Kiinnostus heräsi kyseiseen veneluokkaan ja olisinkin halunnut tietää lisää luokasta ja sen historiasta? Kuinka paljon veneitä on valmistettu ja milloin? onko pidetty vene? paljonko veneitä on jäljellä? jne.
Mistä lisätietoa voisi löytyä?
\\ Pete
Itämeren kuutonen
-
wikumies
- Viestit: 128
- Liittynyt: 02 Joulu 2003 18:28
- Paikkakunta: veneliitto5544@gmail.com
kuutonen
moro meidän suvussa on ollut kansanvälinen viitonen aika samallainen kuin kuutonen mutta kyseleppä kaapolta se löytyy täältä. t. wikumies
-
kms
- Viestit: 605
- Liittynyt: 16 Heinä 2003 10:57
- Paikkakunta: Turku
:-) Kiitos Wiku, mutta kyllä täällä palstalla on aivan varmasti parempia klassisten veneiden tuntijoita kuin minä. Mutta koska kukaan ei ole vielä vastannut niin perstuntumalta siis seuraavasti:
Näiltä vesiltä löytyy muistaakseni Itämeren kuutosia, kahdeksikkoja ja kymppejä. Tiettävästi kakstoistasiakin on rakennettu, mutta tätä en pysty vahvistamaan. Itämeren kuutoset ovat nimestään huolimatta eri veneitä, mitä 'kuutoset" (=6mR-veneet), mutta niiden rakenteessa on kuitenkin jonkin verran yhtymäkohtina kv- sääntöön, jota mR-veneiden suunnittelussa on noudatettu.
Olennainen ero mR-veneisiin on kuitenkin, että nämä itämeri-metriveneet ovat yksityyppiveneitä, eli käytännössä ne ovat kaikki samanlaisia keskenään (tai hyvin pienillä mittatoleranssilla keskenään muiden yksityyppiveneiden tavoin.)
Eli kun esim 6mr-vene on tehty kv-konstruktiosäännön(*) mukaan, ovat ne pääsääntöisesti kaikki mitoiltaan erilaisia (mittojen ollessa ainoastaan samassa suhteessa toisiinsa laskukaavan mukaisesti). Itämeren kuutoset ovat taas yksityyppiveneinä kaikki keskenään samanlaisia, mutta rakenteeltaan 6mR-sääntöä muistuttavia tai löyhästi sen puitteisiin meneviä. Blääh, olen todella huno selittämään tätä näin työmatkaväsymyksen uuvuttavana, mutta pointti on siis tuossa konstruktiosääntö vs. yksityyppijutussa.
*laskutapa (kopioitu Pekka Huhdan tekstistä): "L + 2d +(S)1/2 - F) /2.37. L on vesilinjan pituus, d on uppouma, S on purjepinta-ala ja F on vapaalaita. Koko summa jaetaan 2,37:llä, ja jos vastaus on [noin] kuusi, kyseessä on 6 mR-luokan vene"
t:kaapo
Näiltä vesiltä löytyy muistaakseni Itämeren kuutosia, kahdeksikkoja ja kymppejä. Tiettävästi kakstoistasiakin on rakennettu, mutta tätä en pysty vahvistamaan. Itämeren kuutoset ovat nimestään huolimatta eri veneitä, mitä 'kuutoset" (=6mR-veneet), mutta niiden rakenteessa on kuitenkin jonkin verran yhtymäkohtina kv- sääntöön, jota mR-veneiden suunnittelussa on noudatettu.
Olennainen ero mR-veneisiin on kuitenkin, että nämä itämeri-metriveneet ovat yksityyppiveneitä, eli käytännössä ne ovat kaikki samanlaisia keskenään (tai hyvin pienillä mittatoleranssilla keskenään muiden yksityyppiveneiden tavoin.)
Eli kun esim 6mr-vene on tehty kv-konstruktiosäännön(*) mukaan, ovat ne pääsääntöisesti kaikki mitoiltaan erilaisia (mittojen ollessa ainoastaan samassa suhteessa toisiinsa laskukaavan mukaisesti). Itämeren kuutoset ovat taas yksityyppiveneinä kaikki keskenään samanlaisia, mutta rakenteeltaan 6mR-sääntöä muistuttavia tai löyhästi sen puitteisiin meneviä. Blääh, olen todella huno selittämään tätä näin työmatkaväsymyksen uuvuttavana, mutta pointti on siis tuossa konstruktiosääntö vs. yksityyppijutussa.
*laskutapa (kopioitu Pekka Huhdan tekstistä): "L + 2d +(S)1/2 - F) /2.37. L on vesilinjan pituus, d on uppouma, S on purjepinta-ala ja F on vapaalaita. Koko summa jaetaan 2,37:llä, ja jos vastaus on [noin] kuusi, kyseessä on 6 mR-luokan vene"
t:kaapo
-
Vipa
- Viestit: 19
- Liittynyt: 14 Huhti 2003 22:29
- Paikkakunta: Helsinki
Viaporin Tuopin viime vuoden tuloksia (http://www.suomenlinnanpursiseura.fi/TULOKSETluokka.htm) katteltuani, huomasin että ainakin kaksi Ö6:sta löytyy ;-) Sittenpä tajusin myös oman huonon tuntemukseni kyseisistä paateista - Ö6 Beante FIN-59 on nimittäin samassa vajassa paattini vieressä. Valitettavasti en ole sattunut saamaan yhteenkään kuvaan edes pientä osaa kyeisestä paatista.pete6ug kirjoitti:Löytyyköhän kyseisiä veneitä suomesta? Ruotsissa olisi myytävänä yksi, ja olisikin kiva tietää lisää veneestä.
Pete
Vipa
-
masoini
- Viestit: 313
- Liittynyt: 16 Huhti 2003 11:59
- Paikkakunta: Mynämäki
- Viesti:
Moikka,
Pieni tarkennus Ö-veneisiin, eli ne eivät ole yksityyppiveneitä, vaan niissäkin on R-veneiden tapaan tietty laskukaava (jota en nyt löytänyt mistään) joka määrää mittaluvun. Ö-10:jä ainakin on sekä hyvin sulavalinjaisia, että huomattavasti enemmän "troolaria" muistuttavia riippuen suunnittelijasta.
Terveisin
Markku
Pieni tarkennus Ö-veneisiin, eli ne eivät ole yksityyppiveneitä, vaan niissäkin on R-veneiden tapaan tietty laskukaava (jota en nyt löytänyt mistään) joka määrää mittaluvun. Ö-10:jä ainakin on sekä hyvin sulavalinjaisia, että huomattavasti enemmän "troolaria" muistuttavia riippuen suunnittelijasta.
Terveisin
Markku
-
kms
- Viestit: 605
- Liittynyt: 16 Heinä 2003 10:57
- Paikkakunta: Turku
Hmm. mielenkiintoista. Itse olen aina pitänyt näitä yksityyppiveneinä, mutta tuo kirjoittamasti viittaisi tosiaankin konstruktiosääntöön. No joka tapauksessa kaava on jossakin määrin erilainen, mitä kv-säännössä. Osaatko Markku kertoa, mistä tuon kaavan saisi kaivettua. Sitä olisi hyvä päästä vertaamaan kv-laskukaavaan.
Vielä olisi sellainenkin mahdollisuus, että Ö6-veneet olisivat kaikki toistensa sisaraluksia, mutta Ö8 ja Ö10-veneissä olisi kaavan muuttujia varsinaisesti tukattu venekohtaisesti kv-säännön tavoin...
t:kaapo
Vielä olisi sellainenkin mahdollisuus, että Ö6-veneet olisivat kaikki toistensa sisaraluksia, mutta Ö8 ja Ö10-veneissä olisi kaavan muuttujia varsinaisesti tukattu venekohtaisesti kv-säännön tavoin...
t:kaapo
-
masoini
- Viestit: 313
- Liittynyt: 16 Huhti 2003 11:59
- Paikkakunta: Mynämäki
- Viesti:
Moi taas,
En valitettavasti vieläkään löytänyt Ö-veneiden laskukaavaa, mutta mielenkiintoista katseltavaa vanhojen purkkareiden ystäville löytyy täältä: http://sys.websajt.nu/matrikel/index.htm
Joukossa on paljon eri kokoisia Ö-veneitä. Voipi olla, että linkki on jo tuttukin...
Markku
En valitettavasti vieläkään löytänyt Ö-veneiden laskukaavaa, mutta mielenkiintoista katseltavaa vanhojen purkkareiden ystäville löytyy täältä: http://sys.websajt.nu/matrikel/index.htm
Joukossa on paljon eri kokoisia Ö-veneitä. Voipi olla, että linkki on jo tuttukin...
Markku
-
kms
- Viestit: 605
- Liittynyt: 16 Heinä 2003 10:57
- Paikkakunta: Turku
-
pete6ug
- Viestit: 13
- Liittynyt: 29 Helmi 2004 17:39
Olen kiinnostunut hankkimaan 5.5m, 6mr tai ehkä itämeren kuutosen ja Ruotsi taitaakin olla lähes ainoa vaihtoehto kyseisen veneen hankintaan. Tällä hetkellä minulla on 3 kandidaattia 10km säteellä tukholman keskustasta. Kaksi niistä löytyi tuolta äsken mainitusta linkistäkin.
Mikäli Suomesta löytyy vastaavia, jotka on kaupan niin saa toki ilmoitella.
Lisätietoja kaivataan edelleen yllä olevista veneistä, etenkin itämeren kuutosesta tuntuu olevan vaikea löytää tietoja. esim. laskukaava?
\\ Pete
Mikäli Suomesta löytyy vastaavia, jotka on kaupan niin saa toki ilmoitella.
Lisätietoja kaivataan edelleen yllä olevista veneistä, etenkin itämeren kuutosesta tuntuu olevan vaikea löytää tietoja. esim. laskukaava?
\\ Pete
-
laitinenp
- Viestit: 384
- Liittynyt: 10 Tammi 2004 23:58
- Paikkakunta: Joensuu
Ö-sääntö?
Kävin etsimään vastausta kirjahyllystä yleisteoksesta "Svenska Träbåtar":
"År 1939 kom östersjöregeln som senare vidare utvecklades till Svenska Kryssarklubbens havskryssarregel, presenterad så sent som 1952. Bakom dessa regler stod bland andra konstruktörer Tore Herlin".
Eli ei tuostakaan paljon apua ole sen kummemmin. Löysin webistä Herlinistä vielä
"Mätningsregler
Tore Herlin arbetade i början på 1920-talet ut SXK:s mätningsregel. Denna blev senare grundläggande för Östersjöregeln, resultatet av ett arbete inom KSSS av Tore Herlin och Sten Velander. Också denna regel omarbetade han, nu tillsammans med Arvid Laurin till Svenska Havskryssarregeln, SHR."
En nyt tunne näitä Ruotsalaisia purjehdusklubeja vielä sen kummemmin. Tämä SXK on Svenska Kryssarklubben (http://www.sxk.se/). Saaristoristeilijäsääntö muodostettiin käsittääkseni alunperin myös KSSS:n porukoiden piirissä. Nykyisin saaristoristeilijäsääntöjä ylläpitää saaristoristeilijäliitto josta niitä sääntöjä saa helposti tilattua (kokeilin itsekin). Tätä Ö-sääntöjuttua kannattaisi varmaan tiedustella joltain tuolta Svenska Kryssarklubbenilta.
Voihan tietysti olla niinkin ettei puheena olevaa Ö-sääntöä enää ylläpidetä. Mutta sen varmaan löytää esimerkiksi merihistoriallisesta museosta. Saattaisi löytyä myös Turusta sikäläisestä merimuseosta. Mutta jospa joku tietäisi tästä enemmän niin viisastuttaisiin...
- Petri
"År 1939 kom östersjöregeln som senare vidare utvecklades till Svenska Kryssarklubbens havskryssarregel, presenterad så sent som 1952. Bakom dessa regler stod bland andra konstruktörer Tore Herlin".
Eli ei tuostakaan paljon apua ole sen kummemmin. Löysin webistä Herlinistä vielä
"Mätningsregler
Tore Herlin arbetade i början på 1920-talet ut SXK:s mätningsregel. Denna blev senare grundläggande för Östersjöregeln, resultatet av ett arbete inom KSSS av Tore Herlin och Sten Velander. Också denna regel omarbetade han, nu tillsammans med Arvid Laurin till Svenska Havskryssarregeln, SHR."
En nyt tunne näitä Ruotsalaisia purjehdusklubeja vielä sen kummemmin. Tämä SXK on Svenska Kryssarklubben (http://www.sxk.se/). Saaristoristeilijäsääntö muodostettiin käsittääkseni alunperin myös KSSS:n porukoiden piirissä. Nykyisin saaristoristeilijäsääntöjä ylläpitää saaristoristeilijäliitto josta niitä sääntöjä saa helposti tilattua (kokeilin itsekin). Tätä Ö-sääntöjuttua kannattaisi varmaan tiedustella joltain tuolta Svenska Kryssarklubbenilta.
Voihan tietysti olla niinkin ettei puheena olevaa Ö-sääntöä enää ylläpidetä. Mutta sen varmaan löytää esimerkiksi merihistoriallisesta museosta. Saattaisi löytyä myös Turusta sikäläisestä merimuseosta. Mutta jospa joku tietäisi tästä enemmän niin viisastuttaisiin...
- Petri
-
laitinenp
- Viestit: 384
- Liittynyt: 10 Tammi 2004 23:58
- Paikkakunta: Joensuu
[quote="pete6ug"]Edellisten veneiden lisäksi löysin mielenkiintoisen nordisk 5½ luokan veneen. Löytyykö tästä veneestä lisätietoja, eli onko oma luokka ja kuinka eroaa 5.5m veneestä?
\\ Pete[/quote]
Tässä samaisessa kirjassa (Svenska Träbåtar) seuraavalla aukemalla kuvataan tämä hyvin kaunislinjainen jahtiluokka:
Sääntö on kehitelty 20-luvun lopulta alkaen ja vahvistettu 1932 GKSS:n (eli Göteborgin Kuninkaallinen...) ja KDY:n (Kongeligt Dansk Yachkklubb) toimesta. Ensimmäiset kolme venettä muuten suunnitteli suomalainen arkkitehti, nimittäin Gustaf Estlander. Säännöstä sanotaan sen verran että
"Längden plus roten ur segelytan delat i 2,5 ska bli 5,5."
Eli oma luokka se on.
- Petri
\\ Pete[/quote]
Tässä samaisessa kirjassa (Svenska Träbåtar) seuraavalla aukemalla kuvataan tämä hyvin kaunislinjainen jahtiluokka:
Sääntö on kehitelty 20-luvun lopulta alkaen ja vahvistettu 1932 GKSS:n (eli Göteborgin Kuninkaallinen...) ja KDY:n (Kongeligt Dansk Yachkklubb) toimesta. Ensimmäiset kolme venettä muuten suunnitteli suomalainen arkkitehti, nimittäin Gustaf Estlander. Säännöstä sanotaan sen verran että
"Längden plus roten ur segelytan delat i 2,5 ska bli 5,5."
Eli oma luokka se on.
- Petri
-
vartijo2
- Viestit: 106
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 09:12
[quote="pete6ug"]Olen kiinnostunut hankkimaan 5.5m, 6mr tai ehkä itämeren kuutosen ja Ruotsi taitaakin olla lähes ainoa vaihtoehto kyseisen veneen hankintaan. Tällä hetkellä minulla on 3 kandidaattia 10km säteellä tukholman keskustasta. Kaksi niistä löytyi tuolta äsken mainitusta linkistäkin.
Mikäli Suomesta löytyy vastaavia, jotka on kaupan niin saa toki ilmoitella.
Moi.
http://www.6mr.fi/marketplace/ , tuolta löytyy kutosia myytävänä mikäli olet kiinnostunut ko luokasta. Esim Wire on huippukunnossa, käynyt läpi juuri täydellisen remontin.
Mikäli Suomesta löytyy vastaavia, jotka on kaupan niin saa toki ilmoitella.
Moi.
http://www.6mr.fi/marketplace/ , tuolta löytyy kutosia myytävänä mikäli olet kiinnostunut ko luokasta. Esim Wire on huippukunnossa, käynyt läpi juuri täydellisen remontin.
Terv. Jouni Vartiainen