Se on nyt sillä lailla, että ajattelin tempaista veneeni keulaan pellavaköyttä. Kuormitusta siihen tuskin kohdistuu kovinkaan paljon, koska kyseessä ei ole ankkuriköysi, vaan jonkinlainen apusellainen.
Voisin olettaa, että pellavaköysi vaatii osakseen esim. öljy- tai lahokyllästyksen. Vedessä likoamista ei ole köyden kohtaloksi suunniteltu, mutta pärskeille tai sateelle en minäkään sentään voi mitään :(
Mitä sanoo raati?
Pellavaköyden käsittely
-
kardinaali
- Viestit: 261
- Liittynyt: 20 Loka 2003 13:09
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
-
muikku-ossi
- Viestit: 23
- Liittynyt: 10 Maalis 2004 19:46
- Paikkakunta: turku
-
kardinaali
- Viestit: 261
- Liittynyt: 20 Loka 2003 13:09
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Keulaköyden rooli on minullekin vielä arvoitus - jos ankkuri tulee perään, niin keulaan tulee sitten kai apukiinnitysköysi laituriin tai vastaavaan. Kosmeettistakaan puolta ei kannata unohtaa, siksi sulkisin tuon tervan melkein pois.
Materiaaliksi ajattelin pellavaa sen "fiiliksen" takia, mutta mikäli hamppu kestää paremmin, niin tottahan sekin käy.
Totta puhuen veistelin keulakannelle sen verran suuritöisen knaapin, etten haluaisi jättää sitä yksin nököttämään.
Materiaaliksi ajattelin pellavaa sen "fiiliksen" takia, mutta mikäli hamppu kestää paremmin, niin tottahan sekin käy.
Totta puhuen veistelin keulakannelle sen verran suuritöisen knaapin, etten haluaisi jättää sitä yksin nököttämään.
-
Pekka Huhta
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14 Huhti 2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Pellavaköyttä on muuten melkoisen vaikea edes löytää ja jos hyvälaatuista jostain löydät niin kerro heti.
Hamppuköysi on se tavallisin, käytetyin ja melkeinpä voisi sanoa paras venekäyttöön tehty luonnonkuituköysi. Ja vesillä se on aina ja poikkeuksetta tervattava jos sen haluaa kestämään yhtään enempi kuin pari kolme vuotta. Käsittelemätön luonnokuituköysi nääs lahoaa oli se mitä kuitua hyvänsä. Pärskeet ja sade ei köyttä niin tärvele, mutta jos se makaa märkänä jossain loodassa niin se on pilalla kesässä.
Tervattu köysi ei ole mitenkään mustaa välttämättä, lähinnä tummanruskeaa. Ja mitä kosmeettiseen puoleen tulee, niin se tervaköysi on just sitten tasan sitä oikeinta ja aidointa tavaraa. Tervaus voidaan tehdä ohennetulla tervalla ja köyttä ei sitten uiteta kokonaan aineessa vaan vain kastetaan siinä. Jos enempi tervaa niin on hyvä tehdä teline, jossa on tervaämpäri jonka pohjassa on ploki. Köysi vedetään plokin kautta niin että se kiskottaessa vain käy ämpärissä olevassa tervassa parikymmentä senttiä syvällä. Köyden vetonopeudella ja tervan blandauksella säädetään se, että toisaalta koko köysi tervaantuu ja toisaalta sitä ei ole liikaa. Liika terva puristuu köyden pintaan köyttä kuormitettaessa ja sotkee, liian vähä päästää köyden ytimen lahoamaan. Sopivasti tervattu köysi ei sotke oikeastaan yhtään ja on kivan värinen.
Öljyä älä köyteen mene laittamaan yhtään. Nekin kokeilut on nähty ja huonoiksi todettu. Öljytty köysi on kastuttuaan täysin hyödyttömän liukas, siitä ei ole käytännössä mihinkään.
Jos haluat vähän sinnepäin kivan karvaisen vaaleanruskean hamppuköysijäljitelmän, niin onhan niitä muovista. Eivät lahoa, mutta haurastuvat auringossa ja eivät kyllä asiasta tietävän katsojan silmiin näytä oikeilta. Näitä on muutamia, tunnetuimmat ja helposti saaavimmat ovat Roblon ja Hempex.
Pekka
Hamppuköysi on se tavallisin, käytetyin ja melkeinpä voisi sanoa paras venekäyttöön tehty luonnonkuituköysi. Ja vesillä se on aina ja poikkeuksetta tervattava jos sen haluaa kestämään yhtään enempi kuin pari kolme vuotta. Käsittelemätön luonnokuituköysi nääs lahoaa oli se mitä kuitua hyvänsä. Pärskeet ja sade ei köyttä niin tärvele, mutta jos se makaa märkänä jossain loodassa niin se on pilalla kesässä.
Tervattu köysi ei ole mitenkään mustaa välttämättä, lähinnä tummanruskeaa. Ja mitä kosmeettiseen puoleen tulee, niin se tervaköysi on just sitten tasan sitä oikeinta ja aidointa tavaraa. Tervaus voidaan tehdä ohennetulla tervalla ja köyttä ei sitten uiteta kokonaan aineessa vaan vain kastetaan siinä. Jos enempi tervaa niin on hyvä tehdä teline, jossa on tervaämpäri jonka pohjassa on ploki. Köysi vedetään plokin kautta niin että se kiskottaessa vain käy ämpärissä olevassa tervassa parikymmentä senttiä syvällä. Köyden vetonopeudella ja tervan blandauksella säädetään se, että toisaalta koko köysi tervaantuu ja toisaalta sitä ei ole liikaa. Liika terva puristuu köyden pintaan köyttä kuormitettaessa ja sotkee, liian vähä päästää köyden ytimen lahoamaan. Sopivasti tervattu köysi ei sotke oikeastaan yhtään ja on kivan värinen.
Öljyä älä köyteen mene laittamaan yhtään. Nekin kokeilut on nähty ja huonoiksi todettu. Öljytty köysi on kastuttuaan täysin hyödyttömän liukas, siitä ei ole käytännössä mihinkään.
Jos haluat vähän sinnepäin kivan karvaisen vaaleanruskean hamppuköysijäljitelmän, niin onhan niitä muovista. Eivät lahoa, mutta haurastuvat auringossa ja eivät kyllä asiasta tietävän katsojan silmiin näytä oikeilta. Näitä on muutamia, tunnetuimmat ja helposti saaavimmat ovat Roblon ja Hempex.
Pekka
-
kardinaali
- Viestit: 261
- Liittynyt: 20 Loka 2003 13:09
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
-
muikku-ossi
- Viestit: 23
- Liittynyt: 10 Maalis 2004 19:46
- Paikkakunta: turku