Terva krokotiilin nahalla
-
- Viestit: 107
- Liittynyt: 14.04.2003 21:53
- Paikkakunta: Kerava
- Viesti:
Terva krokotiilin nahalla
Kiitoksia puuvene.net:ille uudesta foorumista! Puuvenerelevantin keskustelun suodattaminen news:istä on välillä hieman vaivalloista (sitä kun eksyy lukemaan kaikkea "turhaa"). Aloitankin pommittamisen muutamalla tervapitoisella risteilyohjuksella:
1) Laatokanveneemme (http://vene.ripatti.net) tervattiin ensimmäistä kertaa viime keväänä. Kesällä terva vetäytyi krokotiilin nahalle. Mikä meni pieleen? Tervana oli "Veneterva" (en muista valmistajaa) ja ohenteena pineenitärpätti. Alla oli --- muissa puuvenefoorumeissa suositeltu --- pellavaöljy/aspergol/pineenitärpätti -seos.
2) Tätä korjataksemme kuumensimme laudan pinnalla olevan tervan nyt viime viikonloppuna, levitimme pehmenneen tervan pensselillä ja täydensimme tulosta tuoreella tervalla (tällä kertaa tavallinen terva ja ohenteena Sinol). Tuliko tehdyksi jotain typerää?
3) Vene on Saimaalla ja kesän mittaan vesirajan alapuoliseen osaan tarttui siitepölyä (?) ja muuta likaa. Tämän vuoksi kyseinen, veden kanssa jatkuvasti kosketuksiin joutuva osa jouduttiin siklaamaan puhtaaksi, kyllästämään ja tervaamaan. Voiko tätä likaantumista jotenkin estää tai hidastaa? Pari kerrosta Le Tonkinois -lakkaako?
4) Mikä olisi puuvenemaalien "Le Tonkinois"? Eli sopivan perinteistä, mutta käteväkäyttöistä? (Ei, en maalaa venettä vaan puutarhakalusteita!)
Terveisin,
Antti Ripatti
antti@laitasukunimitähän.net
PS. Älkää, hyvät ihmiset kuitenkaan käyttäkö näiden kysymysten vastaamiseen tulevia kauniita veneenkunnostuspäiviä! Vastata ehtii myöhemminkin.
1) Laatokanveneemme (http://vene.ripatti.net) tervattiin ensimmäistä kertaa viime keväänä. Kesällä terva vetäytyi krokotiilin nahalle. Mikä meni pieleen? Tervana oli "Veneterva" (en muista valmistajaa) ja ohenteena pineenitärpätti. Alla oli --- muissa puuvenefoorumeissa suositeltu --- pellavaöljy/aspergol/pineenitärpätti -seos.
2) Tätä korjataksemme kuumensimme laudan pinnalla olevan tervan nyt viime viikonloppuna, levitimme pehmenneen tervan pensselillä ja täydensimme tulosta tuoreella tervalla (tällä kertaa tavallinen terva ja ohenteena Sinol). Tuliko tehdyksi jotain typerää?
3) Vene on Saimaalla ja kesän mittaan vesirajan alapuoliseen osaan tarttui siitepölyä (?) ja muuta likaa. Tämän vuoksi kyseinen, veden kanssa jatkuvasti kosketuksiin joutuva osa jouduttiin siklaamaan puhtaaksi, kyllästämään ja tervaamaan. Voiko tätä likaantumista jotenkin estää tai hidastaa? Pari kerrosta Le Tonkinois -lakkaako?
4) Mikä olisi puuvenemaalien "Le Tonkinois"? Eli sopivan perinteistä, mutta käteväkäyttöistä? (Ei, en maalaa venettä vaan puutarhakalusteita!)
Terveisin,
Antti Ripatti
antti@laitasukunimitähän.net
PS. Älkää, hyvät ihmiset kuitenkaan käyttäkö näiden kysymysten vastaamiseen tulevia kauniita veneenkunnostuspäiviä! Vastata ehtii myöhemminkin.
-
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14.04.2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Terva menee kyllä "krokotiilinnahalle" ihan luonnostaan, erityisesti sellaisenaan käytettynä. Sitä voi estää lisäämällä pellavaöljyä tai vernissaa tervaseokseen, mutta kokonansa ilmiöstä ei tahdo päästä eroon. Myös liian paksu terva tahtoo ryppyyntyä. Lämmittäminen on ihan hyvä keino tasoittaa pinta ja ajaa lisää tervaa puuhun.
Terva ei ole "siisti ja kiiltävä" pintakäsittely, vaan näyttää... tervatulta. Se vanha pinotex-tervaseos jota veneessäsi on ollut muistuttaa enemmän lakkaa, koska Pinotexissä on paljon kuivuvia öljyjä joukossa. Hiukan samantyyppiseen ilmiöön pääsee lisäämällä sitä öljyä mukaan. Ei tosin liian paljon, muuten terva harmaantuu jo vesiroiskeistakin.
...Mistä pääsemme siihen tervan harmaantumiseen veden kanssa kosketuksissa olevilta osiltaan. Sekin kuuluu tervan ominaisuuksiin. Pikkuveneet on yleensä tervattu molemmin puolin ja vesirajan altakin, mutta ne onkin sitten yleensä vedetty kuiville aina käytön välissä.
Jos venettä pitää koko ajan vedessä, niin terva väistämättä kellastuu. Se keltainen on paitsi siitepölyä ja likaa, niin ihan vain auringon ja veden pehmentämää tervaa. Sisäpuolelta sen muodostumista voi estää pitämällä vene koko ajan tyhjänä, ulkopuolelta isommat veneet voi tarvittaessa maalata vesirajan alta. Jos maalauksen haluaa välttää, niin tervaa pitää vain olla riittävästi jotta osa voi huuhtoutua pinnasa poiskin.
Puuvenemaalien Le Tonkinois voisi olla Uulatuotteen (http://www.uula.fi/) tai Sateenkaarivärien (http://yritys.tpo.fi/sateenkaarivarit/)
myymät öljymaalit tai Rylardin valmistamat kiinanöljypohjaiset venemaalit, joita tuo maahan Classic Marine Service (http://www.classicmarineservice.fi/).
Tonkinoisin kanssa voi kyllä käyttää maavärejä eli lisätä vain jotain haluamaansa pigmenttiä joukkoon. Pigmenttejä löytyy muutamia ihan rautakaupoistakin, maaliliikkeistä vielä enemmän ja taiteilijatarvikeliikkeissä valikoima on jo valtava. Väreillä lakasta saa maalia, sillä lailla ne 'oikeatkin' öljymaalit tehdään.
Pekka
Terva ei ole "siisti ja kiiltävä" pintakäsittely, vaan näyttää... tervatulta. Se vanha pinotex-tervaseos jota veneessäsi on ollut muistuttaa enemmän lakkaa, koska Pinotexissä on paljon kuivuvia öljyjä joukossa. Hiukan samantyyppiseen ilmiöön pääsee lisäämällä sitä öljyä mukaan. Ei tosin liian paljon, muuten terva harmaantuu jo vesiroiskeistakin.
...Mistä pääsemme siihen tervan harmaantumiseen veden kanssa kosketuksissa olevilta osiltaan. Sekin kuuluu tervan ominaisuuksiin. Pikkuveneet on yleensä tervattu molemmin puolin ja vesirajan altakin, mutta ne onkin sitten yleensä vedetty kuiville aina käytön välissä.
Jos venettä pitää koko ajan vedessä, niin terva väistämättä kellastuu. Se keltainen on paitsi siitepölyä ja likaa, niin ihan vain auringon ja veden pehmentämää tervaa. Sisäpuolelta sen muodostumista voi estää pitämällä vene koko ajan tyhjänä, ulkopuolelta isommat veneet voi tarvittaessa maalata vesirajan alta. Jos maalauksen haluaa välttää, niin tervaa pitää vain olla riittävästi jotta osa voi huuhtoutua pinnasa poiskin.
Puuvenemaalien Le Tonkinois voisi olla Uulatuotteen (http://www.uula.fi/) tai Sateenkaarivärien (http://yritys.tpo.fi/sateenkaarivarit/)
myymät öljymaalit tai Rylardin valmistamat kiinanöljypohjaiset venemaalit, joita tuo maahan Classic Marine Service (http://www.classicmarineservice.fi/).
Tonkinoisin kanssa voi kyllä käyttää maavärejä eli lisätä vain jotain haluamaansa pigmenttiä joukkoon. Pigmenttejä löytyy muutamia ihan rautakaupoistakin, maaliliikkeistä vielä enemmän ja taiteilijatarvikeliikkeissä valikoima on jo valtava. Väreillä lakasta saa maalia, sillä lailla ne 'oikeatkin' öljymaalit tehdään.
Pekka
-
- Viestit: 107
- Liittynyt: 14.04.2003 21:53
- Paikkakunta: Kerava
- Viesti:
Kiitos selvityksestä!
Kannattaisiko vast'edes harmaa alue siklata vuosittain ja aloittaa käsittely alusta (puhtaalta puulta) vai vedellä vain tervaa päälle lisää? Maalaukseen en haluaisi mennä, sillä tervakäsittely on hyvissä olosuhteissa ällistyttävän nopea ja vaivaton suorittaa (1-2 päivää).
Mainittujen perinnemaalien (ml. petrooliöljymaali) ongelmana (niistä on kertynyt kokemusta ja monenlaisia pettymyksiä talon maalausten yhteydessä) verrattuna Le Tonkinois lakkaan on todella pitkä kuivumisaika. Vene ehtii kahdessa kuukaudessa ravistua pahasti. Tämän eron kuivumisnopeudessa voisi selittää Le Tonkinois -lakassa olevat hartsit. Tosin ainakin Sateenkaariväreillä näyttää olevan tuotevalikoimassa "Lakkaöljymaali", jonka mainostetaan kuivuvan 12 tunnissa (tosin tavallistenkin öljymaalien mainostetaan - virheellisesti - kuivuvan päivissä). Täytyy kokeilla hiertää titaanidioksidia (muistaakseni se hyvin peittävä valkoinen väriaine) Le Tonkinois -lakkaan.
Onko kellään KÄYTÄNNÖN kokemusta em. lakkaöljymaalista tai samaisen firman hartsiöljylakasta?
Antti
PS. Tämänkin keskustelun voi lykätä syksyyn (tai työajalle ;-)); Pääsiäisen sää näyttäisi suosivan veneenkunnostusta.
Kannattaisiko vast'edes harmaa alue siklata vuosittain ja aloittaa käsittely alusta (puhtaalta puulta) vai vedellä vain tervaa päälle lisää? Maalaukseen en haluaisi mennä, sillä tervakäsittely on hyvissä olosuhteissa ällistyttävän nopea ja vaivaton suorittaa (1-2 päivää).
Mainittujen perinnemaalien (ml. petrooliöljymaali) ongelmana (niistä on kertynyt kokemusta ja monenlaisia pettymyksiä talon maalausten yhteydessä) verrattuna Le Tonkinois lakkaan on todella pitkä kuivumisaika. Vene ehtii kahdessa kuukaudessa ravistua pahasti. Tämän eron kuivumisnopeudessa voisi selittää Le Tonkinois -lakassa olevat hartsit. Tosin ainakin Sateenkaariväreillä näyttää olevan tuotevalikoimassa "Lakkaöljymaali", jonka mainostetaan kuivuvan 12 tunnissa (tosin tavallistenkin öljymaalien mainostetaan - virheellisesti - kuivuvan päivissä). Täytyy kokeilla hiertää titaanidioksidia (muistaakseni se hyvin peittävä valkoinen väriaine) Le Tonkinois -lakkaan.
Onko kellään KÄYTÄNNÖN kokemusta em. lakkaöljymaalista tai samaisen firman hartsiöljylakasta?
Antti
PS. Tämänkin keskustelun voi lykätä syksyyn (tai työajalle ;-)); Pääsiäisen sää näyttäisi suosivan veneenkunnostusta.
-
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14.04.2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Ei tervaa kannata joka vuosi pois kaapia, se huuhtoutuu muutenkin ohuemmaksi veden alta. Vaaleaa pintaa voi vähän lämmittää ja sitten vain uutta päälle.
Sateenkaarivärien maaleja oli jollain veistäjällä Venemessuilla, mutta hänelläkään ei ollut pitkäaikaiskokemusta noista. Itse en ole kokeillut, pitäisi tehdä vähän vertailevaa tutkimusta.
Pekka
Sateenkaarivärien maaleja oli jollain veistäjällä Venemessuilla, mutta hänelläkään ei ollut pitkäaikaiskokemusta noista. Itse en ole kokeillut, pitäisi tehdä vähän vertailevaa tutkimusta.
Pekka
-
- Viestit: 23
- Liittynyt: 17.04.2003 11:11
- Paikkakunta: Merimasku
- Viesti:
tervan omituisuuksia
Terva menee rypyille kun sitä on tarpeeksi paljon. Eli jos se heti uuden veneen pinnassa ryppyilee niin sitä on vedetty turhan paksulti. Huono terva myös ryppyilee hyvää enemmän - tervan pitää olla hautatervaa, ei astiassa tehtyä.
Sama juttu on harmaantumisen kanssa, eli huonolaatuinen harmaantuu hyvää enemmän.
Jos tervan sivelee pintaan kuumana, jäähtyy se joka tapauksessa purkissa ja itse sivelyssä aika äkkiä ja kerroksesta tulee helposti liian paksu. Siksi olisi hyvä tehdä homma lämpimällä säällä tai sitten lämmittää tervaa riittävän usein. Ohennettuna tervan laatu huononee, mutta itse kyllä ohennan mieluummin. En kuitenkaan koskaan tärpätillä - siitä minulla on vain huonoja kokemuksia. Käytän ohenteena aina talousspriitä, siis Sinolia. Toimii paljon paremmin kuin tärpätti, jonka taipumuyksena on paakkuunnuttaa terva.
Tervaa on turha kaapia pois kovin usein. Sitten kun sitä alkaa olla pari milliä voi alkaa harkita asiaa.
Harro Koskinen
Sama juttu on harmaantumisen kanssa, eli huonolaatuinen harmaantuu hyvää enemmän.
Jos tervan sivelee pintaan kuumana, jäähtyy se joka tapauksessa purkissa ja itse sivelyssä aika äkkiä ja kerroksesta tulee helposti liian paksu. Siksi olisi hyvä tehdä homma lämpimällä säällä tai sitten lämmittää tervaa riittävän usein. Ohennettuna tervan laatu huononee, mutta itse kyllä ohennan mieluummin. En kuitenkaan koskaan tärpätillä - siitä minulla on vain huonoja kokemuksia. Käytän ohenteena aina talousspriitä, siis Sinolia. Toimii paljon paremmin kuin tärpätti, jonka taipumuyksena on paakkuunnuttaa terva.
Tervaa on turha kaapia pois kovin usein. Sitten kun sitä alkaa olla pari milliä voi alkaa harkita asiaa.
Harro Koskinen
-
- Viestit: 183
- Liittynyt: 05.07.2006 20:53
-
- Viestit: 49
- Liittynyt: 28.05.2006 8:40
Re: Seos
[quote="Waltsu"]Tämmöiset ohjeet Vaasan suunnalta.
Veneen kyllästämiseen tarvitaan
1/3 osa keitettyä pellavaökjyä
1/3 osa Oulun tärpättiä (vernissa)
1/3 osa tervaa.[/quote]
Miten tämä nyt menee ? Eikös keitetty pellavaöljy ole vernissaa eli pellavan siemenistä puristamalla saadaan öljyä jota kuumennetaan (teollisesti) ja tuloksena on vernissaa. Tärpättiä (puu) saadaan selluloosan keiton sivutuotteena havupuumassasta.
Vernissaa on käytetty puuveneiden kyllästykseen sellaisenaan sekä mutu tuntumalla ja sekoituksilla kautta aikain. Onpa vernissalla kyllästetty (tehty) mm. vedenpitäviä sadetakkeja. Vanhemman polven "rannikko" kalastajat tuntenevat vernissa kyllästyksen periaatteet ja tavat hyvinkin tarkoin
Veneen kyllästämiseen tarvitaan
1/3 osa keitettyä pellavaökjyä
1/3 osa Oulun tärpättiä (vernissa)
1/3 osa tervaa.[/quote]
Miten tämä nyt menee ? Eikös keitetty pellavaöljy ole vernissaa eli pellavan siemenistä puristamalla saadaan öljyä jota kuumennetaan (teollisesti) ja tuloksena on vernissaa. Tärpättiä (puu) saadaan selluloosan keiton sivutuotteena havupuumassasta.
Vernissaa on käytetty puuveneiden kyllästykseen sellaisenaan sekä mutu tuntumalla ja sekoituksilla kautta aikain. Onpa vernissalla kyllästetty (tehty) mm. vedenpitäviä sadetakkeja. Vanhemman polven "rannikko" kalastajat tuntenevat vernissa kyllästyksen periaatteet ja tavat hyvinkin tarkoin