Minulla on -64 mallinen mahonkinen havskryssare purjevene(8,64x2,45).Vene on pitkäkölinen ja kölin materiaali on rautaa.
Kölipultteja on kaikkiaan seitsemän ja köli on sen verran leveä ,että yksi pulttipari on vierekkain.Köli painaa 1300kg.
Kölin kiinnitystapa on sellainen ,että kölin pohjasssa on "poterot" mutterille/pultin päälle.
Olen ottanut yhden irti ja keväällä olisi aikomus vaihtaa kaikki happosiin.Pultit ovat M20 kierteellisiä ja pituudet noin 800-1000mm.
Pultti jonka otin irti oli kannastaan aika syöpynyt(joka poterossa, kölin alapinnassa) ja alapäästään muutoinkin jonkin verran oli
syöpymää.Kysyisin voinko korvata nykyiset kölipultit, joissa kierre vain päissa ,M20 happoisella kierretangolla.
Alapään poteron/mutteri,aluslevyn tiivistykseen kaiketi sikaflex käy.
t.ari
Kölipulttien vaihto
-
ses
- Viestit: 91
- Liittynyt: 19.04.2003 13:56
Moi
Olen itse vaihtanut kaksi kölipulttia 12:sta omassa -63 vuoden Enderleinin suunnittelemasta veneestä. Samanpainoinen köli; tarkoitus jatkaa tänä talvena.
Minulle kerrottiin että parasta käyttää jokseenkin samaa rautaa (FE52) kuin vanhat pultit (eivät olleet pahassa kunnossa 40-vuotiaiksi) galvanoituna. Kierteet päihin jossain rautapajassa. (jos galvanointi tehdään kierteiden jälkeen niin sitten täytyy vielä putsata ne liiasta sinkistä; nykymutterit on niin tiukoilla toleransseilla ettei muuten onnistu; sinkkimaalia päälle ja alle).
Kierretanko on kuulemma huonoa kamaa koska se ei ole tiiviisti kiinni reiän reunoissa. Pääsee liikkumaan ja tarvitsee jotain tiivistysainetta kierteisiin kummiskin.
Lisäksi jos rautapultit on kestäneet nelisenkymmentä vuotta kohtuukunnossa niin eiköhän uudet samanmoiset kestä toisetkin... jäävät melko varmasti seuraavan omistajan vaihdettaviksi...
Muutamissa keskusteluissa on lisäksi varoiteltu ruostumattomien teräksien rakokorroosiosta; mulle on jäänyt välillä hiukan epäselväksi onko puheet tarkoittaneet myös haponkestäviä aineita.
Seppo
Olen itse vaihtanut kaksi kölipulttia 12:sta omassa -63 vuoden Enderleinin suunnittelemasta veneestä. Samanpainoinen köli; tarkoitus jatkaa tänä talvena.
Minulle kerrottiin että parasta käyttää jokseenkin samaa rautaa (FE52) kuin vanhat pultit (eivät olleet pahassa kunnossa 40-vuotiaiksi) galvanoituna. Kierteet päihin jossain rautapajassa. (jos galvanointi tehdään kierteiden jälkeen niin sitten täytyy vielä putsata ne liiasta sinkistä; nykymutterit on niin tiukoilla toleransseilla ettei muuten onnistu; sinkkimaalia päälle ja alle).
Kierretanko on kuulemma huonoa kamaa koska se ei ole tiiviisti kiinni reiän reunoissa. Pääsee liikkumaan ja tarvitsee jotain tiivistysainetta kierteisiin kummiskin.
Lisäksi jos rautapultit on kestäneet nelisenkymmentä vuotta kohtuukunnossa niin eiköhän uudet samanmoiset kestä toisetkin... jäävät melko varmasti seuraavan omistajan vaihdettaviksi...
Muutamissa keskusteluissa on lisäksi varoiteltu ruostumattomien teräksien rakokorroosiosta; mulle on jäänyt välillä hiukan epäselväksi onko puheet tarkoittaneet myös haponkestäviä aineita.
Seppo
-
Matti Laurila
- Viestit: 340
- Liittynyt: 16.04.2003 12:12
- Paikkakunta: Tampere
Moro!
Kierretangot ovat nykyään valtaosin kiinalaista tai taiwanilaista alkuperää, ja yleinen käytäntö sielläpäin on, että jos pultintekokoneissa sattuu olemaan stanssit, joilla tulee lujuusmerkintä 8.8 tai 10.9 niin niillä voi huoleti tehdä myös 6.8 luokan tavaraa... Eli tankojen lujuus saattaa hyvämaineisessakin rautakaupassa olla muuta kuin luulisi, tangoissa kannattaa lähteä siitä että ovat luokkaa 6.8.
Henk.koht. tekisin kölipultit niin, että vanha malliksi ja mittaa puun reiästä, miten vahva pultti voi keskeltä olla ja sen jälkeen paikallisen pikkusorvarin puheille. Kun mainitsee vielä, mihin käyttöön tulee, niin sorvari osannee valita jonkun seosteräksen materiaaliksi, joka taatusti kestää (seosteräksellä en nyt tarkoita rosteria tms.). Kuumasinkityksen voi itse teettää päälle, jos oikein hyvät haluaa, kuumasinkitystä esim. Tampereella tekee Galvanoimis Oy. Sähkösinkitys vastaa lähinnä maalipintaa noissa oloissa. Kunnon ruostesuojakäsittelykin on ok.
Elektrolyyttinen syöpyminen koskee myös haponkestävää, ja vielä suuremmassa määrin. Mitä jalompaa materiaali on, sitä tehokkaammin se syövyttää epäjalompaa kosteissa oloissa. Tähän perustuu galvanoinnin suojauskin, sillä sinkki on rautaa epäjalompaa ja syöpyy siten ensin itse.
t.Matti
Kierretangot ovat nykyään valtaosin kiinalaista tai taiwanilaista alkuperää, ja yleinen käytäntö sielläpäin on, että jos pultintekokoneissa sattuu olemaan stanssit, joilla tulee lujuusmerkintä 8.8 tai 10.9 niin niillä voi huoleti tehdä myös 6.8 luokan tavaraa... Eli tankojen lujuus saattaa hyvämaineisessakin rautakaupassa olla muuta kuin luulisi, tangoissa kannattaa lähteä siitä että ovat luokkaa 6.8.
Henk.koht. tekisin kölipultit niin, että vanha malliksi ja mittaa puun reiästä, miten vahva pultti voi keskeltä olla ja sen jälkeen paikallisen pikkusorvarin puheille. Kun mainitsee vielä, mihin käyttöön tulee, niin sorvari osannee valita jonkun seosteräksen materiaaliksi, joka taatusti kestää (seosteräksellä en nyt tarkoita rosteria tms.). Kuumasinkityksen voi itse teettää päälle, jos oikein hyvät haluaa, kuumasinkitystä esim. Tampereella tekee Galvanoimis Oy. Sähkösinkitys vastaa lähinnä maalipintaa noissa oloissa. Kunnon ruostesuojakäsittelykin on ok.
Elektrolyyttinen syöpyminen koskee myös haponkestävää, ja vielä suuremmassa määrin. Mitä jalompaa materiaali on, sitä tehokkaammin se syövyttää epäjalompaa kosteissa oloissa. Tähän perustuu galvanoinnin suojauskin, sillä sinkki on rautaa epäjalompaa ja syöpyy siten ensin itse.
t.Matti
-
Pekka Huhta
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14.04.2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
En vaihtais happosiin. Siihen asiaan kirjoittelin pidempää perustela joskus aikanaan, löytyy osoittesta http://www.puuvene.net/phuhta/artikkeli ... umaton.htm
Myös kierretanko on viheliäista tavaraa, se nimittäin toimii reiässään kuin viila. Viaporin telakalla laivoja korjatessa on todettu, että kierretanko syö reikänsä pahasti väljäksi, vaikka liitos noi periaatteessa olisi tiukka ja tiivis.
Tätä voi vähän estää petaamalla tangon paikoilleen kitillä tai epoksilla, mutta sitten taas purkamisesta tulee tekemätön paikka eikähän noiden pulttien irroittelu herkkua ole muutenkaan.
Vanha pultti on kestänyt tähän asti, uusi samanlainen kestää vähintään saman verran. Kipaise lähimmälle sorvarille, joka sorvaa sopivasta tangosta jengat molempiin päihin. Pyydä tekemään vähän alimittaiset niin että ne saa galvanoitua ja sinkille jää tilaa.
Pekka
Myös kierretanko on viheliäista tavaraa, se nimittäin toimii reiässään kuin viila. Viaporin telakalla laivoja korjatessa on todettu, että kierretanko syö reikänsä pahasti väljäksi, vaikka liitos noi periaatteessa olisi tiukka ja tiivis.
Tätä voi vähän estää petaamalla tangon paikoilleen kitillä tai epoksilla, mutta sitten taas purkamisesta tulee tekemätön paikka eikähän noiden pulttien irroittelu herkkua ole muutenkaan.
Vanha pultti on kestänyt tähän asti, uusi samanlainen kestää vähintään saman verran. Kipaise lähimmälle sorvarille, joka sorvaa sopivasta tangosta jengat molempiin päihin. Pyydä tekemään vähän alimittaiset niin että ne saa galvanoitua ja sinkille jää tilaa.
Pekka