Homeenestoa - aspergolia vai mitä ihmettä??

[Saima]

Se Aspergol-lahonsuojamerkki on saanut maineensa kauan sitten. Siinä on huhujen mukaan ollut jopa 17% sinkkinaftenaattia (60-70 luku). Noin reilun yhden prosentin verran siinä on sitä ollut jo vuosikausia ja identtistä sille oli ainakin väritön peruskylläste (myös Teknos). Nämä taas eivät ole huhuja vaan luettavissa purkin kyljestä.

Pääosa siitä on teollisuusbensiiniä eli mineraalitärpättiä.

Ainakin viime vuonna sai vielä Sateenkaariväristä ostaa puhdasta 100% sinkkinaftenaattia. Se on nestettä ja muistaakseni pullossa on haitallisen aineen rasti symboli. Myyjän mukaan sen käyttö on ollut tunnettu satoja vuosia veneissä ja laivoissa. Puutärpättiä sai samasta paikasta (Oulutärpätin nimellä rautakaupoissa huomattavasti kalliimpaa.)

[hannuvartiala]

sinkkinaftenaattia...Myyjän mukaan sen käyttö on ollut tunnettu satoja vuosia veneissä ja laivoissa.

Sittenhän sinkkinaftenaatin täytyy olla tervan tai suolan normaali aineosa?
Muutahan laivoihin ei ole pantu satoja vuosia.

Hannu

[Saima]

sinkkinaftenaattia...Myyjän mukaan sen käyttö on ollut tunnettu satoja vuosia veneissä ja laivoissa.

Sittenhän sinkkinaftenaatin täytyy olla tervan tai suolan normaali aineosa?
Muutahan laivoihin ei ole pantu satoja vuosia.

Liekö sitten paikan omistajalta täydellistä disinformaatiota vai jotenkin selitettävissä todeksi. Muistaisin että sanoi "jo 1600 luvulla", en ole aivan varma. Jos siinä kumminkin olisi totuudenpoikanen mukana, se voisi tarkoittaa että aine on ollut jossain jo silloin tunnettu ja jokin maininta sen käytöstä, vaikkakaan ei yleisestä, olisi olemassa. Tällä tiedon tarkistusasteella (nolla) se on täydellinen huhu vain. En edes muista mainitsiko laivan tai veneen vai yhdistinkö turhaan näihin, mutta omituisia puhui jos ei lahonsuojaa tarkoittanut.

Sanoikohan samassa yhteydessä että pitkä historia kuten lyijymönjälläkin...

[Veli-Matti]

Minuun ei ainakaan tehonneet niin Pekan kuin Kindenkään kyllästysaineet Meriviaporissa sillä kyllästettä menee vieläkin niin paljon kuin jaksaa kaataa sisään
Tuosta moottoriöljystä (tai kuista mineraaliöljypohjaisita öljyistä) puussa sen verran (taas kerran) että tunnetaan myös semmoinen ilmiö kuin öljylaho joka haurastuttaa puuta. Ilmiö on vähän samanlainen kuin mahongille tapahtuva jäälaho - puu ei siis pehmene mutta skaikki sen jostavuus ja eläminen vähenee huomattavasti.

[MÖsteri]

Tästähän mukavat tarinoinnit syntyivät. Mainiota, eipä kysyvä tiedä minne eksyy...!

Onko nyt sitten niin, että se Aspergol olikin ihan sinällään valmis puunkyllästys litku? Tuossa ylempänä nimim Saima mainitsi sen olleen pääosin teollisuusbensiiniä ja osaksi sinkkinaftenaattia. Selvä homma siis. Näyttää siltä että aine jota kaipailen onkin se sinkkinaftenaatti, mitä tosiaan saa Sateenkaaresta.

Olisko nyt sitten avosummalaisen sisäpuolen käsittelyyn sopiva resepti seuraavanlainen:

1/3 kylmäpuristettua pellavaöljyä
1/3 tervaa
1/3 tärpättiä (balsamia jos vaan budejeetti kestää...)

JA loraus tuota sinkkinaftenaattia á la Sateenkaari (/vast. toimittaja)

Jos tuota punssia ämpärillisen raaskisi tehdä, niin mikä olisi sopiva sinkinnaftin määrä? Esimerkiksi vaikkapa kaffekupillinen?

Laitanpa kiusaksi tuohon kuvan missä näkyy kohde mihin ainetta ajattelin hiukkasen vedellä. Olen jotenkin alkanut taipua sille kannalle, että jospa raapisi ja kaapisi koko sisustan puulle (kuten tuolla uuden konepedin kohdalla olen tehnyt). Siitä kun kyllästelisi niin avot! Vai voiko tuohon vanhan pinnan päälle alkaa suoraan sivelemään...?



Tuntuu olevan melko suosittua touhua selailla puuvene.nettiä kyllästeputeli kourassa...! Samma här siis... :=D

[Veli-Matti]

Minä jättäisin kyllästyksestä pois tuon tervan sillä se menee aika vaivalloisesti puuhun ja kuivahdettuaan estää sitten varsinaisten kyllästysaineiden imeytymistä. No, ehkä hajun ja maun vuoksi viimeiseen sivelyyn hieman tervaa.

[tom]

Tää on kyllä kuolematon aihe.

Kertaus:
- Puun solukko uitetaan täyteen öljyä, jotta sinne ei imeydy vettä, jotta se ei ikinä lahoaisi.
- Pellavaöljy on herkkä homehtumaan, joten sekaan vedetään homeenestoainetta.
- Pellavaöljy imeytyy helpommin kun sitä ohentaa tai lämmittää.
- Veneitä kyllästetään useimmiten talvella, joten ohentaminen on käytännössä parempi konsti.
- Hyvä ohenne puuveneeseen on puuperäinen tärpätti, mäntyveneeseen tuntuu oikein hyvältä vetää mäntytärpättiä.
- Mäntytärpätin (eli pineenitärpätti, Oulutärpätti) tunnetaan myös ehkäisevän pintahometta puussa. Huippua!
- Mineraalitärpätti (Lakkabensiini, teollisuusbensiini) ei tee puulle hyvää.
- Aspergol ym. on mineraalitärpättiä, jossa on pari prosenttia homemyrkkyä ja lahonestoainetta.
- Aspergolilla on siis ollut kätevää samalla ohentaa PÖ ja suojata puu homeelta. Aspergolissa on Sinkkinaftenaattia ja Tolyylifluanidia. Aspergol on myrkyllinen paitsi homeelle, myös vesieliöille (kirput, kalat) joten voi miettiä kuinka järkevää sillä on kyllästää veneitä...

Vaikka mäntytärpätti tekee puulle kuinka hyvää tahansa, niin tuntuu aika hassulta vetää veneeseen puolet tärpättiä, kun tarkoitus on saada se täpötäyteen öljyä, ja kun se tärpätti kumminkin haihtuu sieltä pois niin eikö sinne sitten jää just samanverran tyhjää? (Kukas tästä kirjoittikaan tosi hyvin pari vuotta sitten? En jaksa ettiä.)

Ja se on luultavasti juuri tämän suuren tärpättimäärän haihtuminen sieltä puun uumenista joka aiheuttaa ongelmia maalin/lakan kiinnipysymisessä seuraavana kesänä.

Eli ehkä näin mun mielestä:
Hyvälaatuista pellavaöljyä, mitä puhtaampaa, sitä vähemmän homeriskiä.
Mäntytärpättiä sen verran että öljy on sopivan juoksevaa että imeytyy.
Lisäisin homeenestoainetta lopussa viimeisiin pintakerroksiin.
Tähän käy varmaan ihan hyvin nämä Aspergol ym Valtti Base...
Tein ite myös lopuksi niin, että pyyhin pinnasta ylimääräiset öljyt kuivaksi Aspergolilla kastellulla rätillä.

Minkä takia muuten kyllästysbooliin lisätään sinkkinaftenaattia jos tarkoitus on sillä estää pellavaöljyn homehtuminen? Aspergolissakin sinkkinaftenaatti on käsittääkseni puun lahoa estävä aine ja tolyylifluanidi hometta estävä. Miksi ei laiteta mieluummin juuri tolyylifluanidia tms?

hyvä keskustelu tästä aiheesta vuodelta 2003.
Pekka Huhta:
kahdesta viiteen prosenttia sinkkinaftenaattia lopullisessa kyllästeessä on aika rutosti, ja loppujen lopuksi kyllästeen teho on erityisesti siinä että öljy täyttää solukon, ei siinä että siinä olisi tolkuttomasti myrkkyä.

(vetinen puu + tunkkainen = lahoaa ja homehtuu)
(kuiva puu + raikas ilma kiertää = säilyy ikuisesti)

Tom
(noviisi ja nappula)

[Saima]

Ikuisuusaihehan se on juuri tiettyjen ristiriitaisuuksienkin takia. Mineraalitärpätti ei tee hyvää / on kätevää käyttää Aspergolia - yms.

Kuulemma puutarhaliikkeistä saa tätä homeenestoa mansikanviljelyyn, tolyylifluanidia. Sinkkinaftenaattia olen lisännyt mielelläni nimenomaan lahoneston takia, varsinkin "perinteiseen" reseptiin aspergol-mäntytärpätti-pellavaöljy n. kolmasosa jokaista. Tämä aspergolin suuresti muuttuneen koostumuksen takia. (En ole tosin kylmällä kyllästänyt koskaan ja öljyn laimennos on ollut vähäisempi. Sitä enemmän syytä varmistaa riittävä myrkky. Puun laadunkin mukaan laimennosta tietenkin eli kuinka se sinne uppoaa.)

Olen myös kuullut kokeesta, jossa koekappale imeytettiin täysin kyllästeessä ja vertailukappale ilman kyllästystä lopulta imi käytännössä yhtä paljon vettä. (Veistäjä R. Tuovinen Espoosta kertoi omasta opiskeluaikaisesta kokeestaan.) Nämä ristiriitaisuudet teorioissa ja ohjeissa ja eri käytännön kokeissa kaipaisivat ihan tutkimusta. Ikuisuusaihe pysyy.

Kuitenkin tinkimätön pellavaöljyn sekoitus on helposti nähtävissä. Tulyylifluanidia ja sinkkinaftenaattia sekä puutärpättiä.

[mairas]

Onko kellään mitään syvällisempää tietoa siitä, miksi mineraalitärpättiä väitetään puulle haitalliseksi? Mitä eroja puu- ja mineraalitärpätillä täsmällisesti on, ja miksi toinen on hyvästä ja toinen pahasta? Kuvittelisin, että molemmat ovat lähinnä jonniin sorttisia hiilivetysoppia, joissa sitten on periaatteessa prosessin epäpuhtauksina jäänyt ainesosia, jotka sitten ovat hyödyllisiä tai haitallisia.

ma.

[Virva]

Terve,

ei mineraalitärpätti puulle haitallista ole, mutta käsittääkseni se muodostaa haihtuessaan puun solukkoon kalvon jonka jälkeen kyllästäminen vaikeutuu ja muuttuu lähes mahdottomaksi.

Tämä on täysin noviisin tieto.

t. Juha

[mairas]

Eli mineraalitärpätillä ohentaessa pitää vetää märkänä märälle? Käyttäytyykö puutärpätti siis eri tavalla? Eroavaisuuksia haen, siis.

ma.

[Jarmo Niinimäki]

Mitäänhän en tiedä, mutta isot pojat ovat kertoneet, että mineraalitärpätti rikkoo puun rakennetta heikentämällä joitakin sidoksia solukoiden välillä. Mutta tämä on siis pelkkää kuulopuhetta, voi olla syvältäkin kotoisin....

[mairas]

Tässähän olisi selvästi VM-testin paikka! Otetaan 10 ohutta rimanpätkää ja liotetaan niitä vaikka 10 min vuorokaudessa, 5 kpl pöö-oulutärpätti- ja 5 kpl pöö-mineraalitärpättiseoksessa (pinta kuivahtaa välillä, jotta päästään testaamaan kalvonmuodostusta). Toistetaan esim. parin viikon ajan. Punnitaan rimat ja katsotaan erotus alkupainoon. Lopuksi laitetaan penkkiin kiinni ja mitataan murtumispiste esim. riiputtamalla painoja rimojen päistä (nähdään, onko käytetyllä ohenteella merkitystä kestävyyden kannalta). Tulokset voi lähettää vaikka mulle, niin sitten voin oikein tieteellisesti laskea, oliko kyllästysasteissa ja murtumispisteissä tilastollisesti merkittäviä eroja.

Kevään tullen palaset voi vaikka vielä heittää nurmikolle, jotta pääsee testaamaan ohenteiden homeenestokykyjä.

Veli-Matti, innostuitko? Voisin testata itsekin, mutta ei satu olemaan sopivaa rimaa eikä oikein lämpimiä tiloja testin tekemiseen. Vaikka pakkoko sen lämmintä on olla, voisihan tietty parvekkeellakin...

ma.

[Virva]

Kylppäreissä ja saunan pesuhuoneissakin on tehty mitä uskomattomampia veneenkunnostus ja - rakennustöitä.............

Itseasiassa odottelen, että rouva lähtisi pariksi päiväksi työmatkalle, jotta pääsisi perämoottorin maalaukseen käsiksi............

[Veli-Matti]

Taidan laittaa olosuhteiden pakosta V-M testaa-hommat lomalle joksikin aikaa

En usko että mineraalitärpätti on läheskään, jos käytännössä ollenkaan, yhtä pahaa puulle kuin joku varsinainen mineraaliöljy. Muutenhan kaikki puuveneet olisivat melko huonolla hapella...