekemisissä siten,kuin veneen pohjalaudat, köli jne ovat. Vaiva oli kovin pieni, kun koko purkki oli puullla.

Moni säästää kyllästämisessä aikaa ja jättää työn kesken, vaikka puu ainetta imeekin. Erityisesti mäny osaa vetää uskomattoman paljon kyllästettä sisäänsä ja se ihmetyttää.
Kysynkin: Kumpi siellä puun sisällä on parempi olla. Vesi vai kyllästeaine. Jompi kumpi siellä valtaa pitää i alla fal!!!

Kyllästäminen ja sen tärkeys on mielestäni hyvä anta tiedoksi kaikille niille, jotka uusina puuveneihmisinä foorumille tulevat.
Antakaamme se tieto heille. Kaikki meistä eivät ole sillä tavalla ammattinsa puolesta asioista perillä. Siksi he täälä kyselevätkin asioista ja hyvä niin.

[Jenu]

Ensimmäisen puuveneeni vasta ostaneena tähän aiheeseen liittyen;
olen puhdistamassa veneeni pohjaa vesirajan alta puupinnalle. Vene on aiemmin (tai siis ainakin viimeksi) käsitelty Sateenkaarivärien puunkyllästeellä, käsittääkseni ilman mitään lisättyä ainetta. Näin ajattelin myös itse tehdä.
Ainakin kanisterin etiketin tekstin mukaan tuo kiinanpuuöljyn ja pellavaöljyn sekoitus sinällään estää homehtumisen.
Mitä sanovat tähän kokeneemmat?

[Kinde]

Mun tietoni perustuu siihen asia tuli puheeksi meriviaporissa Pekka Huhdan ja Velimatin kanssa. Pekka Huhta oli ollut puheissa teknoksen kavereiden kanssa ja oli selittänyt mihin sitä aspergolia aina keväisin laitetaan. Teknoksen ukot olivat olleet ihmeissään siitä että ainetta käytetään veneen lahonsuojaukseen. Kuultuaan Pekan perustelut ja selitykset sinkkinafetaatin korkeamman pitoisuuden tarpeellisuudesta olivat myöskin sanoneet että sinkkinafetattipitoisuutta nostetaan.



Tunnustan että olin tolloin jo juonut VeliMatin tuliaisia ja voi olla aineet ovat vääristäneet todellisuutta, mutta elän vahvasti siinä uskossa että aine nykyisin kelpaa puuvene hommiin.