Tilasin jenkeistä Glen-L:ltä Herculeksen piirrustukset noin vuosi sitten. Olen tässä haalinut materiaaleja ja pikkuisen aloitellutkin rakentamista. Veneen rakennusaikataulu on todella väljä, eli tulee kestämään kauan..
Onko täällä muita jotka on tekemässä/tehneet isompia ( ~>20 jalkaa) veneitä Glen-L:n ohjeiden mukaan, olisi mukava kysellä kokemuksia ?
Omat kokemukset Glen-L:stä on olleet erittäin myönteiset. Rakennusohje oli kyllä jonkin sortin vähemmän kiva yllätys - se kun oli erittäin tiivistä tekstiä täynnä vaikeita termejä ilman kuvia. Alkaa se siitä aueta, kun tarpeeksi monta kertaa lukee. Rakennekuvat ja kaarimallit veneestä ovat kyllä erinomaiset.
- H -
Glen-L vene
-
Esprit
- Viestit: 7
- Liittynyt: 01.08.2006 10:34
Ilmoitanpa myöskin olevani kiinnostunut Glen-l kokemuksista, ja muutenkin vaneri/epoksi jne kokemuksista...! Ainakin siinä firmassa tuntuu palvelu toimivan.
Malahini-piirustukset on tilattu, ja tullee olemaan ikuisuusprojekti tämäkin. Glen L Wittin plywood-kirjan kahlaaminen käynnissä. Jossain vaiheessa tulee vastaan vanerin, puun, jne ostaminen, joten hyviä saa suositella!=)
Malahini-piirustukset on tilattu, ja tullee olemaan ikuisuusprojekti tämäkin. Glen L Wittin plywood-kirjan kahlaaminen käynnissä. Jossain vaiheessa tulee vastaan vanerin, puun, jne ostaminen, joten hyviä saa suositella!=)
-
Hercules
- Viestit: 56
- Liittynyt: 31.07.2006 13:10
- Paikkakunta: TAMPERE
"tulee vastaan vanerin, puun, jne ostaminen, joten hyviä saa suositella."
Tammea olen ostanut Hakalan puutukusta Lahdesta (muistaakseni 1800 e/m3). Puukeskuksistakin saa, mutta taitaa olla kalliimpaa (jos en ihan väärin muista niin 2300 e/mm3 ja mahonki 2400 e/mm3 vuosi sitten). Saatavuuskin on hyvä käsittääkseni vain Lahden ja Vantaan puukeskuksissa, muissa sitten satunnaisemmin.
Ohjeissa oli kaariin 1 1/4 tuuman Tammea, mitä on jossain määrin hankala saada. Useimmiten tarjolla on kaksi tuumaista.
Malahinin ohjeissa on mainittu materiaalina kaariin myös Spruce, mutta ite en käyttäisi kotimaista kuusta, paitsi tietty jos jostain saisi jotain ihmeellisen tiheäsyistä. Kaarien osuus budjetista on kuitenkin pieni.
Tarkoitukseni oli käyttää alunperin havuvaneria, kun koivuvaneri on ainakin joskus ollut vähän kyseenalaisessa maineessa veneentekijöiden keskuudessa huonon lahonkeston ja painon takia. No ohjeissa oleva Douglaskuusivaneri ei taida olla juuri kevyempää.
Hyvälaatuista havuvaneria on sitäkin vähän hintsusti saatavilla, ainakin se mitä sain oli oksaista, eli taidan käyttää kuitenkin enimmäkseen sitä koivuvaneria - upotan sen sitten epoksiin. Malahini voi olla sikäli hankalampi tapaus, että tuossa pitäisi taivutella ysimillistä vaneria pohjassa. Joku kokenut voi arvioida onko koivu siinä hankalaa. Herculeksen pohja laminoidaan paloista, eli taivutukset on pieniä.
Ohjeissa ollutta silicon pronssi ruuveja en ole suomesta löytänyt mistään. Amerikasta olisi voinut tilata (Jamestown), mutta ko. liike ei kertonut toimituskustannuksia. Englannista olisi voinut tilata niin, että kerrottiin toimituskulutkin, mutta ruuvit oli taas huomattavasti kalliimpia. Lopulta päädyin tilaamaan haponkestäviä ruuveja Seppälän venetarvikkeesta - lähettivät bussilla.
Ohjeissa olleisiin kummiin #8, #10 ruuvikokoihin tepsi yksi linkki täällä puuvene.netissä:
http://www.classicmarine.co.uk/Articles ... e_data.htm. Ainakin oletan, että # on sama kuin gauge. Joku ehkä täällä tuntee faktat.
Sepä siinä. Olen siirtänyt kaarikuvia Vaneriin, mutta siinä hommassa kipeytyikin kykkiessä selkä niin, että tuli monen viikon tauko hommiin - että siitä varoituksen sana.
Epoksina käytän SP106:a Kevralta - on edullista, siis kun vertaan muihin. Hinnat tosin netissä on olleet tekstin mukaan päivityksessä kohta vuoden. Öljyn hinnan myötä kuulemma muoviraaka-aineet kallistuneet, mutta ei vielä näy tuolla.
-H-
Tammea olen ostanut Hakalan puutukusta Lahdesta (muistaakseni 1800 e/m3). Puukeskuksistakin saa, mutta taitaa olla kalliimpaa (jos en ihan väärin muista niin 2300 e/mm3 ja mahonki 2400 e/mm3 vuosi sitten). Saatavuuskin on hyvä käsittääkseni vain Lahden ja Vantaan puukeskuksissa, muissa sitten satunnaisemmin.
Ohjeissa oli kaariin 1 1/4 tuuman Tammea, mitä on jossain määrin hankala saada. Useimmiten tarjolla on kaksi tuumaista.
Malahinin ohjeissa on mainittu materiaalina kaariin myös Spruce, mutta ite en käyttäisi kotimaista kuusta, paitsi tietty jos jostain saisi jotain ihmeellisen tiheäsyistä. Kaarien osuus budjetista on kuitenkin pieni.
Tarkoitukseni oli käyttää alunperin havuvaneria, kun koivuvaneri on ainakin joskus ollut vähän kyseenalaisessa maineessa veneentekijöiden keskuudessa huonon lahonkeston ja painon takia. No ohjeissa oleva Douglaskuusivaneri ei taida olla juuri kevyempää.
Hyvälaatuista havuvaneria on sitäkin vähän hintsusti saatavilla, ainakin se mitä sain oli oksaista, eli taidan käyttää kuitenkin enimmäkseen sitä koivuvaneria - upotan sen sitten epoksiin. Malahini voi olla sikäli hankalampi tapaus, että tuossa pitäisi taivutella ysimillistä vaneria pohjassa. Joku kokenut voi arvioida onko koivu siinä hankalaa. Herculeksen pohja laminoidaan paloista, eli taivutukset on pieniä.
Ohjeissa ollutta silicon pronssi ruuveja en ole suomesta löytänyt mistään. Amerikasta olisi voinut tilata (Jamestown), mutta ko. liike ei kertonut toimituskustannuksia. Englannista olisi voinut tilata niin, että kerrottiin toimituskulutkin, mutta ruuvit oli taas huomattavasti kalliimpia. Lopulta päädyin tilaamaan haponkestäviä ruuveja Seppälän venetarvikkeesta - lähettivät bussilla.
Ohjeissa olleisiin kummiin #8, #10 ruuvikokoihin tepsi yksi linkki täällä puuvene.netissä:
http://www.classicmarine.co.uk/Articles ... e_data.htm. Ainakin oletan, että # on sama kuin gauge. Joku ehkä täällä tuntee faktat.
Sepä siinä. Olen siirtänyt kaarikuvia Vaneriin, mutta siinä hommassa kipeytyikin kykkiessä selkä niin, että tuli monen viikon tauko hommiin - että siitä varoituksen sana.
Epoksina käytän SP106:a Kevralta - on edullista, siis kun vertaan muihin. Hinnat tosin netissä on olleet tekstin mukaan päivityksessä kohta vuoden. Öljyn hinnan myötä kuulemma muoviraaka-aineet kallistuneet, mutta ei vielä näy tuolla.
-H-
-
Esprit
- Viestit: 7
- Liittynyt: 01.08.2006 10:34
Morjens taas!
Piirustukset ja ohjeet tuli nopsaan rapakon takaa, aika selkeitä lukuunottamatta niitä pieniä eroja jotka johtuu heidän käyttämistäåän mittayksiköistä.
Joo, kaariin on merkattu soveltuvaksi tammi, mahonki ja se spruce. Vertaan hieman hintoja, jompikumpi tammi tai mahonki tullee olemaan valinta niihin. Liitoksien tukikappaleisiin sitten 9mm (3/8") vanerinpalaset, joiden luokitus oli DF Ext AB, onkohan tuollaiset luokitukset Suomessa käytössä..?
Ruuveja en ole vielä alkanut metsästämään, vaihtoehdoiksi on mainittu pronssi tai kuumagalvanoidut (hot dipped). Glen-l:n infosivulta löytyy noihin gauge-mitoituksiin jne selvennystä:
http://www.glen-l.com/resources/screw-nailgauge.html
Pinnoite/liima-asioihin en ole myöskään vielä ehtinyt perehtymään, mutta epoksia käytetään sekä osien liimaamiseen että pinnoittamiseen? Ovatko eri aineita tuo liima ja pinnoite? Ja pinnoitetaanko tuollainen epoksilla ulko-ja sisäpuolelta ennen lakkaamista?
Piirustukset ja ohjeet tuli nopsaan rapakon takaa, aika selkeitä lukuunottamatta niitä pieniä eroja jotka johtuu heidän käyttämistäåän mittayksiköistä.
Joo, kaariin on merkattu soveltuvaksi tammi, mahonki ja se spruce. Vertaan hieman hintoja, jompikumpi tammi tai mahonki tullee olemaan valinta niihin. Liitoksien tukikappaleisiin sitten 9mm (3/8") vanerinpalaset, joiden luokitus oli DF Ext AB, onkohan tuollaiset luokitukset Suomessa käytössä..?
Ruuveja en ole vielä alkanut metsästämään, vaihtoehdoiksi on mainittu pronssi tai kuumagalvanoidut (hot dipped). Glen-l:n infosivulta löytyy noihin gauge-mitoituksiin jne selvennystä:
http://www.glen-l.com/resources/screw-nailgauge.html
Pinnoite/liima-asioihin en ole myöskään vielä ehtinyt perehtymään, mutta epoksia käytetään sekä osien liimaamiseen että pinnoittamiseen? Ovatko eri aineita tuo liima ja pinnoite? Ja pinnoitetaanko tuollainen epoksilla ulko-ja sisäpuolelta ennen lakkaamista?
-
Toni_V
- Viestit: 328
- Liittynyt: 19.09.2005 9:15
- Paikkakunta: Lpr
Ei näyttäs suomalaiselta luokitukselta. Aika huoletta saa täällä Suomessa käyttää noita normivanereita. Kun on seurannut noita rapakontakaisia touhuja, niin siellä myydään ihan kauheaa sontaa vanerina. Suomessa lähes kaikki vanerit on vedenkestävällä liimalla liimattuja.Esprit kirjoitti:... Liitoksien tukikappaleisiin sitten 9mm (3/8") vanerinpalaset, joiden luokitus oli DF Ext AB, onkohan tuollaiset luokitukset Suomessa käytössä..?
Epokseja on hiukan eri käyttöön, mutta tälläisessä tapauksessa kannattaa käyttää sitä samaa tavaraa. Kunhan epoksia ostaessa varmistuu että se sopii näihin normaaleihin touhuihin.Pinnoite/liima-asioihin en ole myöskään vielä ehtinyt perehtymään, mutta epoksia käytetään sekä osien liimaamiseen että pinnoittamiseen? Ovatko eri aineita tuo liima ja pinnoite? Ja pinnoitetaanko tuollainen epoksilla ulko-ja sisäpuolelta ennen lakkaamista?
Liimauksessa epoksia paksunnetaan jollain täyteaineella, tehdään siitä tuollaista levitettävää tahnaa. Täyteaineita voi ostaakin, mutta hieno sahajauho tai vehnäjauho on toimivia ratkaisuja. Puupohjainen jauho tahtoo jäädä hiukka liian epoksirikkaaksi -> epoksia kuluu ja se voi valua. Vehnäjauhon huonona puolena tuntuu olevan se ettei se tasaa kosteutta (eli epoksia). Siis jos vehnäjauhoa käyttää, niin liimattava kohta on kostutettava epoksilla hyvin.
Normaalisti kai noissa pinnoitetaan koko veneen kaikki palaset huolella (2-3 kerrosta) epoksilla jolloin se säilyy lahoamatta. Joitain eroja tietysti on - joten disainin mukaan kannattaa mennä.
Epoksia ostaessasi huomioi kovettajan nopeus (tulee työskentelylämpötilasta), muodostaako epoksi amiini-vahaa vai ei? Lisäksi sanotaan että epoksit, joiden sekoitussuhde on 3/2...3/1 ovat hyviä. Väittävät sitkeyden olevan parempia ja mittausongelmien vähäisempiä tuollaisilla.
-
Hercules
- Viestit: 56
- Liittynyt: 31.07.2006 13:10
- Paikkakunta: TAMPERE
Vielä siitä kaarimatskusta sen verran, että ilmeisesti uunikuivattua ei suositella. Puu kostuessaan turpoaa ja voi tulla muodonmuutoksia. Itellä tuli vahigossa hankittua, mutta se taitaa olla jo ottanut ainakin osan kosteudesta takaisin.
Sp:n sekoitussuhde on 1:5:een joka oli aluksi kieltämättä hankala annostella pienissä erissä. Apteekista saa semmoisia annostelukuppeja jolla onnistuu. Hankin myös sellaiset mittapumput, joilla piti tulla oikeassa suhteessa, mutta katin viikset, eli vanha konsti on parempi kuin uusi. Kantsii hankkia ensiksi pienehkö erä ja tehdä vähän koe-liimauksia, niin pääsee sinuiksi aineen ominaisuuksien kanssa. Tuosta sitkeydestä en tiedä, kun en ole muuta käyttänyt, mutta tuntuu tämäkin olevan liimattavaa Tammea lujempaa.
-H-
Sp:n sekoitussuhde on 1:5:een joka oli aluksi kieltämättä hankala annostella pienissä erissä. Apteekista saa semmoisia annostelukuppeja jolla onnistuu. Hankin myös sellaiset mittapumput, joilla piti tulla oikeassa suhteessa, mutta katin viikset, eli vanha konsti on parempi kuin uusi. Kantsii hankkia ensiksi pienehkö erä ja tehdä vähän koe-liimauksia, niin pääsee sinuiksi aineen ominaisuuksien kanssa. Tuosta sitkeydestä en tiedä, kun en ole muuta käyttänyt, mutta tuntuu tämäkin olevan liimattavaa Tammea lujempaa.
-H-
-
Virva
- Viestit: 135
- Liittynyt: 10.08.2006 22:27
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
-
Viinamäenmiäs
- Viestit: 257
- Liittynyt: 30.12.2005 15:29
- Paikkakunta: Sysmä - Vantaa
- Viesti:
Epoksien sekoittajana toteaisin tuohon mittailutouhuun, että unohtakaa kipot ja pumput ja hankkikaa oma digitaalinen kotitalousvaaka ellette keittiöstä saa lainaksi;). Vaikka sekoitussuhde onkin yksviiteen tilavuuksina, niin pakkauksessa on myös suhdeluvut paino-osien mukaan. Jos kovin pieniä annoksia sekoittelee - ovat ainekset sen verran tahmaisia - mittavirhettä tulee väkisin jos kaadetaan astiasta toiseen.Hercules kirjoitti: Sp:n sekoitussuhde on 1:5:een joka oli aluksi kieltämättä hankala annostella pienissä erissä. Apteekista saa semmoisia annostelukuppeja jolla onnistuu. Hankin myös sellaiset mittapumput, joilla piti tulla oikeassa suhteessa, mutta katin viikset, eli vanha konsti on parempi kuin uusi.
Vaaka kannattaa peittää muovipussilla - erityisesti jos ei oma. Digivaa'an hyvä ominaisuus on myös taaraus - ei tarvitse muistaa mitä astia painaa.
Aiheesta enemmän tuolla sivustollani.
Viinamäenmiäs
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25.02.2005 11:44
Glen-L:n piirustuksista tai muistakaan ei ole kokemusta. Pari venettä kuitenkin tehty itse, piirustuksetkin kotitekoiset.
Ensimmäinen jo nyttemmin maatumaan jätetty ( ei se piru maadu millään) tehtiin kaverin kanssa mahonkisesta pakkauslaatikkovanerista, ja päälle läträttiin muotoja lisää PU rakennuslevystä, ja koko paketti käsiteltiin polyesterillä. Ei lahon lahoa missään vaikka kasvaa paksua sammalta!
Toinen vene tehtiin pääosin koivuvanerista, kaarituksena mäntyä. Siksi kommentoisin tuohon kaaripuuaianekseen että jos siellä piirustuksissa lukee spruce, niin sen voi hyvin korvata kotimaisella männyllä. Itse sahasin ensin mäntylaudasta ohuita rimoja, jotka sitten liimasin takaisin laudoiksi, kun tarkoituksena oli vähentää halkeilua - eikä halkeamia ole näkynyt, vaikka noiden liimauksista on jo toistakymmentä vuotta aikaa ( itse vene on yhä projektina, vaikka on käytössäkin ollut).
Kaikki ne koivuiset vaneriosat jotka aikoinaan tuli käsiteltyä epoksilla KUNNOLLA ( = pari kerrosta ja epoksi reilusti pinnassa) ovat ok , mutta sellaiset "vähemmän tärkeät" kuten ohjaamon katto on keränyt pintaansa hometta siinä määrin että vaihto on edessä kevväämmäl, ja net osat joita ei viitti vaihtaa on ruiskutettu homeenestomyrkyllä , tarkoitus hioa puhtaaksi, käsitellä myrkyllä ja sitten pinnoittaa uudelleen.
Sitä en tiedä miten herkästi tuo koivuvaneri oikeasti lahoaa, mutta mummolassa oli matonpesualustana 4mm koivuvanerilevy parikymmentä vuotta , kesät maata vasten aina märkänä, ja talvet tallin seinää vasten ... kyllä se siitä loppujen lopuksi murentui.
SP:n epoksi ja Westin tavara ovat kutakuinkin samanlaista. Ns. puuepoksin hartsin esipolymeerin tulisi olla mahdollisimman pienimolekyylistä , jotta se voisi ollenkaan tunkeutua puuhun tarttuakseen siihen. Paksumpi epoksi on sopivaa laminointiin mutta ei enää liimaa puuta yhtä hyvin , ja sitten paksut pikaepoksin kaltaiset tahnamömmöt .. ne ei juuri enää tartu puuhun . Toki joku inttää niska punaisena että hyvin tarttui, että on aina niitä käyttänyt - no hyvä niin, mutta omat kokemukset sanoo että toisiin puulajeihin, kuten tammi, ei tartu ollenkaan, ja muustakin puusta lähtee nahkana irti, ellei alusta ollut todella karkea.
Muistan jostakin lukeneeni että epoksi ei muodostaisi puun kanssa minkäänlaista kemiallista sidosta kuten fenoliliimat ja PU-liimat, vaan ainoastaan ankkuroituu pinnan karheuteen mekaanisesti.
Tämän voi helposti todeta kun lyö lekalla epoksilla liimatun osan irti - harvoin on liimaus niin hyvin onnistunut että liimaan jäisi koko liimapinnan alueen puuta pintaan, vaan usein siinä on liima irronnut puusta - mitä ei tapahtuisi mikäli liimaantuminen perustuisi kemiaan.
Epoksia käytetään koska, se on hyvä liima, mutta ennenkaikkea siksi että se muodostaa puun pinnalle hyvän kosteussuojan - parhaan mahdollisen näistä siveltävistä aineista.
Epoksilla kapseloitu ( = kaikki pinnat suljettu epoksilla) puu ei enää elä kosteuden mukana, mutta puun sisään kerran joutunut tai joutuva kosteus myös pysyy siellä sisällä.
Epoksi on lujempaa kuin puu, mutta vain poikittaissuunnassa puun syyhyn nähden, puu taas on moninverroin lujempaa kuin epoksi syiden suunnassaan. Ero on lähes kymmenkertainen. Siksi puuta syyn suunnassa jatkettaessa tulee liitoksen olla 10-20 kertainen liitettävän puun paksuuteen nähden - ts. liimauksen pinta-alan tulee olla 10-20 kertainen poikkipinta-alaan nähden. Sillä ei ole niin väliä onko liitos tehty viistoliitoksella vai tukilappua käyttäen.
Taipumisen kannalta taas liitoksella on väliä, sillä vain viistoliitos käyttäytyy kuten ehjä jatkamaton puu ( kannattaa huomioida ellei halua ilkeitä mutkia muotoihin).
Ensimmäinen jo nyttemmin maatumaan jätetty ( ei se piru maadu millään) tehtiin kaverin kanssa mahonkisesta pakkauslaatikkovanerista, ja päälle läträttiin muotoja lisää PU rakennuslevystä, ja koko paketti käsiteltiin polyesterillä. Ei lahon lahoa missään vaikka kasvaa paksua sammalta!
Toinen vene tehtiin pääosin koivuvanerista, kaarituksena mäntyä. Siksi kommentoisin tuohon kaaripuuaianekseen että jos siellä piirustuksissa lukee spruce, niin sen voi hyvin korvata kotimaisella männyllä. Itse sahasin ensin mäntylaudasta ohuita rimoja, jotka sitten liimasin takaisin laudoiksi, kun tarkoituksena oli vähentää halkeilua - eikä halkeamia ole näkynyt, vaikka noiden liimauksista on jo toistakymmentä vuotta aikaa ( itse vene on yhä projektina, vaikka on käytössäkin ollut).
Kaikki ne koivuiset vaneriosat jotka aikoinaan tuli käsiteltyä epoksilla KUNNOLLA ( = pari kerrosta ja epoksi reilusti pinnassa) ovat ok , mutta sellaiset "vähemmän tärkeät" kuten ohjaamon katto on keränyt pintaansa hometta siinä määrin että vaihto on edessä kevväämmäl, ja net osat joita ei viitti vaihtaa on ruiskutettu homeenestomyrkyllä , tarkoitus hioa puhtaaksi, käsitellä myrkyllä ja sitten pinnoittaa uudelleen.
Sitä en tiedä miten herkästi tuo koivuvaneri oikeasti lahoaa, mutta mummolassa oli matonpesualustana 4mm koivuvanerilevy parikymmentä vuotta , kesät maata vasten aina märkänä, ja talvet tallin seinää vasten ... kyllä se siitä loppujen lopuksi murentui.
SP:n epoksi ja Westin tavara ovat kutakuinkin samanlaista. Ns. puuepoksin hartsin esipolymeerin tulisi olla mahdollisimman pienimolekyylistä , jotta se voisi ollenkaan tunkeutua puuhun tarttuakseen siihen. Paksumpi epoksi on sopivaa laminointiin mutta ei enää liimaa puuta yhtä hyvin , ja sitten paksut pikaepoksin kaltaiset tahnamömmöt .. ne ei juuri enää tartu puuhun . Toki joku inttää niska punaisena että hyvin tarttui, että on aina niitä käyttänyt - no hyvä niin, mutta omat kokemukset sanoo että toisiin puulajeihin, kuten tammi, ei tartu ollenkaan, ja muustakin puusta lähtee nahkana irti, ellei alusta ollut todella karkea.
Muistan jostakin lukeneeni että epoksi ei muodostaisi puun kanssa minkäänlaista kemiallista sidosta kuten fenoliliimat ja PU-liimat, vaan ainoastaan ankkuroituu pinnan karheuteen mekaanisesti.
Tämän voi helposti todeta kun lyö lekalla epoksilla liimatun osan irti - harvoin on liimaus niin hyvin onnistunut että liimaan jäisi koko liimapinnan alueen puuta pintaan, vaan usein siinä on liima irronnut puusta - mitä ei tapahtuisi mikäli liimaantuminen perustuisi kemiaan.
Epoksia käytetään koska, se on hyvä liima, mutta ennenkaikkea siksi että se muodostaa puun pinnalle hyvän kosteussuojan - parhaan mahdollisen näistä siveltävistä aineista.
Epoksilla kapseloitu ( = kaikki pinnat suljettu epoksilla) puu ei enää elä kosteuden mukana, mutta puun sisään kerran joutunut tai joutuva kosteus myös pysyy siellä sisällä.
Epoksi on lujempaa kuin puu, mutta vain poikittaissuunnassa puun syyhyn nähden, puu taas on moninverroin lujempaa kuin epoksi syiden suunnassaan. Ero on lähes kymmenkertainen. Siksi puuta syyn suunnassa jatkettaessa tulee liitoksen olla 10-20 kertainen liitettävän puun paksuuteen nähden - ts. liimauksen pinta-alan tulee olla 10-20 kertainen poikkipinta-alaan nähden. Sillä ei ole niin väliä onko liitos tehty viistoliitoksella vai tukilappua käyttäen.
Taipumisen kannalta taas liitoksella on väliä, sillä vain viistoliitos käyttäytyy kuten ehjä jatkamaton puu ( kannattaa huomioida ellei halua ilkeitä mutkia muotoihin).
Mile
-
Hercules
- Viestit: 56
- Liittynyt: 31.07.2006 13:10
- Paikkakunta: TAMPERE
Noin projektin etenemisestä voi todeta, että kovin on hitaasti edennyt, kun elämä järjesti uutta yllättävää. Sekin oli yllätys, kuinka vähän yhdessä työpäivässä saa tehtyä.
Mutta ei hanskat ole naulassa, kuin näin sydäntalven, kun ei viitsi lämmittää isoa kylmää tilaa. Ensi kesänä on pitkä lomakin..
Laitan sitten kuvia, kun on jotain, mitä kehtaa näyttää
- H -
Mutta ei hanskat ole naulassa, kuin näin sydäntalven, kun ei viitsi lämmittää isoa kylmää tilaa. Ensi kesänä on pitkä lomakin..
Laitan sitten kuvia, kun on jotain, mitä kehtaa näyttää
- H -