Sääli saaristolaispurkkaria

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Sääli saaristolaispurkkaria

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 28.03.2006 21:04

Eikö ole sääli?

Kuva

Kuva

Hannu

Ande
Viestit: 1182
Liittynyt: 08.08.2003 13:35

Viesti Kirjoittaja Ande » 28.03.2006 21:16

No onhan se mutta aikansa kutakin.. kyllä ne vehkeet kovassa käytössä kuluu vaikka kuinka "kukkaa kämmenellä" pitäis :(
E mare libertas

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 28.03.2006 21:21

Mutta sehän on vain mukana luonnon kiertokulussa sillä sisältähän näkyy pukkaavan jo uutta venepuuta...
Kusilaituveneessä tuo ei onnistuisi ;)
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 28.03.2006 21:28

Sääli kumminkin. Jossain vaiheessa se on ollut vielä korjattavassa kunnossa.

Olis sitten mielummin poltettu kunniakkaasti, ettei olisi rannoilla tuollaisia rappion merkkejä.

Hannu

Avatar
Vandrock
Viestit: 354
Liittynyt: 20.02.2005 22:27
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Vandrock » 28.03.2006 22:13

Minusta puuvene on aina kaunis, myös elinkaarensa loppupäässä. Tuokaan hieno pursi ei saastuta luontoa eikä täytä kaatopaikkaa palatessaan takaisin sinne mistä on tullut. Juuri loppuvaihe on hienoimpia asioita puuveneessä muihin aluksiin verrattuna. Nuo kuvat muistuttavat kummasti Gallen-Kallelan maalausta Purren valitus vuodelta 1907. Tuskinpa vastaavaa taidetta syntyy lasikuitujahdin poistuessa käytöstä.
Samalla veneellä vuodesta 1968
http://www.picturetrail.com/photos/vandrock

Ande
Viestit: 1182
Liittynyt: 08.08.2003 13:35

Viesti Kirjoittaja Ande » 28.03.2006 23:22

No tuosta "viimesestä voitelusta" puupaatille olen kyllä eri mieltä Hannun kanssa kyllä mä mielummin katon niitä rannoilla ja mietin kuinkahan paljon silläkin paatilla on kalaa tuotu ja pahoissa keleissä oltu ja raskaasti leipä tienattu Eikä tuokaa ruma kuva ole, jos mökki viellä ois taustalta häivytetty niin perskele ois komia kuva! ;)
E mare libertas

jvasama
Viestit: 59
Liittynyt: 16.02.2005 23:20

Viesti Kirjoittaja jvasama » 29.03.2006 0:09

Ei taida enää kevyellä kuidutuksella herätä eloon? Kaunis vene.
JV

kms
Viestit: 605
Liittynyt: 16.07.2003 10:57
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja kms » 29.03.2006 9:04

Tässä puuveneen kuolemanjälkeisessä elämässä tuntuu olevan useita koulukuntia. Ymmärrän hyvin polttamisen, mutta itse kuulun ehkä kuitenkin tähän maihinjättämis-koulukuntaan. Jos mielenkiintoista venettä ei jostain syystä voida enää kunnostaa, se muistuttaa vielä vuosikymmeniä omasta olemassaolostaan, palatessaan hiljaa luonnon kiertokulkuun. Samalla se toimii muistomerkkinä menneistä ajoista.

Esim. "Segel och Hav"-valokuvakirjan rapistuneet saaristoristeilijät Suomenlinnassa ovat jotenkin hieno näky. Huonoimmalla ja veneen kannalta vähiten arvokkaalla tavalla näitä näkee Turun Topinojan kaatopaikalla, jossa on esimerkiksi pieni 15val- tai jopa kv4m -vene ollut vuosikausia taivasalla.

Luonnollisesti olen sitä mieletä, että vanhat veneet kuuluu ylipäätään kunnostaa, jos vain löytyy joku, jolla siihen vain on mahdollisuus. Hannun kuvasarjan tapauksessa vene on jo muuttunut orgaaniseksi monumentiksi.

-k

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 29.03.2006 13:37

Vaan enpä ottanut kuvaa isosta veden päälle rakennetusta venevajasta samassa rannassa.

Venevajan katon tervahuovat aivan riekaleina. Voi p... s... j..., sellaisesta pitäisi kiinteistön omistaja asettaa rikosvastuuseen. Etenkin kun kunnan nyky rakennusjärjestys käytännössä estää uusien venevajojen rakentamisen.

Vuotava katto ja taivasalle suojaamattomana maahan makaamaan jätetty puuvene ovat yhtälailla isien työn päälle kusemista.
Vanha esine kuuluu pitää kunnossa. Tai "suojarasvassa", kunnes tulee joku kunnostushaluinen.
Tai hävittää arvokkaasti.
Mielestäni :-)

Hannu

jvaatain
Viestit: 203
Liittynyt: 25.06.2003 18:03
Paikkakunta: Kontiolahti

Viesti Kirjoittaja jvaatain » 29.03.2006 17:15

Sääli on sairautta.

Ainahan tuon raadon voi dokumentoida ja ottaa mitat talteen. Jos haluaa samanlaisen, niin senhän voi aina tehdä tai teettää uudelleen.

Loppujen lopuksi tuo raato on minun mielestä kauniimman näköinen tuollaisena kuin esimerkiksi kuidutettuna tai sellaisena epäsuhtaisena vanerikoppihäkkyränä.
Janne

http://www.freewebs.com/kuunari/

"motto vaan veneen perään"

Avatar
mjmaki
Viestit: 68
Liittynyt: 26.04.2005 19:19
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja mjmaki » 30.03.2006 18:51

("Tässä puuveneen kuolemanjälkeisessä elämässä tuntuu olevan useita koulukuntia. Ymmärrän hyvin polttamisen, mutta itse kuulun ehkä kuitenkin tähän maihinjättämis-koulukuntaan. Jos mielenkiintoista venettä ei jostain syystä voida enää kunnostaa, se muistuttaa vielä vuosikymmeniä omasta olemassaolostaan, palatessaan hiljaa luonnon kiertokulkuun. Samalla se toimii muistomerkkinä menneistä ajoista.")

Aivan samaa mieltä, ja niin on varmaan moni Raumalainenkin, joka muistaa purjelaiva "Uljaan" juhlallisen polttihautauksen joku vuosikymmen sitten.
Olisi sillekin nyt ottajia pilvin pimein, vaikka raatona!
T: MJM

Pekka Huhta
Viestit: 936
Liittynyt: 14.04.2003 10:33
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pekka Huhta » 30.03.2006 23:18

Vanha, maailman tuulissa arvokkuuttaan loistanut lippu kuuluu polttaa, siihen on joku liki geneettis-pieteettinen totuus koodattu äijään sisälle.

Mutta se että vene pitäisi polttaa. Se on viikinkiajan samantasoinen juttu. Ja niinhän aina on tehty. Toisaalta. Ja toisaalta sitten...

Mun on ollut ihan hirvittävää kattoa kun vanhoja kutosia on "restauroitu" sillä että on vedetty vanha moottorisahalla siivuiksi ja mallattu uudet kaaret siitä.

Mikään ei opeta niin paljon kun vanhan veneen hylkyyntyminen. T-Fordeissa oli keulan ohjaustapit ainoo, joka kesti aina ja Henry Ford käski heikentämään niitä siksi että on turha tehdä jotain joka kestää liikaa.

Vanhassa veneessä näkee ne paikat jotka on tehty oikein. Sillon kun niitä tehtiin koko ajan niin sillä ei ollut väliä. Joka jannu joka uusia teki tajusi että miten homma piti tehdä. Nyt hyväkin veistäjä on ihan omillaan ja ihan triviaalit virheet kertautuu kun sitä jatkumoa ei ole. Ei ole niitä tuhansia rannalla joista tietää että ei noin.

Mulla on mökin rannalla tollanen hylky. Siitä otettiin Mantaan mastokenkä ja kuvista purjeen muoto. Vaikka veneen polttaminen onkin jo melkeen yhtä vanha perinne kuin vene itse niin mä näen mieluummin kuinka se vain... kuluu loppuun. Maatuu. Mun haudalle ei tartte kun kahdesta klapista tehdyn ristin ja se on loppu sitten kun mäkin. Ei mitään polttomeininkiä.

Makaaberia, mutta silti vähän lohdullista...

Pekka

hannuvartiala
Viestit: 628
Liittynyt: 15.06.2004 13:56
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hannuvartiala » 31.03.2006 11:05

No, olkaa huoleti, en tule polttamaan kenenkään puuvenettä. Ei tarvii tällä palstalla ruveta kysyelemään että "mitä pitäisi sekoittaa pellavaöljykyllästeen joukkoon, ettei hullu Pyromaani-Vartiala saa venettäni sytytettyä" ;-)))

Vaan en hyväksy rappion merkkejä. Vanha vene, joka on heitetty henkisesti menemään, jätetty kyljelleen maahan makaamaan, on rappion merkki.

Kaikkea vanhaa ja kaunista pitää ylläpitää (vaikka sitten antamalla jollekulle muulle, joka ylläpitää).
Rumaa ei pidä tuottaa.
Jos tuli kuitenkin tuotettua, ruma (kuten esim. lastulevyhuonekalut) pitää polttaa jo ennen kuin siitä pääsee tulemaan vanhaa.
Jos ei jaksa ylläpitää kaunista, se pitää säilyttää (vaikka sitten antamalla jollekulle muulle joka säilyttää).
Jos ei jaksa säilyttää, pitää antaa hävitä arvokkaasti.
Jos ei viitsi antaa hävitä arvokkaasti, ei saa jättää rappion merkiksi, vaan pitää hävittää kerralla ja sillä selvä.

Ei olisi tuokaan vene vaatinut paljoa kakkosnelosta, niin olisi saanut pukin, jonka päällä olisi voinut vanheta ryhdikkäästi ja arvokkaasti.
mjmaki kirjoitti:...purjelaiva "Uljaan" juhlallisen polttihautauksen joku vuosikymmen sitten.
Olisi sillekin nyt ottajia pilvin pimein, vaikka raatona!
Onhan noita purjelaivan raatoja vielä rannoilla, ottajia taitaa olla harvemmassa.
viewtopic.php?t=2360&highlight=el%E4k%F6%F6n
Niin kauan kuin Suomen Joutsenkin mätänee sijoilleen, en usko yhteenkään tosiottajaan Suomessa.
Jälkikäteen voi aina uhota, mutta kun jotain pitäis oikeesti tehdä...

Hannu

Vastaa Viestiin