Lähetetty: 09 Loka 2003 09:52
terve!
meidän perhe suoritti tänä kesänä hain skrapaus/kyllästys/maalaus- projektin. Puupintojen puhtaaksi skrapaus on sitten kovasti sitkeyttä vaativa projekti, sillä monien kerrosten poistaminen otti aikaa reilu parin viikon illat. Kylkien skrapaus sujui kätevimmin kuumailmapuhaltimen kanssa lämmittämällä ja skrapalla. Kun pinta alkoi kupruilla, oli helppo vetäistä skrapalla maali pikkulevyinä pois.
Pohjan myrkkykerrosten poistaminen olikin ongelmallisempi; lämmittäminen muutti maalin kumimaiseksi ja jouduimme päätymään täysin mekaaniseen puhdistukseen eli skrapaus kuiviltaan. -Kannattaa käyttää hengityssuojainta-
Maalinpoistoaineitakin on, mutta sen jäämien poistaminen puusta on suoritettava ilmeisesti huolella. Ja paksun maalin poistaminen kemikaaleilla saattaisi käydä kukkaron päälle.
Ennen kyllästämistä hio pohjat hiomakoneella. Kunnollisen(!) epäkeskon kanssa hiominen käy.
Kyllästämiseen ei kolme päivää taida kyllä riittää; meillä meni reilu viikossa yhteensä 60 litraa, eikä sekään ole kai kovin paljoa ajallisesti ja määrällisesti. Jos sinulla mahdollista, niin kyllästä toki sisäpuolelta ja pensselöi ulkopuolet valumia tasoitellen.
Ennen pintamaalia vedä kylkiin/vesilinjan yläpuolelle toki pari kerrosta esim. Tikkurilan Jehua runsaasti ohennettuna. Ohentimena voit käyttää mineraalitärpättiä tai kuten me käytettiin sitä oululaista. Pohjaan ilman muuta lyijymönjää pari kerrosta. Me saatiin sitä vielä elokuussa Hangon Väristä tilaamalla. Jauhe sekoitellaan pieneen määrään vernissaa (1kg/0.5l), annetaan oleentua ainakin vuorokausi ja ohennetaan runsaasti oulun tärpättiin. (ja ylimääräiset sitten auton ruostevaurioihin)
Pintaan sitten pari kerrosta miranolia tai sadoluxia. Jotkut ovat sadoluxin kannalla kun se on muka elastisempaa....tiedä häntä. kumpikin käy. Mutta taas hyvin ohuita kerroksia.
Yksi hyvä käytännön vinkki meille oli ohje vesilinjan merkitsemisestä: ajatuksena oli vetää linja maalarinteipillä, mutta hyvin paljon kätevämpää oli käyttää linjalankaa ja pikkunauloja. Keulaan ja perään linjapukit vaateriin ja vene sivusuunnassa myös. Linjapukkeihin naulasimme suorat pitkät laudat vesilinjan tasolle. Sitten naru hipaisuetäisyydelle kyljestä ja naulalla kiinni. Pikkuhiljaa rauhallisesti edeten lanka löytää vesilinjan koko kyljeltä. Tämän jälkeen maalaus käy mukavasti ja vesilinja on hyvän näköinen eikä juosten vedetty.
Ja toinen vinkki siveltimien säilytyksestä: tärpättiastiassa maalausten välillä lojuvat siveltimet paakkuntuvat ikävästi. Käytimme tärpätin sijasta vettä. Maalausta aloiteltaessa ravistelimme siveltimistä vedet pois ja maalaus jatkui. En uskalla suositella tätä pintamaalaukseen mutta pohjamaalaukseen kyllä.
Paikkailkaa ja lisäilkää muut kokeneemmat
t. petteri kinnunen
meidän perhe suoritti tänä kesänä hain skrapaus/kyllästys/maalaus- projektin. Puupintojen puhtaaksi skrapaus on sitten kovasti sitkeyttä vaativa projekti, sillä monien kerrosten poistaminen otti aikaa reilu parin viikon illat. Kylkien skrapaus sujui kätevimmin kuumailmapuhaltimen kanssa lämmittämällä ja skrapalla. Kun pinta alkoi kupruilla, oli helppo vetäistä skrapalla maali pikkulevyinä pois.
Pohjan myrkkykerrosten poistaminen olikin ongelmallisempi; lämmittäminen muutti maalin kumimaiseksi ja jouduimme päätymään täysin mekaaniseen puhdistukseen eli skrapaus kuiviltaan. -Kannattaa käyttää hengityssuojainta-
Maalinpoistoaineitakin on, mutta sen jäämien poistaminen puusta on suoritettava ilmeisesti huolella. Ja paksun maalin poistaminen kemikaaleilla saattaisi käydä kukkaron päälle.
Ennen kyllästämistä hio pohjat hiomakoneella. Kunnollisen(!) epäkeskon kanssa hiominen käy.
Kyllästämiseen ei kolme päivää taida kyllä riittää; meillä meni reilu viikossa yhteensä 60 litraa, eikä sekään ole kai kovin paljoa ajallisesti ja määrällisesti. Jos sinulla mahdollista, niin kyllästä toki sisäpuolelta ja pensselöi ulkopuolet valumia tasoitellen.
Ennen pintamaalia vedä kylkiin/vesilinjan yläpuolelle toki pari kerrosta esim. Tikkurilan Jehua runsaasti ohennettuna. Ohentimena voit käyttää mineraalitärpättiä tai kuten me käytettiin sitä oululaista. Pohjaan ilman muuta lyijymönjää pari kerrosta. Me saatiin sitä vielä elokuussa Hangon Väristä tilaamalla. Jauhe sekoitellaan pieneen määrään vernissaa (1kg/0.5l), annetaan oleentua ainakin vuorokausi ja ohennetaan runsaasti oulun tärpättiin. (ja ylimääräiset sitten auton ruostevaurioihin)
Pintaan sitten pari kerrosta miranolia tai sadoluxia. Jotkut ovat sadoluxin kannalla kun se on muka elastisempaa....tiedä häntä. kumpikin käy. Mutta taas hyvin ohuita kerroksia.
Yksi hyvä käytännön vinkki meille oli ohje vesilinjan merkitsemisestä: ajatuksena oli vetää linja maalarinteipillä, mutta hyvin paljon kätevämpää oli käyttää linjalankaa ja pikkunauloja. Keulaan ja perään linjapukit vaateriin ja vene sivusuunnassa myös. Linjapukkeihin naulasimme suorat pitkät laudat vesilinjan tasolle. Sitten naru hipaisuetäisyydelle kyljestä ja naulalla kiinni. Pikkuhiljaa rauhallisesti edeten lanka löytää vesilinjan koko kyljeltä. Tämän jälkeen maalaus käy mukavasti ja vesilinja on hyvän näköinen eikä juosten vedetty.
Ja toinen vinkki siveltimien säilytyksestä: tärpättiastiassa maalausten välillä lojuvat siveltimet paakkuntuvat ikävästi. Käytimme tärpätin sijasta vettä. Maalausta aloiteltaessa ravistelimme siveltimistä vedet pois ja maalaus jatkui. En uskalla suositella tätä pintamaalaukseen mutta pohjamaalaukseen kyllä.
Paikkailkaa ja lisäilkää muut kokeneemmat
t. petteri kinnunen