Painolasti

KS1030 · Viesti Kirjoittaja **KS1030** » 25.04.2006 20:14

Mun edellisessä 8m:ssä lasikuitu retkiveneessä oli n.2,5m pitkälti tankkia pilssissä keulassa pohjan muotoiseksi laminoituna, vetoisuus oli jotain karvan päälle 200 litraa ja korkeutta syvimmillään n.35cm.

n.3 litran tuntikulutuksella kesti n.4 kuukautta että löpö mittari värähtikään, sitten V-muotonsa johdosta kiihtyvällä vauhdilla mittari laski.

tankin sijainti oli kyllä tosi hyvä (jopa parempi kuin sata jänistä).

JussiK · Viesti Kirjoittaja **JussiK** » 25.04.2006 21:36

kyllä vaan lyijyn tarvetta olisi ,tonnikaupalla.
akuista sen verran ,että kokeilin sulattaa vanhan käytöstä poistetun auton akun kennoja ,tulos oli lähes täysi nolla ,nesteet sihisi pois mutta ainut lyijy mikä kertyi punaisena hehkuvan metalli kulhon pohjalle tuli navoista

kuulin myös sellaisen väittämän että akussa on lyijyä KUN siinä on sähköinen varaus ,eli "tyhjässä" eli varauksettomassa akussa lyijy olisi eri olomuodossa ??pitäneekö paikkansa tekisi mieli kokeilla .
akkuja kun olisi tosiaan saatavana ja ilmaiseksi ja isoja ,ja paljon hmm

eikös muuten betoniin päätyessä ,voisi pilssin lokeroida niin että betoni tulee sopiviksi lohkareiksi ,ja on poistettavissa ,ihan vaan nostelemalla ,vielä jos harjateräksestä taittaa kahvoja "muotoonsa valettuihin" painoihin .

http://groups.msn.com/Kahvelikutteri

hannuvartiala · Viesti Kirjoittaja **hannuvartiala** » 26.04.2006 8:50

KS1030 kirjoitti:Mites muuten eu direktiivin kanssa kun ovat kieltäneet käyttämästä myrkkymaaleja

"EU-kiellot" ovat pelkkää kauppapolitiikkaa, joilla hankitaan etuja suurille jäsenmaille, tai tehdään kiusaa pienille.

Yksityinen ihminen, joka rupeaa hyppimään "EU-kieltojen" hömppäpillin tahtiin, tekee kiusaa vain itselleen. Yksityisen ihmisen ei kannata välittää "EU-kielloista" tuon taivaallista. Jos haluaa elää "oikein", "sääntöjen mukaan", niin aloittaa sitten vaikka noudattamalla edes puolia kymmenestä käskystä.

Suuret jäsenmaat selittävät "EU-hömppäkiellot" aina "turvallisuudella" tai "luontoystävällisyydellä", koska tietävät, että pienten maiden kiltit sinisilmät näin nielevät "kiellot" kieltoina.

Jos Itämerelle jotain oikeasti haluttaisiin tehdä, pantaisiin tulppa Nevan suulle. Vika korjataan siellä, missä vika on.

Hannu

manteli · Viesti Kirjoittaja **manteli** » 26.04.2006 9:11

Siinä oli asiaa EU:sta...
HANURISTA KOKO p***a sanos jaakko ;o)

romope-1 · Viesti Kirjoittaja **romope-1** » 26.04.2006 9:46

Kiitos vaan vinkeistä!

Tilanne on siis sellainen, että missään tapauksessa en enää laita painolastia sisälle veneeseen. Rauta ruostuu ja sitä p***a(ruoste-)vettä on sitten pilssi täynnä. Veneeseen kun aina tulee vettä. Joka syksy ei tuollaista kuormaa viitsi alkaa tyhjentämään ja venettä putsaamaan. Samasta syystä en laita myöskään betonia tai hiekkaa(!!). Vaikka vene onkin Owatrol-käsitelty, ei ilman kierto rakenteissa tee sillekään yhtään pahaa.

Syy, miksi painolastia tarvitaan, on se, että vene on kiikkerä tyhjillään. Siihen taas syy on minussa, kun olen veneen itse suunnitellut ja rakentanut, tuli vähän laakeapohjainen. Aikaisemmin painolasti oli siis sisällä, ylempänä, lähellä painopistettä. Voihan olla, että kun painon laittaa alemmaksi, sitä tarvitaankin paljon vähemmän. Tarkoituksena ei siis ole saada venettä uimaan syvemmällä, vaan vakauttaa sitä.

Kun vene on 10 metriä pitkä ja 3 leveä, niin tonni rautaa (tai mitä tahansa) upottaa venettä n. 10 cm syvemmälle.

Siitä, mitä sanoitte kolareista tms. kun paino on kölissä, olen eri mieltä. Jos vertaa venettä 1, jossa paino on rungossa veneeseen 2, jossa paino on kölissä, niin asian voi nähdä toisinkin: Vene 1 törmää kiveen ja painolasti ja myös siis runko pyrkii koko massallaan jatkamaan matkaa. Mielestäni se rasittaa rakenteita paljon enemmän, kuin veneessä 2, jossa paino on kölissä; törmäyksessä kölipaino ottaa törmäyksen massallaan vastaan ja runko kevyempänä mukautuu törmäykseen helpommin.

Ja ihmetyttää myös se, että tonnin painon ripustaminen köliin arveluttaa. Pitäähän veneen sellainen kestää! Ottakaa huomioon, että köli menettää huomattavan osan painostaan, kun se lasketaan veteen. Vesi siis "kelluttaa" myös metallia. Rannalla veneen paino makaa taas kölin päällä, joten siellä se ei rasita mitään.

Mitä tulee kölin poikkipinta-alaan, niin uppoumarunkoisissa veneissä se ei kääntyvyyteen vaikuta ainakaan hitaissa nopeuksissa, kovaahan ne eivät taas kulje.

Harkitsin myös sellaista vaihtoehtoa, että poistan kölipuusta puuta, jonka tilalle upotan rautaa. Lukuisista kölipulteista johtuen työ kävisi todella hankalaksi, joten hylkäsin senkin.

Avuksi tuli lankomies, joka on töissä eräässä voimalaitoksessa. Hänen kauttaan saan jonkinlaisia seulan akseleita, neliskulmaista rautaa, mitat 10x10 cm, pituus 3 metriä. Eikä maksa mitään, kuulemma. Raudan ominaispaino on n. 8 kg/ litra, joten tuollainen akseli painaa siis 240 kiloa. Niitä kun laittaa kölin mitalta, niin eiköhän se ole siinä. Jos sitten tarvitaan vielä lisäpainoa, niin loput laitan sisäpuolelle.

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 26.04.2006 15:38

Jos vene on kymppimetrinen niin tonni ei vielä ole mahdottoman paljon, mulla ainakin kun oli mielessä pienempi fiskari. Eli eihän se paljon ole jos muu vene painaa kuusi tai kahdeksan tonnia, mutta kolmen tonnin fiskariin se on jo rutosti.

Se kolarijuttu tuli ilmi ihan noiden Suokin hiekkajaalajengiläisten kanssa. Isommissa jaaloissahan on kölin pohjalla hiekkalauta eli metrin parin pätkistä tehty suojalaudoitus joka on aika köykäisesti kiinni puussa että se toimii "sulakkeena" jos kolahtaa. Se antaa sen kriittisen pehmeyden hommiin. Parempi että puu painuu läjään, se ruhjoutuu yhdestä kohtaa mutta vahinko on paikallinen. Teräskanki kun kolahtaa niin se ei jousta yhtään ja saman tärskyn saa jokainen kiinnityskohta jossa se kanki on kiinni. Tätä yritin selittää vähän huonommin tossa alla.

Jos puukölin torppaa kiveen niin yleensä puuhun tulee kuoppa mutta rakenteet säilyy. Kun puuköliksi suunnitellun kevytrakenteisen kölin vuoraa raudalla ja torppaa kiveen niin aika tälli rusauttaa joka pulttia jolla se on kiinni. Pahimmillaan esim. kölipultteja saattaa murtua tai vääntyä.

Sen takia autojen puskureitakaan ei väännetä ratakiskosta :)

Pekka

romope-1 · Viesti Kirjoittaja **romope-1** » 26.04.2006 20:21

Totta, jos ajatellaan, että puu todella joustaa. Minulla on kyllä kokemuksia ko veneellä kivilaituriin ajosta, jossa tilanteessa kölirauta/keularauta kajahti suoraan kiveen suurinpiirtein keskiverto matkavauhdissa. Vene pysähtyi kuin seinään, matkustajat kaatuili ja tavarat putoili pöydiltä. Hätäisemmät alkoi jo laittaa liivejä päälle. Mitään suurempia vaurioita ei tullut, huomasin vaan, että vene vuoti parin viikon ajan vähän enemmän. Syksyllä sitten totesin, että keularaudassa oli pieni ruttu. Eli nekin raudat esti sen puun joustamisen. Vuotaminen varmaan johtui siitä kuuluisasta puurakenteiden joustamisesta. Lopputulos olisi mielestäni ollut ihan sama, vaikka kölissä olisi ollut kolme tonnia painoa. Tai ehkäpä se kivikasa olisi silloin väistänyt?!

Saima · Viesti Kirjoittaja **Saima** » 27.04.2006 21:40

Minä ajelin täyttä höyryä vedenalaiselle kivelle niin että vene pysähtyi. Kölin puolitoista senttiä paksuun puiseen suojalistaan tuli puoleen vahvuuteen yltävä painauma, siinä kaikki vauriot. Vene on 8,3 metrinen tonnin tai puolitoista painoinen ja huippunopeus on 7 solmua.

Vene ei tosin pysähtynyt aivan kuin seinään, vaan kivi ylsi siihen keskellä pohjaa, jossa köli tasaisesti syvenee. Vauhti loppui metrin matkalla, kun perä nousi ylös.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä köliraudan ideaa lainkaan - puu on parempaa ja helpompi uusiakin.

hkhk · Viesti Kirjoittaja **hkhk** » 28.04.2006 6:06

Tosiaan köliraudan merkitys on vähentynyt. Nyt veneet ovat niin hienoja, ettei niillä paljonkaan ajeta suoraan rantaan. Niitä ei vedetä maihin. Käytetään nostureita ja kumityynyillä varustettuja peräkärrejä. Veneet kelluvat poijuissa ja laitureissa.

Sama on vähän "sivuraudoissaki". Lepuuttajaa pistetään väliin. Harva laittaa sellaiset raudat, ettei lepuuttajia tarvita (muut saavat laittaa).

Matti Laurila · Viesti Kirjoittaja **Matti Laurila** » 28.04.2006 13:24

Koneistamoihin hyvät suhteet omaava kaveri käytti painona vanhoja sorvin ja jyrsimien kovametalliteriä, ovat aika painavaa tavaraa nekin. Hinnasta en kyllä tiedä, jos sellaisia joutuisi ostamaan.

t.Matti

simo · Viesti Kirjoittaja **simo** » 28.04.2006 21:40

Rannat on täynnä sileitä jä pyöreitä kiviä. Laita niitä pilssiin. Kyllä niistä painoa kertyy. Pikkuhiljaa kun keräilee niin huomaa koska alkaa olla tarpeeksi. Ylimääräisistä on helppo päästä eroon. Eivat maksa mitään eivät suttaa eivätkä ruostu.
Koita kokeeksi laittaa kottikärryt täyteen kiviä ja sen jälkeen nostella/siirrellä niitä. Painavat niin ....sti.

matti · Viesti Kirjoittaja **matti** » 29.04.2006 9:06

Niin tosta painosta ja sen sijoittelusta;
Kun laitat painoa alemmas kuin ennen, niin GM kasvaa entiseen kun paino oli lähempänä massakeskipistettä= oikasee kallistuman nopeammin =jos painoa on liikaa rupeaa sivulasi "lyömään ohimoon"=liike muuttuu äkkinäisiksi.
Onko se kiikkerä ajaessa vai paikoillaan, jos paikallaan, niin lisäys alas vakavoittaa kallistelua, mutta paino esim sivukansien alla hidastaa sivuttaisliikettä kulussa=vrt trapetsitaiteilijan sauva. Samoin kun laitat köliin pitkän painavan "sauvan" pitkittäisjäykkyys kasvaa ajettaessa ja äärimmilleen vietynä tekee veneestä "sukellusveneen" kun keula ei ehdi nousta aallon mukana vaan vene sukeltaa läpi. Järvillä ja sisäsaaristoss tästä ei ole haittaa, mutta esim kun lähtee esim suomenlahden yli, niin saattaa olla joskus mainingin poikastakin ja silloin aallon läpi sukeltava vene on märkä.

Matti

Saima · Viesti Kirjoittaja **Saima** » 30.04.2006 11:11

Lisäksi voisi miettiä kölin vaikutusta sivuttaisheilumiseen itsessään, ilman painon vaikutusta. Suurempi köli on vastuksena vedessä hidastaen kallistumisliikettä. Joissain veneissä näkyy myös pohjan sivuilla lähempänä vesilinjaa apukölejä, vai miksi niitä pitäisi sanoa: periaatteessa lauta pystysyrjälleen asennettuna pohjaan vakavoittaa venettä samoin kuin kölin syventäminen.

romope-1 · Viesti Kirjoittaja **romope-1** » 02.05.2006 8:40

Joo, se on/oli kiikkerä sekä paikallaan että ajossa. Noin minäkin järkeilin, että mitä alemmas painon laittaa, niin sitä suurempi vaikutus sillä on. Nyt kun vielä rakennan uudesta hyttiversiosta entistä huomattavasti matalamman, niin eiköhän asiat ala olla kunnossa. Ajelen veneellä vain järvellä, joten sukellusvenettä siitä ei tule. Keulassa on sen verran kantavuutta, että siitä ei muutenkaan ole pelkoa.

Vierastan sitä kivien yms. tavaran sisälle levittelyä sen takia, että jos aikoo pitää veneen kunnossa/puhtaana, niin jossain vaiheessa ne on sieltä kuitenkin siirrettävä. Ja sen verran on sitä tullut tehtyä tiilien ja rautaharkkojen kanssa, että mulle se homma riittää.

Kun vene on kiikkerä myös paikoillaan, ei kai silloin auta pelkkä köli ilman painoa? Tietysti se hidastaa kallistumista, mutta vene kallistuu kuitenkin samaan pisteeseen kuin ilman sitä köliäkin. Saman asian ajaisi myös jonkinlainen masto, joka hidastaa sivuttaisliikettä.

romope-1 · Viesti Kirjoittaja **romope-1** » 02.05.2006 9:12

Joo, se on/oli kiikkerä sekä paikallaan että ajossa. Noin minäkin järkeilin, että mitä alemmas painon laittaa, niin sitä suurempi vaikutus sillä on. Nyt kun vielä rakennan uudesta hyttiversiosta entistä huomattavasti matalamman, niin eiköhän asiat ala olla kunnossa. Ajelen veneellä vain järvellä, joten sukellusvenettä siitä ei tule. Keulassa on sen verran kantavuutta, että siitä ei muutenkaan ole pelkoa.

Vierastan sitä kivien yms. tavaran sisälle levittelyä sen takia, että jos aikoo pitää veneen kunnossa/puhtaana, niin jossain vaiheessa ne on sieltä kuitenkin siirrettävä. Ja sen verran on sitä tullut tehtyä tiilien ja rautaharkkojen kanssa, että mulle se homma riittää.

Kun vene on kiikkerä myös paikoillaan, ei kai silloin auta pelkkä köli ilman painoa? Tietysti se hidastaa kallistumista, mutta vene kallistuu kuitenkin samaan pisteeseen kuin ilman sitä köliäkin. Saman asian ajaisi myös jonkinlainen masto, joka hidastaa sivuttaisliikettä.