Kahvelitakilan ja sluuppitakilan erot?

laitinenp · Viesti Kirjoittaja **laitinenp** » 03.02.2004 0:07

Pienen perinteisen saaristoristeilijän rakentaminen kiinnostaisi kovasti. Vanhat saaristoristeilijät on piirretty kahvelitakilaisiksi, kuten alla oleva Erik Salanderin 15m2 risteilijä vuodelta 1917:

[img]http://tekniikka.ncp.fi/petri/purjehdus ... rustus.jpg
[/img]

Takila on mielestäni erittäin taitavasti piirretty, ainakin esteettisessä katsannossa. Joissain yhteyksissä olen kuitenkin kuullut puhuttavan että kahvelitakilan ja nykyaikaisen sluuppitakilan kesken kannattaa valita sluuppi. Suorituskyvyssä on mitä ilmeisimmin eroa, sen verran nopeasti näytetyään siirrytyn vuoden 1920 paikkeilla sluuppiin. Mutta mitkä ovat näiden takilatyyppien erot ihan oikeasti purjehdittaessa erilaisissa olosuhteissa? Pelkkä suorituskyky ei kuitenkaan ole tärkein asia (puuvene)purjehduksessa.

Viiru · Viesti Kirjoittaja **Viiru** » 03.02.2004 9:31

Kahvelitakilaa en ole itse käyttänyt, mutta muutama juttu tuli mieleen: Sluuppitakila on tehokkaampi, pääset ylemmäs kryssillä ja purjeen trimmaus on monipuolisempaa ja helpompaa (?). Sluuppitakilassa on vähemmän potentiaalisia hajoavia osia ja pääset vähemmillä köysillä. Kahveliriki on taasen matalampi ja esteettisempi ( makuasia ). Epäilen, että sluuppitakilaa on kaikkiaan helpompi ja yksinkertaisempi käyttää, siis nostot, laskut, reivaukset ja säädöt. Onkohan purjeiden hinnalla suurta eroa? Niin, ja takilatyypin valinta vaikuttaa myös keulapurjeiden kokoon ja malliin. Jos joutuisin itse nyt valitsemaan takilatyypin, niin ei olisi itsestään selvää, että päätyisin sluuppiin. Kyllä kahveliriki on niin hyvän näköinen, että sen vuoksi voi uhrata vähän työtä ja nopeutta.

ses · Viesti Kirjoittaja **ses** » 03.02.2004 11:36

Moi

kahvelitakilaa käyttäneenä... ei se nyt hirmuisen paljon monimutkaisempi ole. Tuossa rikissä on melkein guntertakiloitu iso, kahveli on sen verran pystyssä ettei se paljon eroa bermudaisosta. Luovikulma on hiukan pienempi (riippuu paljon myös rungon ominaisuuksista) mutta avotuulessa taas kulkee hieman paremmin verrattuna samankokoiseen bermudaan.

Jos oikein luin niin iso on 15 m2, sen saa nostettua ilman lisäplokeja joten köysimäärä pysyy kohtuullisena, tulee vain piikkinostin lisää joka on hiukan pitempi kuin kynsinostin.

Toisaalta jos tekee uudelleen veneen vm. 1917 niin itse ainakin tekisin niin lähelle alkuperäistä kuin mahdollista. Purjeet menee jokseenkin neliöhinnoilla, ei niihin suurta eroa tule siitä minkä muotoinen se on. Voi tietysti riippua purjeentekijästä...

Takilan osien rikkoutuminen on puolestaan enemmän kiinni mitoituksesta ja voimista; kahvelipurjeessa on keskimäärin pienemmät voimat kuin samanalaisessa bermudaisopurjeessa koska purjealan keskipiste on hiukan alempana joten rasitukset taitaa olla oikeastaan pienempiä. Jos tuon veneen muuttaisi bermudaksi niin ison puomia pitäis varmaan lyhentää että saisi takaharuksen kunnolla (ettei ylös noussut puomi osu siihen...) jolloin takilan korkeus kasvaisi.

Kahvelitakiloidun kanssa pääsee myös mielenkiintoisiin keskusteluihin venesatamissa.... :) (varsinkin jos sattuu olemaan vielä latvatanko...)

(yleensä muuten kai sluuppi on iso + yksi keulapurje; kutteri kaksi keulapurjetta; ison tyyppi ei vaikuta nimeämiseen...)

Seppo

Viiru · Viesti Kirjoittaja **Viiru** » 04.02.2004 9:15

No voi minua pöljää kun puhuin sluuppitakilasta kun tarkoitin nimenomaan bermudatakilaa, aiheutin sekaannusta.

laitinenp · Viesti Kirjoittaja **laitinenp** » 06.02.2004 17:18

Niinhän se tosiaan on, kun verrataan näin isopurjeen rakennetta verrataan kahvelitakilaa ja bermudatakilaa.

Alkuperäisyys tällaisen veneen rakentamisessa tuntuu kyllä hyvältä arvolta. Tämä merkitisi myös että veneen runko rakennetaan laudasta rivesaumalla ja kaaret niitataan kupariniiteillä.

Olen tutkinut mahdollisuuksia rakentaa venettä siten, että tekisin sen osittain itse työväenopiston kerhossa ja teettäisin pelkän rungon (ilman kantta, heloitusta ja peräsintä) veneenrakennuksen ammattilaisella. Mutta katsotaan nyt...

Petri

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 09.02.2004 15:12

Kahvelitakila on kyllä voittamattoman kaunis ja itse asiassa myös tehokas takila. Luovikulma jää jälkeen bermudasta, mutta esim. myötätuuliominaisuudet ovat paljon paremmat, kangasta kun saa ripustettua mastoon aika valtavia määriä.

Suosittelen Pekka Barckin kirjaa "Finlands segeljakter", joka ilmestyi tässä viime vuonna. Siellä on hieno katsaus viime vuosisadan alun veneisiin, joista iso osa oli kahvelitakilaisia. Harva edes tietää että Suomessa on ollut niin upean näköisiä veneitä aikanaan.

Tuollaisen puolivalmisteen viimeistely itse on aivan toteuttamiskelpoinen ajatus. Olen itse elätellyt samanlaista ajatusta, tavallisella ihmisellä kun ei ole aikaa opetella rakentamaan kymmenmetristä runkoa vapaa-ajallaan.

Pekka

laitinenp · Viesti Kirjoittaja **laitinenp** » 09.02.2004 16:21

Olen jo hankkinut mainitun Barckin kirjan. Hämmästyttävän hieno kirja, se oli ostettava heti. Paljon kuvamateriaalia ja kopioita piirustuksista. Ja ne venerekisteritkin! Tällaisten kanssa käy niin että kohta sitä ei saa kuin antikvariaatista eikä ihan heti sieltäkään. Onkohan ruotsissa saatu aikaiseksi mitään vastaavaa? Merihistoriallinen museo on kustantanut jotakin mutta en ole huomannut mitään vastaavan tasoista.

Kuinkahan paljon tällaisen pikkuristeilijän rungon hinta alenisi jos tilaajia sattuisi olemaan useita? Säästyisi vähintään mallikaarien verran työkuluja. Niin - ja kölin valumalli.

Seppo mainitsi kahvelitakilan voimien olevan pienemmät. Itseäni kummastuttikin hieman mastolle ja puomeille annetut halkaisijamitat: masto kannen tasossa 70 mm, huipussa 50 mm, (välillä vahvuus voi olla enemmänkin, piirustuksissa ei taida olla mainintaa) ja puomi 60 mm. Purjepinta on yhteensä 15 m2 risteilijässä n. 15m2.

- Petri

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 10.02.2004 8:59

Rungon hinta riippuu niin kovasti rakenteista ja veneen koosta. Verrokkina kuitenkin että Jan Backmanin veistämä Hai on venemessuilla vissiinkin viidenkymmenenkahden tuhannen euron hintaan. Vanhan nyrkkisäännön mukaan rungon hinta on karkeasti kolmannes veneen hinnasta, puuveneessä ehkä vähän enemmän.

Itse asiassa tuokin Hai on samalla konseptilla tehty: Jan veistää rungon ja Robert Holm varustelee ja viimeistelee veneen siitä eteenpäin. Ihan takuulla Janin saisi veistämään 15 m2 saaristoristeilijän rungon samalla tavalla sinulle varusteltavaksi. Vie kuva mukana ja käy kysymässä.

Itselleni kirjan parasta antia olivat vanhat pystykeulaiset, pitkällä peränylityksellä varustetut kahvelikutterit. Sellaisesta olen uneksinut liki pikkupojasta asti. Kunhan saa tässä talon valmiiksi niin eiköpähän siihen pihalle mahtuisi... :)

Pekka