vedenalaisen osan maalaminen
-
- Viestit: 5
- Liittynyt: 08.03.2006 18:09
vedenalaisen osan maalaminen
Minulla mäntylautarunkoinen matkavene ja olisi aika rapsutella vedenalaisen osan maalit pois. Kysymys kuuluukin onko hyviä vinkkejä helppoon maalin poistoon ja millä maalilla pohja kannattaisi maalata. Ajelen veneelläni Saimaalla joten myrkkymaali ei liene välttämätön. lähinnä haluaisin tietää olisiko edullista vaihtoehtoa varsinaisille venemaaleille. Tähän asti olen malannut vedenalaisen osan Bilteman maalilla, mutta myynti suomesa lopetettiin.
-
- Viestit: 289
- Liittynyt: 18.04.2005 14:11
Moro!
Itse olen maalannut pohjan ihan ferrexillä, ja se toimii loistavasti makeassa vedessä. Tarttuu hyvin ja pysyy varmasti. Toki muitakin hyviä maaleja on, mutta ei järvellä kannata myrkkyä turhaan laittaa kun siitä ei ole mitään hyötyä. Kuumailmapuhaltimella olen putsannut pohjan, ja epäkeskolla hionut loput. Jotkut käyttää myös nauhahiomakonetta.
Itse olen maalannut pohjan ihan ferrexillä, ja se toimii loistavasti makeassa vedessä. Tarttuu hyvin ja pysyy varmasti. Toki muitakin hyviä maaleja on, mutta ei järvellä kannata myrkkyä turhaan laittaa kun siitä ei ole mitään hyötyä. Kuumailmapuhaltimella olen putsannut pohjan, ja epäkeskolla hionut loput. Jotkut käyttää myös nauhahiomakonetta.
-
- Viestit: 605
- Liittynyt: 16.07.2003 10:57
- Paikkakunta: Turku
- jjaho
- Viestit: 22
- Liittynyt: 02.09.2005 9:26
Veneen pohjan maalien poisto
Itse totesin taannoin vahingossa, että tinneri liuottaa melko tehokkaasti niin myrkkymaalin ja pohjaprimerin. Vetelin sitten pensselillä tinneriä pienelle alueelle veneen pohjaan ja hetken odotuksen jälkeen maali oli varsin helposti kaavittavissa pois.
Veneeni pohjaan oli tosin jossain vaiheessa maalattu paikoin jotain tököttiä, johon em. menetelmä ei toiminut. Näissä kohdissa oli pakko ottaa hiontamenetelmät käyttöön.
Tinneriä käytettäessä täytyy olla hyvä ilmanvaihto. Muuten työstä voi tulla liian hupaisaa....
Veneeni pohjaan oli tosin jossain vaiheessa maalattu paikoin jotain tököttiä, johon em. menetelmä ei toiminut. Näissä kohdissa oli pakko ottaa hiontamenetelmät käyttöön.
Tinneriä käytettäessä täytyy olla hyvä ilmanvaihto. Muuten työstä voi tulla liian hupaisaa....
-
- Viestit: 82
- Liittynyt: 12.10.2005 18:41
- Paikkakunta: Ryttylä
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Kyllä minä laittaisin alle vaikka Jehu pohjamaalin tai sitten jonkin "oikean" primerin. Silloin ei tule sitä ongelmaa että pöö lykkää läpi ferrexistä...
Ja parempi laittaa vaikka vernissaa pari kerrosta kuin ei mitään.
Ja parempi laittaa vaikka vernissaa pari kerrosta kuin ei mitään.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
- Viestit: 289
- Liittynyt: 18.04.2005 14:11
Aikanaan vedin Weekendin pohjaan kyllästyksen jälkeen Jehua, ja paikallinen mestari torui, että ei sinne saa ettei tule liian tiivis. Suositteli pelkkää Hemppelin perinteistä lyijymönjää 3-kerrosta .( Se olikin mukava aine, vaikka oli reippaan oranssia.)
Tiedä häntä-taitaa olla monia "oikeita" tapoja tässäkin asiassa.
Tiedä häntä-taitaa olla monia "oikeita" tapoja tässäkin asiassa.
-
- Viestit: 82
- Liittynyt: 12.10.2005 18:41
- Paikkakunta: Ryttylä
-
- Viestit: 289
- Liittynyt: 18.04.2005 14:11
Tiivis joo - kyllästeen pitäisi ymmärtääkseni hoidella se puoli, eli pellavaöljysekoitukset, Owa tai Impreg 1.
Käsittääkseni ei kannata hommaa "sulkea" sen jälkeen sen enempää ainakaan millään synteettisellä primerillä. Kyllä kunnolla kyllästetty puu on vedenpitävää, jos se muuten on kunnossa eikä laho.
Käsittääkseni ei kannata hommaa "sulkea" sen jälkeen sen enempää ainakaan millään synteettisellä primerillä. Kyllä kunnolla kyllästetty puu on vedenpitävää, jos se muuten on kunnossa eikä laho.
-
- Viestit: 135
- Liittynyt: 24.10.2005 14:18
- Paikkakunta: Siilinjärvi
Hengittävä maali?
Minä en vieläkään tajua tuota maalin tai lakan hengittävyyttä. Joustavuuden kylläkin. Jos esim. ferrex hengittäisi eli laskisi kosteutta ja ilmaa läpi niin rautahan ruostuisi. Tai jos lakka hengittäisi niin silloinhan lakan alla oleva puu
kostuisi ja turpoaisi.
kostuisi ja turpoaisi.
Puu on elävä materiaali: Se vääntyilee, halkeilee, turpoaa ja lopulta lahoaa.
-
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15.06.2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Ferrex estää ruostumista jollain kemialla, ei sillä, että se pitäisi ilmaa ja kosteutta. Ferrexin päälle pitääkin aina vetää joku umpinaisen pinnan muodostava pintamaali, esim. Miranol. Siis kun maalataan rautaa.
Hannu
Hannu
Viimeksi muokannut hannuvartiala, 10.04.2006 8:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Tämä homma voidaan varmasti tehdä vähintäänkin 86 eri tavalla. Ja kaikille niille löytyy hyvät perustelut niin harrastajilta kuin ammattilaisiltakin sekä vuosikymmenien käyttökokemukset...
Mutta jos luet venelehtiä kuin raamattua niin löytyy vain yksi ja ainoa OIKEA tie... Mutta totuuttahan siellä on vain ne mainosmarkat ;) ;) ;)
Paitövei; Yhdessä urheilulajissa mitä harrastan on lisäravinnekauppa Suomessakin jo milliönääritasolla... No, menestyneimpiä heppuja on lehtien kuvissa ja haastatteluissa aina joku purnukka tai patukka kourassa ja pohjaton kehumisripuli päällä kun joku edes julkisensananedustaja on kuuloetäisyydellä tai tuuli tuo hajua etelästä
Kun iltasella kahden kesken turistaan niin kommentti on että sitä p.askaa en suuhuni laita, maistuukin ihan siltä iteltään ja miksi sitä pitäs käyttää kun siitä ei oo mitään hyötyä... Mutta maksavat kuulemma hemmetin hyvin ja ainoana vaivana on kantaa tyhjää purnukka laukussa ja silloin tällöin pällistellä kameralle ;)
Mutta jos luet venelehtiä kuin raamattua niin löytyy vain yksi ja ainoa OIKEA tie... Mutta totuuttahan siellä on vain ne mainosmarkat ;) ;) ;)
Paitövei; Yhdessä urheilulajissa mitä harrastan on lisäravinnekauppa Suomessakin jo milliönääritasolla... No, menestyneimpiä heppuja on lehtien kuvissa ja haastatteluissa aina joku purnukka tai patukka kourassa ja pohjaton kehumisripuli päällä kun joku edes julkisensananedustaja on kuuloetäisyydellä tai tuuli tuo hajua etelästä
Kun iltasella kahden kesken turistaan niin kommentti on että sitä p.askaa en suuhuni laita, maistuukin ihan siltä iteltään ja miksi sitä pitäs käyttää kun siitä ei oo mitään hyötyä... Mutta maksavat kuulemma hemmetin hyvin ja ainoana vaivana on kantaa tyhjää purnukka laukussa ja silloin tällöin pällistellä kameralle ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
- simo
- Viestit: 561
- Liittynyt: 16.08.2005 16:41
- Paikkakunta: Turku
Ferrex
Mun vene on jo vuosia ollut pelkällä ferrexillä meressä. Ei primeria eikä pintamaaleja. Ei siellä pohjassa syksyisin mitään hillitöntä kasvustoa eikä näkkikerrosta ole.
Puunpintaan tuleva kerros on maalattu pensselillä (=raot umpeen, ei vuotoja vesille laskiessa) ja toinen kerros telalla.
Kuvassa päälimmäinen kerros on osin irronnut syksyllä painepesurilla pestessä.
Veneen säilytyspaikalla on merkitystä kasvustoon. Likaiset kaupunkisatamat kasvattavat enemmän rehuja pohjaan. Mökkirannassa Taivassalossa niitä syntyy paljon vähemmän.
Onko palstoilla "meribiologia" joka osaisi kertoa millä viikolla kesällä vene pitäisi nostaa ylös viikoksi että saisi kasvuston alun tuhotuksi ja se joutuisi taas aloittamaan koko prosessin alusta? Perimätiedon mukaan näin on. Ei se trailerin omistavalle suuri vaiva olisi nykästä venettä muutamaksi päiväksi ylös painepesuun ja kasvuston tuhoamisseen.
Puunpintaan tuleva kerros on maalattu pensselillä (=raot umpeen, ei vuotoja vesille laskiessa) ja toinen kerros telalla.
Kuvassa päälimmäinen kerros on osin irronnut syksyllä painepesurilla pestessä.
Veneen säilytyspaikalla on merkitystä kasvustoon. Likaiset kaupunkisatamat kasvattavat enemmän rehuja pohjaan. Mökkirannassa Taivassalossa niitä syntyy paljon vähemmän.
Onko palstoilla "meribiologia" joka osaisi kertoa millä viikolla kesällä vene pitäisi nostaa ylös viikoksi että saisi kasvuston alun tuhotuksi ja se joutuisi taas aloittamaan koko prosessin alusta? Perimätiedon mukaan näin on. Ei se trailerin omistavalle suuri vaiva olisi nykästä venettä muutamaksi päiväksi ylös painepesuun ja kasvuston tuhoamisseen.
Simo,
puuveneenomistaja
Åborginal
puuveneenomistaja
Åborginal
-
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15.06.2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Olen edelleen sitä mieltä, että Ferrex ei estä levän eikä näkkien kasvua veneen pohjassa.
Tässä asiassa uskon edelleen omiin kokeisiini
http://www.saunalahti.fi/~hvartial/paint/paintf.htm
Jos Ferrexillä maalatun veneen pohjassa ei kasva mitään, se on "Ferrexistä huolimatta", ei "Ferrexin ansiosta".
Todennäköisesti veneen kyllästysöljyn sekaan sekoitetun myrkyn vaikuttava aine (todennäköisesti tolyylifluanidi) tihkuu Ferrexin läpi ja pitää kasvustot loitolla.
Todennäköisesti myrkkyvaikutus olisi tehokkaampi ilman ferrexiä.
Hannu
Tässä asiassa uskon edelleen omiin kokeisiini
http://www.saunalahti.fi/~hvartial/paint/paintf.htm
Jos Ferrexillä maalatun veneen pohjassa ei kasva mitään, se on "Ferrexistä huolimatta", ei "Ferrexin ansiosta".
Todennäköisesti veneen kyllästysöljyn sekaan sekoitetun myrkyn vaikuttava aine (todennäköisesti tolyylifluanidi) tihkuu Ferrexin läpi ja pitää kasvustot loitolla.
Todennäköisesti myrkkyvaikutus olisi tehokkaampi ilman ferrexiä.
Hannu